Kotimaa

Arkkipiispa Leo puolustaa karjalan kielen asemaa – esipaimen myös luo ja kääntää karjalaksi

Arkkipiispa Leo on aktiivisesti mukana Karjalan kielen seuran toiminnassa. Hän on tällä hetkellä myös seuran puheenjohtaja. KUVA: Jukka Leinonen
Kotimaa 7.3.2018 19:59
Pia Kaitasuo

Kun keskustelukumppanina on Suomen ortodoksisen kirkon esipaimen, arkkipiispa Leo läsnä on myös arhijepiskoppu Leo.

Isä esipaimen on kaksikielinen, toiselta äidinkieleltään karjalankielinen.

Laatokan Karjalan Salmin pitäjästä kotoisin olevat Aleksanteri ja Jeudokia Makkonen puhuivat Pielavedellä syntyneelle ja kasvaneelle Leo-pojalleen karjalaa. Samaten kieltä käytettiin naapurustossa, jossa oli entisen kotikylän väkeä. Näin karjala tuli hänellekin eläväksi.

Arkkipiispa onkin ottanut karjalan kielen asian sydämelleen. Helmikuussa 1995 perustettu Karjalan kielen seura sai hänestä puheenjohtajan, joka on tehnyt suuren työn tämän vähemmistökielen eteen.

– Monet pitäjäseurat pitivät sodan jälkeen karjalan puolta, se kun oli jäämässä syrjään.
Oulun seudun Salmi-kerho, jota arkkipiispa oli Oulun metropoliittana ollessaan perustamassa, on yksi näistä.

– Uskontokin oli mennä, mutta se kuitenkin pelastui ja säästyi, arkkipiispa huomauttaa.

Tärkeitä pykäliä muutoksessa parempaan ovat olleet asetusmuutos, jolla Suomi lisäsi karjalan kielen Euroopan vähemmistökielten peruskirjan suojelemien kielten joukkoon. Tämä ei kuitenkaan antanut virallista vähemmistökielen asemaa, mikä on edelleen tavoitteena.

Toinen vuoden 2009 merkkipyykeistä oli karjalan kielen professuurin saaminen Itä-Suomen yliopistoon.

Uutiset halutaan valtakunnallisiksi

Kieltä on mahdollista oppia ja omaksua omaankin tahtiin lukien ja kuunnellen.

– Pitkän lobbauksen jälkeen saimme Yleisradioon karjalankieliset uutiset ja nyt toiveissa on niiden muuttuminen valtakunnallisiksi.

Pientä taloudellista avustustakin kielen elvytykseen on lupailtu, arkkipiispa kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Karjalan kielen seura voisi palkata kokopäivätoimisen koordinaattorin luomaan opetuksellista verkkoa. Se ulottuisi pienimpien kielipesätoiminnasta aikuisten tavoitteellisemman oppimisen muotoihin.

– Olemme pieni järjestö, mutta tehneet kuitenkin suurta työtä, hän luonnehtii.

Arkkipiispa Leo kertoo, että karjalankieliset muumit kiinnostavat laajasti. KUVA: Jukka Leinonen

Näkyvintä Karjalan kielen seuran työssä on julkaisutoiminta, jolle haasteita tuovat jo karjalan monet muodot.

– Yksin Salmissa kylien välillä on vivahde-eroja, arkkipiispa toteaa.

Kaikki karjalan variaatiot ovat yhtä tärkeinä toiminnassa, mutta käytännössä julkaistuissa on paljon livvinkielistä, mitä on vähän jopa kritisoitu.

– Vaikka kuinka kerjäisimme muuta materiaalia, sitä saadaan niukasti, arkkipiispa toteaa.

Muumeja karjalan kielellä

Karjalan kielen seuran julkaisuluettelossa on niin hartauskirjallisuutta kuin kaunokirjallisia teoksiakin – lapsia unohtamatta. Sieltä löytyy muun muassa Tove Janssonin Muuminotkon kylmykuu.

– Meillä on oikeudet muumien teksteihin ja kuvitukseen, ja Jansson kiinnostaa: karjalankielisiä muumikirjoja tilataan Uutta-Seelantia myöten, sillä keräilijät ovat kiinnostuneita niistä.

Arkkipiispa Leo on myös lukenut Janssonia äänikirjaksi, ja on pidetty lukija live-tilaisuuksissa.

– En sentään lähde varsinaiselle kiertueelle, hän nauraa.

Haastattelupäivän iltana edessä oli lukutilaisuus Muhoksella, jossa ristikansat saivat kuullakseen isä esipaimenen lukevan omia runojaan.

Paitsi karjalankielisten asian ajajana, arkkipiispa on tunnettu kääntäjänä ja kirjailijana.
Hän on kääntänyt muun muassa liturgian karjalaksi ja julkaissut jo kahdeksan kaksikielistä omaa teosta. Kunkin tekstiosuus on siis luettavissa rinnakkain suomeksi ja livviksi.

– Olen hyvin ilahtunut siitä, että karjala kiinnostaa niitäkin, joilla ei ole juuria Karjalassa. Läpimurtoa tapahtuu koko ajan.

Kysymys oikeudesta kieleen on myös ihmisoikeuskysymys, kysymys minuudesta, arkkipiispa tähdentää.

– Kieli – uskon ohella – on identiteetin keskeinen tekijä.

Kolmenlaista karjalaa

Suomessa puhutaan kolmea karjalan kielen murretta livvinkarjalaa, varsinaiskarjalan etelämurretta eli suvikarjalaa ja varsinaiskarjalan pohjoismurretta eli vienankarjalaa.

Karjala on autokninen eli kotoperäinen kieli, jota on puhuttu yhtä kauan kuin suomeakin. Karjalalla ei ole virallista vähemmistökielen asemaa.
2011 lähtien karjalan on voinut ilmoittaa viralliseksi kielekseen.

Noin 5 000 suomalaista käyttää karjalaa päivittäin, melko hyvin taitaa noin 11 600 ja karjalaa ymmärtää noin 20 000 henkeä.

Karjalan kielen seura elvyttää kieltä, mutta toimii myös karjalankielisen vähemmistön edunvalvojana.

Yle aloitti karjalankieliset radiouutiset 2015. Uutislähetykset ovat kuunneltavissa myös Yle Areenassa sekä  verkkosivulla. Yle Uudizet karjalakse -verkkosivuilla voi lisäksi lukea karjalankielisiä uutisartikkeleita.

MAINOS

Kommentoi

Eipä taaskaan tullut yllätyksenä, että valtaosalla kommentoijista ei ole mitään käsitystä siitä mikä on karjalan kieltä, mikä puolestaan kaakkoissuomen murretta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko enää merkitystä kielillä ja kulttuureilla, eihän niitä tarvita enää, kun suomessakaan ei saa puhua kuin kirjakieltä, ei kukaan ymmärrä savoa, karjalaa, hesan murretta eikä mitään noita outoja. Eri asia jos ne laitetaan kouluihin, että lapset oppisivat. Tuntuu, että kaikki vanha karkaa käsistä tämän EU:n myötä ja sukkelaan. Olisi se niin kiva olla vielä se vanha kunnon suomen kansalainen, omassa kotimaassaan, joka arvosti kaikkea hyvää ja kunnioitti menneisyyttäkin. Oli kulttuurikilpailuja nuorille ja tanhukerhoja ym.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh,

Ennen ei kouluissa hyväksytty sitä, että puhui murretta. Se leimattiin takapajuiseksi. Kirjakieltä oli pakko yrittää puhua. Nyt murteita kunnioitetaan.

Murteet ovat tänään korkeammassa arvossa kuin esim 1960 luvulla. Kun katsoo vanhoja maaseudulla kuvattuja tv-haastatteluja, niin oikein pahaa tekee, kun tavalliset ihmiset yrittävät puhua kirjakielellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kieli ja murre kaksi eri asiaa. Karjalan kielellä murteita, kuten suomen kielelläkin. Karjalankielisiä asuu sekä Suomen että Venäjän Karjalassa. Kirjakieltä ei puhu yksikään eläväinen ihminen, yleiskieltä pakisemaan toki mutta sitäkin aiempaa vähemmän mm. radiossa ja tv: ssä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:59
Poliisi on hankkinut uusia panssariajoneuvoja – Tällainen on "Hevi"
14:36
Tietokatko Suomen ja Saksan poliisin välillä johti raiskauksesta epäillyn miehen vapauttamiseen – "En pysty kertomaan sitä, mikä tähän väärinkäsitykseen johti"
14:32
Tältä näyttää poliisin uusi luotisuojattu ajoneuvo – vastaavia ei muualla Pohjoismaissa
14:25
Kaksi pohjoismaalaista naista löydettiin kuolleina vaellusreitillä Marokossa
13:28
Tähtitanssit käynnistyvät Oulussa tammikuussa – jatkossa Radisson Blun ravintola Toivossa tanssitaan kaksi kertaa kuukaudessa
13:11
Nuori nainen ei tiennyt olevansa raskaana ja synnytti käymälään – joutui vankilaan puoleksitoista vuodeksi El Salvadorissa
12:49
Kiihtelysvaaran kirkkopalolle ei löytynyt järjellistä motiivia –"Kyse on ollut päähänpistosta"
46
Muutama karanteenissa ollut sairastui tuhkarokkoon – Sairastuneet kieltäytyvät antamasta näytettä
43
Alikulku Auranmajan kupeeseen valmistunee kesäkuussa – yli puoli vuotta suunniteltua myöhemmin
35
Oulu pyörii ensi vuoden 1,3 miljardilla - kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle alijäämäisen talousarvion
29
Raportit: Venäjä sekaantui luultua laajemmin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin
24
Tuleeko Huutokauppakeisareista uusi jouluperinne? Uusinta neljän vuoden takaa osoittaa, että kaksi asiaa on Hirvaskankaalla muuttunut
23
Kysyimme: Palkansaajia hemmotellaan pitkillä pyhillä, autioituvatko työpaikat?
22
Facebook-kirjoituksista nousi kaplakka Limingassa – luottamushenkilöitä syytetään kunnan johtohenkilöihin kohdistuneesta epäasiallisesta kirjoittelusta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Olen syntynyt 1971. Olen siis X-sukupolvea. Molemmiin puolin sukuani isovanhempani elivät pitkästi yli 90-vuotiaiksi. To... Lue lisää...
*****

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image