Kotimaa

Analyysi: Suomi laittaa sormensa kolmannen suurvallan valtimolle – Niinistö ei kiistä Venäjän mahtia, Putinin kanssa ei tabuja

Vladimir Putin aloitti viikon vierailemalla Välimeren rannalla Bréganconin keskiaikaisessa linnoituksessa. Putin sai isännältään Ranskan presidentiltä kaunopuheisia muistutuksia Venäjän eurooppalaisuudesta. KUVA: GERARD JULIEN / POOL
Kotimaa 21.8.2019 7:00
Matti Posio

Vladimir Putin vierailee keskiviikkona iltapäivällä Presidentinlinnassa. Kahdenvälistä keskusteluaan presidentit jatkavat illallisella Suomenlinnassa, joka kuuluu maiden yhteiseen historiaan. Luvassa on varsin suorapuheista ajatustenvaihtoa naapurusten välillä.

Mitä olisi loppukesä ilman Vladimir Putinin vierailua? Venäjän ja Suomen presidentit tapaavat säännöllisesti, eikä maiden välillä ole nyt polttavia kahdenvälisiä ongelmia. Niinpä Helsingissä luodaan keskiviikkona pohjaa kansainväliselle vuoropuhelulle, jossa Suomi haluaa olla rakentava toimija.

Presidentti Sauli Niinistö esitteli suurlähettiläspäivien puheessaan tiistaina suurvaltapolitiikan kolmion, jonka kulmina ovat Washington, Peking ja Moskova. Hän muistutti Yhdysvaltojen ja Kiinan olevan jättiläisinä omassa sarjassaan talouden alalla, mutta jatkoi sitten: ”Sotilaallisella ja poliittisella voimallaan Venäjä on kiistatta osoittanut olevansa kolmas suurvalta."

Puheet kiistattomasta suurvalta-asemasta varmaankin hivelevät venäläisiä. He ovat usein saaneet lännestä kuulla esimerkiksi taloutensa olevan Benelux-maiden eli Hollannin, Belgian ja Luxemburgin kokoluokkaa. Suomelle Venäjä on myös taloudessa merkittävä kumppani.

Venäjän virallinen Sputnik-uutispalvelu välitti aurinkoisen kuvan, jossa Putin tervehtii hymyilevää presidentti Emmanuel Macronia. Puoliso Brigitte Macron pitelee kukkakimppua.

Niinistön piirtämän suurvaltojen kolmion keskellä on EU, jota suurvaltapolitiikan ristipaine pyörittää. Jäsenmaa Suomi sen sijaan katsoo eteenpäin vakauden perikuvana.

Putinin vierailu Helsinkiin ja Presidentinlinnaan antaa Niinistölle tilaisuuden tunnustella, missä rytmissä kolmannen suurvallan valtimo sykkii. Illallinen historiallisessa Suomenlinnassa on tärkeä jatko: miesten tavaksi on tullut keskustella myös kahdestaan, vain tulkit mukana.

Putinin avustaja Juri Ushakov kertoi aiemmin uutistoimisto Ria Novostille, että tapaamisen aiheina ovat vuorovaikutus arktisella alueella, Itämeren lentoturvallisuuden parantaminen sekä alueelliset ja kansainväliset asiat. Venäläisten muotoilu on lavea, ja siihen voisi suomalainen lisätä Ukrainan, jonne Niinistö matkustaa uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin luo syyskuussa.

Oppositioprotestit haastavat Putinin

Venäjän mahtimies tulee Helsinkiin pitkästä aikaa edes vähän altavastaajana. Toistuvat rehellisiä vaaleja ja poliittisia vapauksia vaativat mielenosoitukset ovat haastaneet Putinin hallinnon Moskovan kaduilla. Protesteihin vastaaminen joukkopidätyksillä kertoo eliitin huolesta.

Kansainvälisesti Venäjä on kuitenkin liukunut pakotepaitsiostaan taas vähän parempiin puheväleihin EU:n johtomaiden kanssa.

Yhdysvalloissa Trumpin miesten vehkeilytutkinnat ovat tehneet Venäjästä hankalan aiheen. Washington asetti elokuussa Venäjälle lisäpakotteita tukeakseen Britanniaa, joka tutkii ex-kaksoisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä murhayritystä myrkyttämällä.

Venäjän länsisuhteiden vajoaminen aallonpohjaan ja toipuminen ajan myötä on ollut Putinin kaudella toistuva sykli.

Kun Venäjä tekee – tai sen epäillään tekevän – jotain pöyristyttävää, länsimaiden johtama kansainvälinen yhteisö tuomitsee sen. Sitten aikaa kuluu ja Venäjälle avataan uudestaan ovia toiveikkaana.

Toistaiseksi on aina tapahtunut jotain, joka palauttaa kehän alkuunsa.

EU pitänee Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sotatoimien takia asetetut pakotteet voimassa, kunnes niiden syy poistuu. Putinin hallinto on paaluttanut suosionsa sen varaan, että Krimistä osana Venäjää ei luovuta. Itä-Ukrainan sotatoimissa Venäjä kiistää sitkeästi olevansa osapuolena, mikä tekee rauhanneuvotteluista liki mahdottomia.

Ranskassa Putin totesi, että minkä tahansa tapaamisen pitäisi johtaa tuloksiin. Sellaisia ei hevillä ole luvassa niin sanotun Normandian nelikon eli Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan neuvotteluista.

Suomen suunnalla Putin voi esittää näkemyksiään mutkattomasti. On mielenkiintoista nähdä, aukeaako Ukrainan umpisolmu yhtään.

Pakotepolitiikan ulkopuolisia asioita

EU:ssa yhteisesti päätetyn pakotepolitiikan selkeys antaa Suomelle selkänojan. Kaikista muista aihepiireistä voidaan Putinin kanssa neuvotella. Niinistö haluaa kehittää suhteita ja pitää ystävyyttä yllä. Hän on moneen kertaan todistanut, että naapurimaiden presidenttien välillä ei ole tabuja. Kun on yhteistä rajaa yli 1 300 kilometriä, pitääkin tavata ja puhua kaikesta.

Keskustelun avoimuutta osoitti myös Putinin maanantainen vierailu Ranskaan presidentti Emmanuel Macronin kesäresidenssiin.

Presidentit Macron ja Putin katselivat Ranskassa Välimeren maisemia vanhasta linnoituksesta. Keskiviikkona Putinin ohjelmassa on illallinen Suomenlinnassa Helsingin edustalla presidentti Sauli Niinistön vieraana.

Macron esitti toiveen, että Venäjästä tulisi kiinteämpi osa Eurooppaa, johon maa kulttuuriltaan hänen mukaansa kuuluu. Macron puhui ranskalaisten visiona Euroopasta, joka ulottuu Lissabonista Vladivostokiin eli Venäjän Kaukoitään. Samalla hän muistutti kiertelemättä Putinia tarpeesta hyväksyä kansalaisten perusoikeudet: kokoontumisvapaus, sananvapaus ja vastaehdokkaiden asettaminen vaaleihin.

Putin kiersi Macronin kaunopuheisen arvostelun totutusti. Hän huomautti muka ujona, että Pariisin kaduilla on viime aikoina nähty väkivaltaa ja rikollisuutta keltaliivien protestien muodossa. Eihän Venäjä toki sellaista halua Moskovan kaduille, Putin sanoi, ja vaati oppositioehdokkailta Venäjän lakien noudattamista.

Venäjällä tällaista ajattelua on kuvattu sanonnalla: ”Ystäville kaikki, ja muita varten on laki”. Ei silti ole mahdotonta, että korkean tason arvostelu vaikuttaisi Putiniin.

Putin pitää salaisuudet visusti

Ranskassa toimittajia kiinnosti myös Arkangelin alueen salailtu räjähdys, josta vapautui lyhytaikaisesti radioaktiivista säteilyä Severodvinskin sukellusvenekaupunkiin. Ainakin viisi tutkijaa kuoli räjähdyksessä. Putin väisti turman syystä kertomisen, mikä kävikin helposti, sillä asiaa kysynyt toimittaja erehtyi puhumaan ”Siperian välikohtauksesta”. Arkangelin seutu ei ole Siperiaa, vaan lähellä Suomea oleva Venäjän osa.

Aihe kiinnostaa siis yleisöä täälläkin, eikä vähiten ydinturvallisuuteen liittyvien tietojen avoimen vaihdon osalta.

Ranskassa Putin pääsi toteamalla, että onnettomuudessa kuolleet tekivät Venäjälle erityisen tärkeää työtä. Kyse oli kaikesta päättäen ohjuskokeista suljetulla sotilasalueella.

Kirjoittaja on entinen Moskovan kirjeenvaihtaja ja Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (26)

Putinin hymy Mackronin kanssa on ihan eri luokaa kuin hymy Niinistön seurassa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On hyvä huomata mihin pikkuruinen Suomi asemoidaan mailmanpolitiikassa, ensin täällä piipahti Iranin ulkoministeri ja heti perään tulee Venäjän presidentti , eli olemme Venäjän koaliitiossa mihin kuuluu Iran, Al Assadin Syyria, Venezuela, Suomi, Kuuba.....😊

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa, että tätä suurvaltaa johtaa suomalaisjuurinen (ortodoksikarjalainen) mies. Meidän on helppo ymmärtää häenen ajatuksiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinistö voisi antaa Putinille kellon, kun hän aina tulee myöhässä. Myös tapakurssi esim. Kaarina Suonperän opissa voisi olla tarpeen-kun sovitaan jotain, niin siitä pidetään kiinni ja tullaan ajoissa paikalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puuttin tullessa lentokentälle pitää ensimmäisenä kysyä milloin lähtee takaisin? Heti vai kohta kiitos käynnistä oli hauska tavata . Mihin aikaan arviosit olevas kotona kun nyt heti lähdet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa se ei olekaan myöhässä, saattaa hyvinkin olla, ettei oikeita aikatauluja ole edes annettu julkisuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomettuminen jatkuu, kuin yya- aikana konsanaan. Napanuoraa ei ole saatu katkaistua. Suomen johtajat on saatu peloteltua taas nöyriksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Putinin tuttu Trump haaveili saavansa valtaa ostamalla saaren pohjoisessa, Putin otti Krimin saaren neuvottelematta hinnasta. Molemmilla on suurvalta-aseman kasvattamiseen liittyviä pyrkimyksiä.

Putin hakee paikkaansa Euroopan valtiomiesten keskuuteen, mutta siinä onnistuakseen hänen täytyy muuttua merkittävästi autoritaarisestä demokraattiseksi valtion päämieheksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

suomi vois tehä venäjän kanssa puolustusliiton

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksi kysymystä kuitenkin. Miten Venäjän kanssa voi tehdä sopimuksen jälla on mitään arvoa, ei ne niitä pidä. Muista esimerkiksi Ukrainan turvallistakuut, Geneven sopimukset sotilaita koskien jne. Toinen kysymys, keltähän puolustusliitto suojaisi, vai keksitkö jonkun joka haluaa hyökätä Venäjälle Suomen suunnasta, vai pitäiskö meidän mennä Ukrainaan puolustamaan Venäläisiä? Enkä muuten tiedä montaa maata jotka ovat Suomeen hyökänneet Suomen itsenäuisyyden aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjän kanssa tehty puolustusliittoko varmistaa Suomen suomalaisille? Meillähän oli sopimus suuren itänaapurin kanssa ja tuskin suomalaiset haluavat samanlaista kyykytetyn asemaa. Putinia ohjaa vahva alemmuuskompleksi, joten pysytään kaukana yhteistyöstä tämän oligarkin kanssa. Toinen hörhö on siellä Usassa, mutta on korkeintaan yhden kauden lisää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinistö lopettaa rinteelle ja kotimaassaan puheet ilmastomuutoksesta puhu ennemmin tästä Putinille

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naton jäsenyys antaisi Suomelle mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon maamme turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Naton vaikutus on ennen kaikkea ENNALTAEHKÄISEVÄ - nostaa hyökkäyksen kynnys Naton jäsenmaahan riittävän korkeaksi!

Venäjän sotilasstrategiassa ydinaseiden tehtävä on muodostaa uhkaa. Nato-maat ovat ydinasepelotteen alla, eikä niihin kannata hyökätä konventionaalisin asein, koska hyökkääjä ottaisi tällöin riskin joutua ydinaseiskun kohteeksi. Nato-maat ovat kollektiivisen ydinasesateenvarjon alla riippumatta onko kunkin jäsenmaan alueella ydinaseita. Naton ydinasepelote olisi vastavoima sille Venäjän massiiviselle konventionaaliselle asevoimalle, joka on rajanpinnassamme muutaman tunnin hyökkäysvalmiudessa.

Naton ohjuspuolustusjärjestelmä ulotettaisiin suojaamaan myös Suomea.

Käytettävissä olisi Naton tiedustelutiedot sekä viimeisin puolustustekniikkaa, jota ei ole mahdollista kalleutensa takia yksin hankkia tai joka on ainoastaan jäsenten saatavilla.

Yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin ja yhteisiin harjoituksiin. Nämä järjestelyt varmistavat, että Nato myös kykenee puolustamaan jäsenmaitaan tarvittaessa (5. artikla).

Artikla 5 voidaan ottaa käyttöön myös kyber- tai muun hybridihyökkäyksen tilanteessa.

Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja.

Nato-jäsenyys varmistaa huoltovarmuuden poikkeusoloissa.

Suomi on tehnyt Nato-yhteistyötä 25 vuotta.

Tulevien hävittäjähankintojen myötä Suomi täyttää Naton jäsenmailleen suositteleman 2 % BKT:sta kansallisen suosituksen puolustusbudjetin suuruudesta pitkäksi ajaksi eteenpäin - vaikka emme ole puolustusliiton jäseniä!

Jäsenyydestä koituvat vuotuiset lisäkustannukset olisivat n. 50 miljoonaa euroa. Suomen puolustusbudjetti tälle vuodelle on 3,1 miljardia euroa.

Naton suoja on saatavissa jo jäsenyysneuvottelujen aikana

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotku jaksaa höpöttää natosta. Eiköhän sekin kalisteluseura kohta hajaannu historian usvaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse asiassa kirjoittajalla oli perustelut asialleen, sinulla ei mitään. Eli joko et ymmärrä asiasta yhtään mitään tai kirjoitat Pietaristä käsin. Kummassakin tapauksessa voisit kirjoittaa seuraavan vasta kunhan sinulla on perustelut näkemyksellesi, toivottavsti vielä Suomen kannalta hyvät perustelut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kannanotto ja ajankohtainen kommentti Insignia'lta !

NATO-jäsenyys on kannatettava ajatus. Jäsenyydestä koituisi merkittävät säästöt puolustusmenoihin. Toisaalta Suomella on nyt jo turvallisuustakuu NATO:lta ja sen jäsenmailta.

Tiedämme, että Venäjällä on suurvalta-asemaan liittyviä tosiasiallisia pyrkimyksiä, esim. Krim.
Itänaapuriin ei kannata luottaa, sillä itärajan taakse siirretyt kaikkien puolustushaarojen tukikohdat ja niihin sijoitetut sotilaat ja kuljetuskalustot sekä ase- ja ammusarsenaalit antavat aihetta olla tarkkaavainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjä varustaa jatkuvasti Suomen itärajaa, Venäjä rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan (Pesonen), pyrkii luomaan suurvenäjää jossa mm. Georgia, Ukraina ja Suomi kuuluisivat Venäjään. Lue venäläinen imperialismi - tuo kaiken pahan alku ja juuri (Pesonen) ja Hannu Himasen kirja Länttä vai itää. Venäjä käy infosotaansa mm. mediassa ja keskustelupalstoilla ja pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin tavoitteena luoda eripuraa niin Suomen kuin EU-maiden sisällä ja hajottaa esim. Brexit ja Ranskan keltaliivit. Venäjä harjoittelee sotaharjoituksissaan hyökkäämistä Suomeen. Venäjä pyrkii sitomaan Suomea taloudellisesti. Lue netistä myös raportti Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla ja Voiman Venäjä -raportti.

Lue netistä erinomainen raportti Nato 70 vuotta arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta. Esipuheessa Liisa Jaakonsaari (sd) toteaa kuinka keskeinen kysymys on, miten paljon Naton ovi on raollaan 10 vuoden päästä, jos turvallisuusympäristö jatkaa heikentymistään. Raportissa kuvataan Jäsenyyden hyödyt Suomelle ja esitetään skenaario siitä minkälainen olisi Suomi oltuaan Naton jäsenenä jo vuosia.

Näyttää siltä, että ainakin julkisuudessa silmät on suljettu Venäjän uhista ja Natoon liittyvä asiallinen keskustelu vaiennettu. Valtiovalta on mennyt Nato-kysymyksessä selkärangattomasti kansalaisten selän taakse. 78 % puolustuksemme kovimmista ammattilaisista (kenraalit ja everstit) kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Tosiasiat ja järkisyyt puoltavat Suomen Nato-jäsenyyttä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (26)

Uutisvirta

22:30
Riita pelin säännöistä tuli kalliiksi: Mies huitaisi toista biljardikepillä, oikeus määräsi maksamaan yli 10 000 euroa korvauksia
22:06
Tuukka Kivioja on OLS:n 22-vuotias ykköstykki, jonka harteilla painaa iso vastuu – "Haluan olla joukkueen paras pistemies ja tärkein pelaaja" Tilaajille
22:04
Satavuotiasta steinerpedagogiikkaa juhlittiin Oulussa – "Meillä menee oikein mukavasti, ja koulussa on tekemisen tunnelma"
21:43
Oamkiin haki syksyn yhteishaussa 1601 ensisijaista hakijaa – sosionomikoulutukseen eniten hakijoita
20:50
Puuhun sidottu ja ammuttu koira kuohutti Enontekiöllä – eläimen lopettanut omistaja ilmoittautui poliisille: "Eläinrääkkäyspuheet voi lopettaa" Tilaajille
20:35
Nuokkarilla notkuminen ei haitannut opetusministeri Li Anderssonin koulunkäyntiä – "Poliittinen vaikuttaminen alkoi kunnolla yliopistoaikoina"
20:23
Saudi-Arabia haluaa viedä öljynsä maailman merille – kuningaskunta edistää salaista aiettaan Jemenin sisällissodan varjolla
90
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
72
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan
68
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
53
Psykologit: Sipilän hallituksen hidasautolait pitäisi perua kokonaan – perusteluina nuorten kuljettajien aivojen kehittymättömyys
50
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
49
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
46
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Juttutupa täynnä hankalia ihmisiä

Kaikki jotka ei ole samaa mieltä on joidenkin mielestä hankalia? Lue lisää...
Kritiikkiä tarvitaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image