Kotimaa

Analyysi: Opiskelijat ovat sekä onnekkaita että onnettomia – psyykkiset ongelmat lisääntyneet ja erityisesti miehillä

Opiskelijat painottavat ongelmien syinä esimerkiksi sitä, että tutkintojen suoritusaikataulua on tiukennettu ja opintorahan suuruus ei ole seurannut arjen kustannuksia. Arkistokuva Helsingin yliopistolta. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 8.7.2019 19:45
Ossi Rajala

Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan? Näin otsikoi yli 130 000 korkeakouluopiskelijan etuja ajava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) kannanottonsa viime viikolla.

Kannanotossa puhuttiin pääasiassa opiskelijaliikkeen kestoaiheesta eli toimeentulon riittävyydestä, mutta lomatoiveet kirvoittivat lopulta kiivaan keskustelun. Muutamissa medioissa on kummeksuttu lomatoiveita maassa, jossa koulutus on maksutonta ja opintotukea saa.

Viimeisenä padot aukaisi Helsingin Sanomien terävästi kirjoitettu kolumni, jossa satiirisesti kuvattiin opiskelijoiden asemaa.

Some-myrsky oli valmis. Pöyristymistä lietsoi entisestään Kauppalehden vastaavan päätoimittajan Arno Ahosniemen Twitter-kirjoitus "laiskanpulskeiden syöttöporsaiden sivaltamisesta", joka oli tarkoitettu kehuksi HS:n kolumnille.

Uhri vai syöttöporsas?

Ovatko opiskelijat jaksamisensa äärirajoilla kamppailevia uhreja vai yhteiskunnan varoilla eläviä syöttöporsaita? Eivät kumpiakaan.

YTHS:n neljän vuoden välein tekemän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan psyykkisiä vaikeuksia oli 30 prosentilla vastanneista opiskelijoista. Tutkimus on tehty viimeksi vuonna 2016.

– Yleisimpinä ongelmina oli jatkuvan ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi, tehtäviin keskittyminen sekä valvominen huolien takia. Mielenterveysseulan mukaan opiskelijoista 33 prosenttia koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta, tutkimuksessa todetaan.

Noin 70 prosenttia vastanneista opiskelijoista ei kokenut psyykkisiä vaikeuksia, joten valtaosa opiskelijoista vaikuttaa voivan henkisesti hyvin. Suunta on kuitenkin huono.

– Psyykkiset ongelmat ovat yleistyneet opiskelijoilla 2000-luvulla ja erityisesti miehillä, tutkimus sanoo.

Aikataulu tiukempi

Opiskelijat painottavat ongelmien syinä esimerkiksi sitä, että tutkintojen suoritusaikataulua on tiukennettu ja opintorahan suuruus ei ole seurannut arjen kustannuksia.

Lisäksi työelämä vaikuttaa pirstoutuvan ja tulevaisuuden näkymät vaikuttavat olevan osalle synkkiä. Näin opiskelijaelämä on entistä kovempaa ja oman paikan löytäminen maailmasta voi arveluttaa.

Tuska maailman tilasta voi myös ahdistaa joitakin. Ainakin Aalto-yliopistolla on ollut keskusteluryhmä ilmastonmuutokseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista.

Kaikilla suurta tuskaa ei kuitenkaan ole, ja opiskelijaelämä maistuu enemmistölle.

– Omat voimavarat ja mieliala ovat enemmistölle positiivisia asioita. Voimavaroja tuottavia asioita olivat ihmissuhteet ja seksuaalisuus, terveystutkimus kertoo.

Olisiko loma edes ratkaisu?

Syöttöporsaiksi moittiminen on liikaa, mutta opiskelijoiden asemaa ei voi kansainvälisesti vertailtuna pitää kovin kehnona Suomessa. Koulutuksen ilmaisuudesta voi monessa rikkaassakin maassa vain haaveilla. Sikäli on onnekasta olla opiskelija Suomessa.

Puheet yhteiskunnan maksamasta palkallisesta lomasta tuskin uppoavat päättäjiin, kun jo pelkän opintotuen korotuksen saamisessa riittää varmasti tekemistä.

Lyhyt loma ei edes ratkaisisi ongelmia ja pitkän loman antamiseen Suomella tuskin on varaa.

Hyödyllisempää olisi miettiä, miten itse opiskelusta saataisiin tarvittaessa joustavampaa? Entä onko tutkintojen sisältö kohdillaan? Jos opiskelija joutuu liian suuren urakan alle, oppimistulokset heikkenevät. Olisiko vähemmän joskus enemmän?

Heikot oppimistulokset olisivat haitaksi niin opiskelijalle kuin suuressa mittakaavassa koko maalle, joka elää osaamisesta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (35)

Opetusjärjestelmä on aivan liian teoreettinen. Oikeassa työelämässä tarvitsee usein vain murto-osan tiedosta jota tankattu vuositolkulla. Työelämä täytyy ottaa tiiviimmin mukaan opintoihin, jotta homma ei karkaa lisää todellisuudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

SYLlin avaus on mielenkiintoinen. Epäilen, että ilmaista lounasta ei tässäkään silti heru. Vertaus työntekijään tarkoittaisi käytännössä suurta koulutuksen remonttia, ei vain opiskelijoilta vaan alan koko toimintaan. Työntekijä näet kerryttää lomaa tekemällä työtä. Työnantaja määrää mitä töissä tehdään, milloin tehdään jne. Loma on pääsääntöisesti nelisen viikkoa kesällä ja talviloma päälle. Jos opiskelijalta vaaditaan läsnäoloa, aktiivisuutta, ’työkykyisyyttä’ ja lopulta hyväksyttyjä opintosuorituksia, samaan tapaan kuin työntekijältä, voisi tällä olla paljon positiivisia vaikutuksia. Etenkin yliopistoissa, muutamaa koulumaista alaa lukuunottamatta, opinnot ovat hyvin vapaita ja voivat kestää vuosia yli suunnitellun, kun elämään tulee kaikkea muuta suunnitelman ulkopuolelta. Onko tämä mahdoton ajatus SYLille? Entä ammattijärjestöille? Nythän valmistumisaikoja koetetaan lyhentää lähes kaikin keinoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syl oli aivan oikeassa siinä, että yhteiskunnan ilmapiiri on muuttunut. On ollut aika, jolloin ei ollut fiksua lytätä ja julkisesti nöyryyttää niitä, joilla oli asiat huonommin kuin itsellä. Nythän se on arkipäivää. Ihmiset, joiden ainoa ongelma on se, että kultalusikka tuppaa välillä painamaan ikävästi siellä jossain, ihmettelevät suureen ääneen, miksi köyhät eivät hanki rahaa, työttömät mene töihin ja sairaat parannu. Se, että heille annetaan näin paljon näkyvyyttä, kertoo että jokin todella on muuttunut. Ennen oltaisiin vihjattu, että vallan mukana tulee myös vastuuta - pitää edes teeskennellä, että ymmärtää elämää sen oman kuplan ulkopuolelta.
Mutta ne ajat on varmaan nyt menneet, eletään nyt näin. Kivahan se on, että niukemmissa oloissa elävät nyt ymmärtävät paikkansa tässä maailmassa. Ilmeisesti vain raha määrittää ihmisen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peruskoulusta selviää "armovitosella" vaikkei tee mitään.
Muutamia ammatillisia kouluja lukuunottamatta opiskellessa täytyy jopa ponnistella. Samoin yhä useammassa työpaikassa ei pelkkä läsnäolo riitä. Kyllä se sitten masentaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vapaa kasvatus alkaa näyttää tuloksia, lapsia passataan, asioita painetaan villasella, mitään rangaistuksia tyhmyyksistä ei tule, tässä on tulos. Lapsen oikeat ensimmäiset vastoinkäymiset tulevat vasta korkeakoulussa, ja miten luulet että ihminen joka on 20v, osaa käsitellä tämmösiä asioita, no aika moni päätyy viinaan, huumeisiin tai eristäytymiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se vaan jotenkin väärin että nykyisiä nuoria syytetään vapaasta kasvatuksesta. Eivät he ole itse itseään kasvattaneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse opiskelen ammattikorkeassa ja olen yli 30 vuotias. Aikaisempi tutkintoni on ammattikoulu 15 vuoden takaa josta ei ole mitään hyödyllistä jäljellä nykyiseen opiskeluun. Mutta en tunne ammattikorkeaa liian rankaksi. Nämä keskenkasvuiset nuoret käyttävät aikansa kaikkeen muuhun kuin opiskeluun, jopa tunneille tullaan pelaamaan tietokonetta opiskelun sijaan. Itsellä on vielä perhettä ja talo hoidettavana mutta silti pärjään hyvin eikä tunnu liian raskaalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hienoa, että olet päässyt opiskelemaan lisää, toivottavasti omasta tahdostasi. Yhtä lailla hienoa, että opiskelu maittaa ja tunnet pärjääväsi hyvin. Sinun ei kuitenkaan pitäisi yleistää kaikille aloille saati kaikkiin opiskelijoihin omia kokemuksiasi ja tuntemuksiasi. Ihmiset ovat erilaisia ja kuormittuvat eri tavalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ongelma ei siis ole se, että itse korkeakouluopiskelu olisi yhtään vaativampaa kuin aikaisemmin vaan ainoastaan opiskelijoiden kokemus elämänsä hallinnasta on heikentynyt. Onko siis nykypolvi alttiimpi stressaantumaan ja henkisesti lyhytjänteisempää vaikka todellisuus on turvatumpi kuin aikaisemmin. Tähän on varmasti muut syyt kuin liian vaativa koulujärjestelmä. Ainakin elämänhallintataidot ja itseohjautuvuus/vastuunotto ovat heikentyneet. Tämä kehitys alkaa jo alemmilta kouluasteilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Elämän hallinta on kateissa, sietokykyä ei ole kehittynyt lainkaan. Elämän ensimmäinen vastoinkäyminen tulee vasta parikymppisenä: ei saada sitä haluttua opiskelupaikkaa, seurustelusuhde katkeaa, pitääkin ottaa vastuuta ja tehdä töitä. Nythän on alettu psykologiassa puhua tästä itsensä vahvistamisesta, sietokyvyn kehittämisestä (resilienssi). Aikaisemmilla sukupolvilla se kehittyi ikään kuin itsestään, mutta se puuttuu täysin nuoremmilta sukupolvilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pakko sanoa, että vanhemmat ovat tehneet karhunpalveluksen lapsilleen, tasoittaessaan kaikki rosot lapsukaisen tieltä. Sitten ei enää kestetä normaalia elämää. Miksi jollekin ryhmälle pitäisi maksaa 3 kk (min) lomaa, kun ei makseta muillekaan? Opiskelijalla ei kuulu olla sama elintaso kuin työssäkäyvällä. Mikälogiikka siinä on? Halvat asunnot, halpa ruoka ja vielä taskurahaa päälle. Vai päästetäänkö korkeakouluihin jo liian helposti, jos pää ei kestä jatkuvaa opiskelua? Jos ei jaksa opiskella, arvatkaapa miten käy työelämässä, joka on nykyisin yhtä uuden oppimista! Rahako sen tien siloittaa ja auttaa jaksamaan?

Opintolainalla sitä ennenkin opiskeltiin, jos ei ollut varakkaita vanhempia (ja vaikka olisi ollut, se laina nostettiin joka tapauksessa halvan koron vuoksi).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varmaan arviointivirheitä ja virhediagnooseja, ellei ole niin sitten täytyy todeta suomalaisten henkisen kestävyyden huvenneen taivaan tuuliin. Kamalaa !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyään opiskelu on pakko rahoittaa pääasiassa opintolainalla, sillä opintotuki ei riitä mihinkään. Se siitä ilmaisesta opiskelusta. Tämä ja työharjoittelusta tarvittavat opintopisteet johtavat siihen, että kaikki loma-ajat on pakko tehdä töitä. Pahimmassa tapauksessa työnantajat eivät edes maksa palkkaa harjoitteluajalta, joten lomat ollaan töissä, otetaan opintolainaa ja nostetaan kesäajalta opintotukea. Lainarahat saatetaan käyttää esim. auton hankkimiseen, jotta päästäisiin töihin ja voitaisiin ajaa työajoja, sillä moni työ on nykyään liikkuvaa. Vasta valmistunut voi siis olla 4-5 vuotta työntekoa ilman vapaita tehnyt valmiiksi velkaantunut persaukinen työtön. Ei ihme, että pää hajoaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun tollilta sain paperit, en ole kertaakaan käynyt ko. laitoksella. Se kyykytys vei mehut, saavat ne nyt tahtoa juhliinsa ja alumniksi. Pitäkööt partynsa.
Talous on toinen kysymysmerkki. Miksi opiskelijaa häpäistään taloudellisesti? Täytyy muistuttaa, että opintolaina on valtion takaama. Ellei töitä löydy, toimikaa sen mukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

”Miksei opiskelijoilla ole oikeutta lepoon ja lomaan?”

Yliopistoissa opinnot alkavat syyskuun puolivälissä, loppuvat joulukuun alussa, jatkuvat tammikuun puolivälissä ja loppuvat toukokuun alussa.

Karkeasti puolet vuodesta on vapaata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Ja silti tuossa ajassa on ollut mahdollista n. 15 v sitten opiskella neljässä vuodessa 200 opintoviikkoa ja tehdä tuo puolet vuodesta töitä. Ja silti ehti juhlimaankin opiskellessa. Näin kauppatieteellisessä. Yliopistossa on aivan liikaa löysää opinnoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työelämä on mennyt niin hulluksi, ettei ole ihme, jos opiskelijat masentuvat huomatessaan, mihin he ovat matkalla. Onneksi pääsen pian eläkkeelle. Nuorten tulevaisuus kauhistuttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vai työelämä on ”mennyt niin hulluksi”?

Olen jotenkin missannut tämän muutoksen. Kerro ihmeessä lisää, kiinnostaa!

”Kapitalistinen tehokkuushelvetti”.

Kaikkea sitä kuuleekin. Kapitalismi on loistava keksintö, sen ansiosta elintasomme on niin korkea.

Mitä haluat, sosialismia? Sitä kokeiltiin jo, ei ollut työläisen paratiisi, vaan lähinnä painajainen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työelämässä on tapahtunut selkeä muutos huonompaan suuntaan. Vakituista työpaikkaa ei tahdo löytyä vaikka olisi korkeasti koulutettu ja useampiakin tutkintoja. Tämä tulevaisuuden näköalattomuus varmasti painaa kaikkia opiskelevia.
Kapitalisimi on surkea keksintö ja elintasomme ei ole korkea vaan matala. Tarpeetonta tavaraa ja krääsää toki tuotetaan enemmän kuin ennen tuottavuuden kasvun ja tekniikan kehittymisen seurauksena, mutta sehän ei tarkoita korkeaa elintasoa.
Missä sosialismia on todella kokeiltu? Neuvostoliitossa ei toteutettu oikeasti sosialismia eikä sitä ole ollut vielä muuallakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (35)

Uutisvirta

22.7.
Henkilöauto romuttui lunastuskuntoon ulosajossa Sodankylässä, autossa olleet katosivat paikalta
22.7.
Inarijärvellä kuultu avunhuutoja – pelastuslaitos selvittää asiaa helikopterin avulla
22.7.
Lacrosse on hurja laji, jossa pallo viuhuu 180–190 kilometriä tunnissa – Arttu Ylilauri löysi lajin pariin 33-vuotiaana
22.7.
Eurooppaan odotetaan taas ennätyshelteitä: 40 astetta voi mennä rikki Saksassa saakka
22.7.
Britannia haluaa eurooppalaiset joukot turvaamaan merenkulkua Hormuzinsalmella
22.7.
Maailmalla megasuosiota nauttiva kriketti on pyristellyt itselleen jalansijan Oulussa – "Laji sekoitetaan krokettiin" Tilaajille
22.7.
Lokkisiimat pyritään saamaan Kauppurienkadulla valmiiksi ennen Qstock-viikonloppua – "Nyt on positiivisen odottava fiilis"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi.

Hellevaroitus: Lähivuorokauden aikana on odotettavissa tukalaa hellettä Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön kuntaa.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hakkaraisen Teuvo on kyllä aika äijä sanon minä

Ajatelkaapa tilannetta, että eduskunnassa olisi 100 Hakkaraista ja 100 Huhtasaarta, noin kuvaannollisesti. Kävisikö niin... Lue lisää...
Tenavatähti

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image