Kotimaa

Analyysi: Lapset, lampaat, elonkirjo ja punahilkka – Susi­kes­kus­te­lu on EU-tasolla kuin suoraan Suomesta

Suteen liittyvät ristiriidat ja eri näkemysten perustelut vaikuttavat olevan hyvin samanlaiset Suomessa ja Manner-Euroopassa. KUVA: Jouko Hanninen
Kotimaa 9.12.2019 19:00
Jami Jokinen

Kolme parlamentin valiokuntaa keskusteli susikonfliktista, ja Suomi oli syksyn oikeustapauksen vuoksi vahvasti esillä. Argumentit ovat Manner-Euroopassa samoja kuin meillä.

EU:n parlamentin ympäristö-, maatalous- ja vetoomusvaliokunnat pitivät viime viikolla yhteisen keskustelutilaisuuden susiasioista.

Valiokuntiin kuuluvien meppien ja kahden vetoomuksenjättäjän edustajien lisäksi tilaisuudessa puhuivat asiantuntijat, heidän joukossaan Luken suurpetotutkija Ilpo Kojola.

Vetoomukset koskivat susien suojelutason lieventämistä Espanjassa ja suden aiheuttamia maataloushaittoja Sloveniassa. Suomalaisittain kiinnostavaa oli kuitenkin keskustelun luonne.

Suomi oli keskustelussa suoraan ja välillisesti esillä poikkeuksellisen usein. Se johtui EU:n tuomioistuimen vastikään tekemästä ennakkoratkaisusta, joka oli tehty korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä.

Tapauksen pohjalla olivat Suomessa myönnettyjen poikkeuslupien perusteet, joista oli valittanut Luonnonsuojeluliitto Tapiola.

Viimeistään viime viikon kuulemistilaisuudessa kävi ilmi, kuinka merkittävästi päätös linjaa susien tappamiseen myönnettäviä poikkeuslupia koko unionin alueella. Tätä korosti muun muassa valiokuntien kuulema hollantilaisen Tilburgin yliopiston oikeustieteen professori Arie Trouwborst.

– Suomen tapaus osoittaa, että mitä enemmän susia on ja mitä paremmin niillä menee, sitä paremmat mahdollisuudet on antaa lupia metsästykseen, hän tiivisti.

Itse debatti oli käytännössä samanlaista kuin susikeskustelu Suomessa.

Vaikka siinä vilahtivat vuoristolaitumet, alppimaisemat ja muut mannereurooppalaiset "erikoisuudet", olivat niin suden puolesta kuin sitä vastaankin esitetyt argumentit hyvin tuttuja.

– Romantikko-oikeusasteet eivät saisi päättää, mitä sudelle tehdään. Ihmisen ja suden yhteistelo on utopia ja järjetöntä veronmaksajien rahojen käyttöä, totesi maatalousjärjestöjen vetoomuksen puolesta puhunut slovenialainen Stanislav Bergant.

Osa mepeistä vaatii susiasioihin lisää kansallista päätösvaltaa, osa jopa niin pitkälle, että jäsenmaan pitäisi halutessaan saada hävittää sutensa kokonaan.

Heidän mukaansa lapset pelkäävät mennä kouluun ja liikkua ulkona pimeään aikaan. Mepit kysyvät, mikä määrä susia on liikaa ja varoittavat autioituvasta, pusikoituvasta maaseudusta sekä vaativat viljelijöiden suojelua suden sijaan.

Susien puolta pitävät mepit korostavat suden olevan suojeltu eläin. He painottavat elonkirjon merkitystä, suden roolia ravintoverkoissa, luonnonsuojelun eettistä pohjaa ja vahinkojen ennaltaehkäisyä. Joidenkin mukaan susipelko ja -viha perustuvat pitkälti "kollektiiviseen mielikuvitukseen".

– Suden pahuudesta on kirjallisia todisteita: susi syö isoäitejä ja naamioituu sellaiseksi, vinoili sosialistisen kansanpuolueen tanskalaismeppi Margrete Auken.

EU-alueella on tutkijoiden arvion mukaan noin 17 000 sutta. Joissakin jäsenmaissa laji on runsastunut jo vuosia sitten, toisissa on nähty vasta ensimmäiset niihin palanneet sudet.

Keskustelu osoitti hyvin, että susikonfliktin ydin on silti aivan sama eri puolilla Eurooppaa.

Valiokuntatilaisuudessa konfliktin olemusta analysoi Norjan ympäristöinistutuutin vanhempi tutkija John Linnell.

Hänen mukaansa susi edustaa itseään suurempia asioita, kuten luonnonvarojen säätelyä koskevia näkemyseroja. Linnell muistutti myös maailmankaupan ja politiikan tuomista haasteista maataloudelle.

– Ne ovat abstrakteja asioita, ja siksi sudesta tulee turhautumien kohde.

Linnel kehotti meppejä muistamaan, että heidän kannattajakunnassaan on kirjavia mielipiteitä. Ääripäiden väliin mahtuva keskitie on hänen mukaansa hiljaisin.

– Ihmisen ja suden välinen konflikti on helppo ratkaista. Ihmisryhmien välinen konflikti on paljon vaikeampi, tutkija summasi.

Yksi poikkeus suomalaiskeskusteluun verrattuna oli EU-valiokunnissa selvä: metsästystä ei mainittu susikonfliktin ytimessä käytännössä lainkaan. Se saattoi johtua siitä, että yksi kokoonkutsujista oli juuri maatalousvaliokunta.

Toisaalta Suomessa metsästys ei ole susiasioissa juuri koskaan irrallaan maatalouskysymyksistä, oli keskustelufoorumi mikä tahansa.

Mukana olleisiin valiokuntiin kuuluvat suomalaismepit eivät pitäneet debatissa ainuttakaan puheenvuoroa.

Ympäristövaliokunnan jäsen ja maatalousvaliokunnan varajäsen Teuvo Hakkarainen (ps.) kritisoi sen sijaan asiaa heti tilaisuuden jälkeen puolueensa verkkolehdessä väittäen, että EU:n susikeskustelua käydään Brysselin ehdoilla.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

-paljon harvinaisemman maamme luontoon kuuluvan eläimen suojelun suhteen? Metsäpeuran, jonka ainoat yksilöt asuvat maassamme ja Venäjän Karjalassa. Vielä kymmenkunta vuotta sitten Kainuussa oli n. 1500 peuraa ja kanta oli kasvussa. Nyt reilusti alle 1000 yksilöä. Ja ainoa syypää on susi. Muutama salakaato ei tee tällaista lovea. Olisi enemmän kuin suuresti suotavaa että nämä eläimet säilyisivät vielä jatkossakin. Eikö kukaan näe enää metsää puilta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Punahilkka mummoineen ovatkin olleet ainoat ihmiset jotka susi on syönyt ja sekin tapahtui vain sadussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Punahilkka mummoineen ovatkin olleet ainoat ihmiset jotka susi on syönyt ja sekin tapahtui vain sadussa."

Ei pidä paikkansa. Susi on ihmiselle susi, ja on vain ajan kysymys nykymenolla milloin jostain kylän laitatalon pihasta katoaa piltti sensijaan että katoaisi koira tai kissa. Ei sutta suotta hukaksi kutsuta, kyseessä on vaarallinen vahinko eläin. ja jos EU:ta sudet niin kiinnostaa, niin eiku siirtoistutuksiin, siten että täältä joku ylisuureksi paisuneen susilauman osa siirretään Brysselin keskuspuistoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22:22
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
22:11
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
21:42
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
20:57
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
19:51
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
19:48
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
19:40
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image