Kotimaa

Analyysi: Kor­kea­kou­lui­hin kaivataan kipeästi lisää aloi­tus­paik­ko­ja, kun koulutustason lasku uhkaa talouskasvua – rahat tut­kin­to­tal­koi­siin uupuvat yhä lupauksista huolimatta

Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on monen mielestä lääke suomalaisten nuorten koulutustason ennustettuun laskuun. Kuvituskuva Helsingin yliopiston kirjastosta. KUVA: Joel Maisalmi
Kotimaa 7.1.2020 19:00
Vanessa Valkama

Hallitus on luvannut lisätä merkittävästi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkoja, mutta rahaa tähän ei ole vielä herunut. Tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä Suomen nuorista aikuisista puolet olisi korkeakoulutettuja. Suomalaisten nuorten koulutustaso ei kuitenkaan nouse pelkillä lupauksilla.

Huoli suomalaisten nuorten koulutustason kääntymisestä laskuun kasvaa.

Joulun alla Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kutsui kansainvälisesti poikkeavaksi ja Suomen kannalta huolestuttavaksi kehitykseksi sitä, kuinka nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason lasku alkoi noin 10–15 vuotta sitten. Työn tuottavuuden kasvu kaipaisi toimivaa koulutusjärjestelmää.

Saman huolen ilmaisi kesällä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla), jonka mukaan suomalaisen koulutustason ja osaamisen lasku uhkaavat jo Suomen tulevaa talouskasvua.

2020-luvulla ennakoidaan nopeaa koulutustason laskua

Vielä 90-luvun alussa suomalaiset nuoret olivat OECD-maiden korkeimmin koulutettuja. Vuonna 2015 Suomen työikäisen väestön koulutustason ennustettiin olevan vuonna 2030 alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon. Tämä toteutui jo seuraavana vuonna.

Myös tuoreimmassa vertailussa Suomi jäi alle OECD-keskiarvon. Korkeakoulutettujen osuus nousi 3 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2018, jolloin korkeakoulutettuja oli 41 prosenttia. Samalla ajanjaksolla OECD-keskiarvo on noussut 9 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin.

1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen historian koulutetuimmiksi ikäluokiksi, kun koulutustason huippu on ohitettu kaikissa alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä.

Viimeisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus on noussut Suomessa vain vähän, vaikka 1990-luvun lopun jälkeen vähentynyt korkeakoulutuksen aloittaminen on kääntynyt uuteen nousuun.

Tällä tahdilla nuoret ikäluokat eivät saavuta nelikymppisten koulutustasoa. Tutkimusten mukaan tämä johtaa Suomen koko väestön koulutustason nopeaan laskuun 2020-luvulla.

Hallitus luvannut merkittävästi lisää aloituspaikkoja

Hallitusohjelma lupaa lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja "merkittävästi". Sanna Marinin (sd.) hallitus peri Antti Rinteen (sd.) aikana tehdyn hallitusohjelman tavoitteen suomalaisten koulutus- ja osaamistason nostosta.

Nuorten aikuisten korkeakoulutettujen määrä halutaan nostaa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulututkintoja tarvittaisiin vuosittain lisää noin 5 000.

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) on kutsunut tavoitteita koviksi.

Yksi Suomen tavoite on, että yhä useampi siirtyisi lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun. Nyt hieman alle viidennes korkeakouluopiskelijoista on valmistunut samana vuonna toisen asteen koulutuksesta.

Tähän lääkkeeksi korkeakoulujen opiskelijavalinta muuttui tänä vuonna todistuspainotteiseksi, mutta se ei riitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan koulutustason nousu kaipaa lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin. Sitä saadaan yhä odottaa.

Korkeakoulut kaipaavat pitkäjänteistä rahoitusta

Tälle vuodelle korkeakoulujen aloituspaikkoihin ei ole tulossa lisää rahaa. Opetusministeriön uusiin aloituspaikkoihin esittämät 40 miljoonaa euroa karsittiin syksyn budjettiriihessä.

Syksyllä opetusministeriö vaati, että korkeakoulut tuottaisivat vuosittain lähes 67 000 tutkintoa lähivuosina. Lokakuussa julkistetuissa esityksissä korkeakoulut pistivät melkein 4 500 tutkinnolla paremmaksi, eli ne tuottaisivat yhteensä yli 71 000 uutta tutkintoa.

Korkeakoulujen etujärjestöjen mukaan tämä ei kuitenkaan toteudu ilman pitkäjänteistä rahoitusta. Korkeakoulutuksen laajentamiseen tarvittaisiin vuoteen 2030 ulottuva rahoitusohjelma.

Korkeakoulujen mukaan tähän mennessä tehdyt rahoituspäätökset vasta paikkaavat menneiden vuosien leikkauksia, joiden takia esimerkiksi henkilöstöä on vähennetty merkittävästi.

Ehtiikö Suomi mukaan työmarkkinoiden muutokseen?

Aloituspaikkojen lisäämistä ovat vaatineet useat tahot. Myös OECD:n kevään raportti esitti, että auttaakseen nuorten työllistymistä Suomen pitäisi opiskelijavalinnan uudistamisen lisäksi lisätä korkeakoulutuspaikkojen määrää.

Osaamisen ennakointifoorumin mukaan vuosina 2017–2035 yli puolet tarvittavista 1,15 miljoonasta uudesta työntekijästä tarvitsee korkeakoulutuksen. Korkeasti koulutettujen tarpeen on arvioitu nousevan uusissa syntyvissä työpaikoissa jopa 75 prosenttiin.

Tulevaisuudessa Suomen työmarkkinoita muuttavat esimerkiksi syntyvyyden lasku, digitalisaatio ja ilmastonmuutos.

Tähän muutoksen pitäisi ehtiä mukaan ajoissa. Se ei onnistu, jos koulutuslupaus toisensa jälkeen petetään tai niiden lunastaminen kestää liian pitkään. Se ei onnistu ilman rahaa.

Korkeakoulutus aloitetaan Suomessa muita myöhemmin

Syyksi suomalaisen koulutustason laskulle on tarjottu esimerkiksi aivovuotoa, eli korkeakoulutettujen muuttoa ulkomaille töiden perässä.

Todennäköisempi syy löytyy koulutustarjonnasta ja -leikkauksista. Etlan mukaan nuorten koulutustason nousun pysähtyminen on paikannettavissa 2000-luvun alkupuolelle, kun koulutuspolitiikka supisti tarjontaa.

Myös Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan koulutustason nousun odotettavissa oleva hidastuminen 2020-luvulla on seurausta tästä. Viimeiset nuorten ikäluokkien koulutustasoon selvästi vaikuttaneet koulutustarjonnan laajennukset ovat toteutuneet 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Suomen korkeakoulutettujen osuus on keskimääräistä pienempi, koska meillä korkea-asteen koulutus aloitetaan keskimääräistä myöhemmin ja sen aloittaa hieman OECD-maiden keskiarvoa pienempi osa nuorista ikäluokista.

OECD-maiden kesken on suuria eroja siinä, kuinka suuri osuus hakijoista pääsee sisään yksittäisenä vuonna. Suomessa hylkäysprosentti on vertailumaiden korkein, kun kaksi kolmasosaa hakijoista jää vuosittain ilman paikkaa korkeakoulussa.

MAINOS

Kommentoi

Eikö voi vaan monistaa tohtorinpapereita, tulisi paljon halvemmaksi ja ajaisi saman asian.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä hyötyä on aloituspaikkojen lisäämisestä, jos opiskelijat eivät selviä edes perusasioista?
Näin nuorten heikot luku- ja laskutaidot heijastuvat ammattiopistoihin – moni ei pärjää enää ilman erityisopetusta...
Jatketaan vain elämys pohjalta opiskelua, hyvä siitä tulee....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liikaa väärää tekemistä ja painotuksia. Kaikki tekee samaa tai sitten sellaista, mille ei ole kysyntää. Ikäluokat pienenee, jolloin periaatteessa joka vuosi vähemmän rahaa pitää mennä koulutukseen. Eli puretaan missä turhaa ja liikaa päällekkäisyyksiä. Lisäksi ikuisuus opiskelijat tulee karkoittaa. Rahoituksen kiristys on ainoa keino purkaa turhaa. Kyllä kaikki tietää mistä pitää purkaa... ja minne lisätä. Lisää lääkäreitä, jotta palkat ei karkaa käsistä. Ei yhteiskunnalla ole varaa moiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovin löysää on Yliopistolla. Lomaa yli 5 kk vuodessa ja opetusta ei ole muulloinkaan maanantaisin ja perjantaisin. 7 kk ajan tekevät kolmepäiväistä viikkoa siis. Tehot voisi helposti tuplata vaatimalla proffilta enemmän.

Opiskelija

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missähän yliopistossa mahdat opiskella?

Oulussa ainakin luokat on varattu opetukselle ma-pe klo 8-16, eivätkö opettajat saa itse vaikuttaa opetusaikoihin.

Tuollaista saattoi olla ennen, mutta ei enää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muoto voittaa sisällön. Kun hyvien jatko-opiskelijoiden/tutkijoiden löytäminen ei enää ulkomaisen tarjonnan vuoksi motivoi yliopistoja korkeatasoiseen koulutukseen, katosi se viimeinenkin opintojen käytännön hyödyllisyyttä automaattisesti ylläpitänyt mekanismi pois. Aikaisemmin pystyi sentään sanomaan, että vaikka koulutetaankin käytännön käsiä, koulutus tuottaa ehkä kuitenkin hyviä tutkijoita. Opintojakson palautelomakkeen täyttämistä opetetaan nyt ihan rahoitusmallin voimalla. Rahoitusmallin tavoitteenasettelun heikkouksien vuoksi mikään ei nyt motivoi yliopistoja pitämään tutkinnon suorittajalta edellytettäviä osaamistavoitteita ajan tasalla, muuttuvan maailman mukana. Niillä aloilla, joilla on riittävän voimakas ja järjestäytynyt ammattikunta tilanne on toki selvästi parempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Li keskittyy ennemmin uskonnonopetuksen kieltämiseen, tai muokkaamiseen, kuin aloituspaikkojen rahoitukseen. Tässä nähdään tämän hallituksen arvot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puhut puhdasta potaskaa. Sipilän oikeistohallituksen aikana leikattiin opiskelijoiden toimeentulosta ja yliopistojen tilanteita vaikeutettiin myös leikkauksin. Nyt koulutukseen ja opiskelijoihin tullaan panostamaan aivan eri tavalla. Pötyä puhut siinäkin, että Andersson olisi kieltämässä uskonnonopetusta. Andersson ilmoitti ainoastaan kiinnostuksensa yleisögallupiin, jossa selvä enemmistö halusi uskonnon opetukseen perusteellista uudistusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko tarkoitus lopettaa kokonaan tieteen tekeminen ja jatkaa maisteritehtailua sekä edesauttaa nk. tavallisten työpaikkojen täyttämistä näillä maistereilla. Toisaalta voihan artikkelin kirjoittajalla olla sisäpiirin tietoa uusien valtion laitosten ja/tai virastojen hajasijoittamisesta tänne Pohjalan perukoillekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä niillä alotuspaikoilla kun opetuksen taso on niin surkeaa ettei valmistuneet ole valmiita mihinkään ja koulutetaan sitten töissä. Suurimmasta osasta ei ole niihin töihin mihin koulutetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lukio takaisin kolmivuotiseksi, siinä alku ja digihömppä pois opetuksesta. Joillain omista opiskelijoista Yliopistolla vaikeuksia ihan perusasioiden kuten lukemisen ja etenkin kirjoittamisen kanssa lukiosta tullessa. Myös määrätietoisuus ja keskittymiskyky puuttuu, ei jakseta tehdä mitään kunnolla loppuun. Neljäsosa tippuu kyydistä jo eka vuonna, vaikka miten hyysätään, neljäsosa seuraavan 2v sisällä. Vain puolet valmistuu lopulta. Mitä niillä uusilla aloituspaikoilla tekee, kun resurssit kouluttaa ovat nytkin huonot ja tämä lähtee jo peruskoulusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aloituspaikkoja on liikaa, jos pitää ottaa sisään hakijoita, joilla ei ole edellytyksiä yliopisto-opiskeluun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ja suomi putosi jo aikoja sitten.
osaamisen taso ratkaisee, kaikessa.

ratkaisevaahan ei koskaan ole määrä, vaan se laatu!
on muistettava, että minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa
- itsekuri, keskittyminen, asenteet sekä oppimisen halu, taito ja valmiudet!

valitettavasti kasvatuskin katosi maastamme kasvatustieteilijöiden myötä,
uusien tieteenalojen tyypillisen pätemisentarpeen ansiosta.

onhan se lukiokin nykylapsosille niin rasittavaa, vaikkei vaadita mitään.
ennen tehtiin lukiossa, ja myös ennen lukiota, työtä oppimisen eteen
- ja läksyjäkin jopa oli ja ne piti tehdä - oppia!

ennen myös opittiin, ymmörrettiin joidenkin olevan toisia parempia joissain ainessa;
ei vain urheilussa, vaan esim. matematiikassa, kielissä, fysiikassa, historiassa.
jotkut vaan piirtää paremmin kuin toiset!

nykyään eivät edes historian stipendin saaneet tuoreet ylioppilaat
osaa kertoa westfalenin rauhasta, edes sen ajankohtaa.

toista vuotta pitkää matematiikkaa opiskeleva vastaa kysymykseen piin arvosta
- oliko se 3,12?

luokalle ei jötetä ja muutenkin kaikki luulevat osaavansa kaiken yhtähyvin kuin muut!

taito- ja taideaineiden asiantuntematon, ymmärtämätön väheksyntä
tuhosi koulumme, ja yhteiskuntamme.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääkärikoulutusta pitää lisätä, mutta millä muulla korkeakoulualalla on työvoimapulaa?

Eniten pulaa on kovista kädentaitajista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen korkeakoulutettu, lähetellyt paljon työhakemuksia, kaikkiin paikkoihin useita kymmeniä hakijoita.
Koulutetuista on suomessa valtava ylitarjonta.
Kävin tänään taas työkkärin sivut läpi, koulutetuille on Oulussa työpaikkoja auki tällä hetkellä noin 60, perusammattikoultuksen saaneille 1200.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:05
PaKa hamusi alussa yllätystä toissavuotisesta Ranskan mestarista, mutta kuusamolaisten peli päättyi tappioon – joukkueet kohtaavat 5. helmikuuta Kuusamossa
22.1.
Oamkin englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin haki lähes 1 200 ihmistä – suosituimpia tekniikan ja liiketalouden koulutukset
22.1.
Koronaviruksen uhriluku Kiinassa nousi jo lähelle 20 ihmistä – Wuhanin miljoonakaupungin joukkoliikenne määrätty pysäytettäväksi
22.1.
WHO ei ainakaan vielä julistanut Kiinan koronavirusta kansainväliseksi terveysuhaksi – hätäkomitea kokoontuu uudestaan torstaina
22.1.
Pelipaita vaihtuu toppatakkiin juuri H-hetkellä – Rotaatiopelaajana Kärpissä tällä kaudella onnistunut Julius Hermonen on sinut haastavan roolinsa kanssa: “Tällä mennään tämä kausi” Tilaajille
22.1.
Suomen pääministerin hehkuttajien "kerho" täydentyi Davosissa – Marinin kannattaisi käyttää nyt Davosin-nostetta hyväksi, jotta julkisuus tulisi teoista
22.1.
Sote-alan järjestöavustukset jälleen jaossa Oulussa – avustusten haku päättyy tammikuun lopussa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Illanvirkku puoliso

Minua ei häritse vaikka puoliso valvoo iltaa pitempään. Ongelma on kun menen yökylään. Isäntäväki nukkuu pitkään kun mi... Lue lisää...
Aamun virkku

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image