Kotimaa

Aiempaa suurempi osa opinnoista tehdään käytännön työssä – "Kaikilla 15–17-vuotiailla ei ole valmiuksia it­seoh­jau­tu­vaan oppimiseen"

K-ryhmän henkilöstön kehittämisestä vastaava johtaja Raisa Jyrkinen näkee ammattillisen koulutuksen reformissa paljon myönteisiä asioita, mutta samalla se tuo hänen mukaansa kauppiaille myös lisää haasteita. KUVA: Pekka Peura
Kotimaa 11.10.2018 6:24
Helge Murtovaara

Ammatillisen koulutuksen reformi mahdollistaa käytännössä sen, että yhä suurempi osa opinnoista voi tapahtua luokkahuoneen sijaista käytännön työssä työpaikoilla.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa, että työharjoittelua on ammatillisessa koulutuksessa ollut jo pitkään, mutta määrä on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt.

– Tänä vuonna voimaan tullut toisena asteen koulutuksen reformi mahdollistaa joustavammin sekä uudentyyppisen koulutussopimuksen että oppisopimusten käytön, Kolehmainen sanoo.

Käytännössä ne lisäävät voimakkaasti yritysten vastuuta koulutuksesta ja kouluttamisesta. Se tuo mukanaan haasteita, mutta Kolehmaisen mielestä yrittäjät pitävät uutta mallia ylipäätään hyvänä.

Harjoittelun onnistuminen puolestaan riippuu toki hyvin pitkälle siitä, miten motivoitunut opiskelija on, mitkä ovat oppilaitoksen resurssit olla harjoittelussa mukana ja millaiset yrittäjän omat resurssit ovat.

– On kolmen kauppa, miten harjoittelu onnistuu. Jos joku niistä nilkuttaa, lopputulos ei ole erinomainen, mutta jos kaikki kolme palasta ovat kohdallaan, lopputulos on loistava, Kolehmainen muistuttaa.

K-ryhmän henkilöstön kehittämisestä vastaavan johtajan Raisa Jyrkisen mukaan hyvää uudistuksessa on se, että yhä enemmän tutkinnoista suunnitellaan opiskelijoiden henkilökohtaisten tarpeiden ja kokemusten mukaisesti.

Työelämälähtöisyys tarkoittaa myös enemmän harjoittelua ja oppimista suoraan työpaikoilla.

Oulun seudun ammattiopisto elintarvikealan tutkintoa suorittava Rosa Kajan kertoo, että työharjoittelua on kolmen vuoden aikana joka vuosi.

Nyt niistä on käynnissä viimeisen vuoden työharjoittelu K-citymarket Kaakkurissa.

– Minun mielestäni on ollut kiva, että työharjoittelun aikana on päässyt tutustumaan ja kokeilemaan eri työpaikkoja, Kajan vakuuttaa.

Kesko ja K-kauppiaat varautuvat koulutusrumbaan kouluttamalla seuraavan kolmen vuoden aikana 900 työpaikkaohjaajaa.

K-ryhmä ja K-kauppiaat pitävät uudessa koulutusjärjestelmässä haasteellisena sitä, että kaikilla 15–17-vuotiailla nuorilla ei ole valmiuksia itseohjautuvaan oppimiseen.

Osastovastaava ja työpaikkaohjaaja Esko Junttila K-Citymarket Kaakkurista arvelee, että uuden koulutusreformin mukanaan tuomat rajat siitä, kuka vastaa mistäkin, ovat vielä hiukan häilyvät.

Junttila kuitenkin uskoo rajojen koko ajan tarkentuvan.

– Käytännön taitoja voidaan opetella täällä työpaikallakin, mutta ne perustaidot täytyy opettaa oppilaitoksissa, K-Citymarket Kaakkurin kauppias Ritva Kontturi toteaa.

Hallituksen kärkihanke

  • Suurempi osa opinnoista – arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia –  tapahtuu luokkahuoneen sijasta käytännön työssä työpaikoilla.
  • Tällöin erityisesti korostuu osaavan työpaikkaohjaajan rooli valmentajana ja ohjaajana.
  • Työelämä on mukana myös osaamisen arvioijana.
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (44)

Joo, käytännössä, meet työpaikalle niin kukaan ei ehdi opettaa ja jää jalkoihin ja pitäs olla jo osaava, niin eiköhän käydä ne koulut ja kokeillaan sitte

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä nähdään taas hallituksen huippuosaamista, jota ei myöskään haluta antaa nuorille. Heistähän tulisi päättäjiä fiksumpia. Kiky alensi meidän palkkoja ja nyt pitäisi omien työkiireiden lisäksi kouluttaa nuoret. Ei ehdi. Opettajien tehtävät opettajille. Näin osaaminen lisääntyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus rikkoo myös Suomen koulutusjärjestelmän aiheuttaen vuosikymmenten valtavat tuhot isänmaalle.
Feodaalivaltio tarvitsee oppimattoiman kurjalliston, joka tehdään väkisin jättämällä heitteille 1/3 nuorista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kertokaa minulle, tietämättömälle: Onko työnantajan pakko ottaa vaivoikseen näitä ammattikoululaisia? Yksityisyrittäjän ei tietenkään ole pakko, mutta velvoitetaanko kunnan tai valtion työpaikoissa ottamaan opiskelijoita? Maksetaanko tästä hyvä korvaus? Jos olisin yrittäjä, miksi ottaisin ristikseni perään laahustamaan teoriaa tietämättömän ja pahimmassa tapauksessa työhön laiskasti suhtautuvan opiskelijan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei makseta mitään. Ennen maksettiin pieni korvaus, joka ei tosiaankaan korvannut työmäärää, jonka opiskelijan ohjaukseen antoi. Korvauksesta tuli kuitenkin hieman hyvä mieli. Nyt ei haluta ottaa lisätyötä ilman mitään korvausta. Paperitöitä tulee paljon sen perusohjauksen lisäksi. Meillä kuntasektorilla ei ole pakko ottaa opiskelijoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On juuri tällainen nuori... koulu ei kiinnosta yhtään. En edes usko et saisi päästötodistusta. Koulu hehkuttaa työssäoloa. Tytöllä ei voisi vähempää kiinnostaa sekään. En ymmärrä miten työharjoittelua pitää tuputtaa kun koulu ei maistu eikä työ. Uusi nuori väliinputoajaksi tulee taas. Koululaitoksella pitäisi olla parempia keinoja: kuten tenttimällä käydä läpi aineet ja netiin kautta! Kiusatut hyötyisi paljon! Mutta nyt on tilanne se, että pitää olla ikä 18. Ennen kuin pääsee tekemään yläasteen netissä. Kiitos yhteiskunta ja koululaitos tästä. Olen niin neuvoton ja pettynyt!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peruskoulun voi suorittaa kotikouluna (eli itseopiskeluna) jos haluaa. Selvittelepä asiaa. Se on lähinnä ilmoitusluontoinen juttu, mutta perustelu pitää toki antaa. Suomessa ei ole koulupakkoa, mutta oppivelvollisuus on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta! Suomessa voi tenttiä yläasteen, kun sopii asiasta rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Toivoa on vielä rutkasti! Tsemppiä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisit kasvattanut tyttösi. Ensimmäiseksi ota kännykkä pois. Hankkikaa harrastus ja siitä elämäniloa. Mites olisi ihan, jos alkaisi lukemaan niitä läksyjä joka päivä ja ilta sekä paneutumaan siihen ilmaiseen koulunkäyntiin. Laita kuriin se tyttös se on sinun tehtävä ja lapsen etu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haapavedellä ammattikoulussa on todella vetämätön meininki jopa opettajilla. Nuori meni ammattikouluun ja kertoi kuinka siellä ei vaadita mitään. Poika venyi pitkin oulua ja muuallakin eikä käynyt koulua. Otimme yhteyttä kouluun, kun kuukausia meni ettei koulu kiinnostanut vaan kaveri porukka.
Haapaveden ammattikoulusta sanottiin pojalla menevän hyvin koulussa ja sinäkin päivänä, kun soitin poika makasi keskellä arkipäivää meillä sängyssä. Tiesimme ettei kuukausiin ollut koulussa, käännyimme sosiaaliviranomaisten puoleen ja heille oli väitetty myös aiheettomaksi väitämme, ettei kävisi koulua. KOULU pimitää, kun nuori ei mene kouluun. Nyt tämä sijais nuori on täysin syrjäytynyt ja vailla yhteiskunnan tukea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sähköalan yrityksen edustajana voin sanoa, että ei riitä resurssit kouluttamattomia opiskelijoita opastamaan.
Koulusta se oppi pitää tulla, että on edes jonkinlaiset edellytykset työharjoitteluun. Jos ei työkalut pysy kädessä, eikä alan säädöksistä tietoa, niin turhaa painolastia asentajille ja yrityksille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin sama se on autonkorjausalallakin. Ja kaikilla muillakin aloilla. Jos ei perusasiat ole kirkkaana mielessä jo työhön tullessa, on kalossin kuva aivan varma ja ihan itse hankittu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen ollut pitkään uupunut hoitoalan töistä. Lähinnä huonon työilmapiirin vuoksi. Fyysinen kuorma on myös valtava. Aina jokin kipeänä. En ole jaksanut opettaa uusia ihmisiä työhön kun niitä tulee ja tulee jopa vain päiväksi. Turhauttavaa! Pitäisi työntekijällä saada korvaus uuden perehdytyksestä niin jotenkin ymmärtäisin sitten on inhottavaa kun tulee uusi ja se sanoo et ei ole kun pari päivää tai viikon. Se vie pohjan minunkin motivaatiosta perehdyttää. Pomojenkin pitäisi herätä siihen, miten he saisivat pidettyä edes vakituiset hoitoalalla kun ei jakseta huonon johdon takia. Itse olen sairaslomalla ja opiskelen. En palaa enää työhöni takaisin. Peruskoululaisten paikka ei ole työelämässä lähtökohtaisesti. Koulun pitää kehittää järjestelmäänsä ja ottaa vastuu vanhempien kanssa eri vaihtoehdoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä kaikki teidän (sähköalan, autoalan ja hoitoalan) kommenttinne ovat järkyttävää luettavaa. Järkyttävää nimenomaan siksi, että oppilaitokset työntävät opiskelijakeltanokat taakoiksi työpaikoille. Sitten työpaikoilla väsyvät oikeat ammattilaiset, ja heidän oma työnsä ja jaksamisensa kärsii tästä. Miten ammattikoululaitos ylipäätään olettaa, että työpaikoilla olisi resursseja toimia opettajina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Upea reformi on se, että valtio vetäytyy rahoituksesta ja vastuusta ja homma annetaan firmojen haltuun. Upeaa työtä nuoret ministerit... ei näytä olevan ymmärrystä eilisestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saan töitä niinä päivinä kahvila-ravintolasta, kun harjoittelijat eivät ole jaksaneet vaivautua paikalle tai ovat sairaina,
Kiitos heille, saan voita leivälleni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten voi ohjata itseään omasta päästä käsin jos ei omaa kyseisiä ohjautumistietoja ja -taitoja eikä taitoja edellisten hankkimiseen? Niiden takiahan koulut on yleensä aikojen alussa luotu. Omasta päästä linnunpönttökö?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmaista työvoimaa ja ilmaisia sotepalveluja ei ole, se on sitä 100 vuotta vanhaa Demarihöynäytettyjen poskisolistien huuhaata. Peruskoulun ja ammattikoulun käyneen nuoren kouluttaminen, vaikka päähän ei olisi tarttunut mitään, on maksanut kunnalle ja valtiolle varovasti arvioiden satoja tuhansia euroja / nuori,. Sitten työnantajan luototyöntekijä, yleensä alle 20 hengen Pk-yrityksessä, joutuu oman työn ohella opettamaan nuorelle, jos työharjoitteluun tulleella on halua oppia, kaiken alusta alkaen. Eli perusasiat; -töihin tullaan ilmoitettuna aikana, työvaatteet ja työkalut pitää olla mukana, oma-aloitteisuudesta ei ole haittaa mutta pomon käskyjä ja ohjeita sekä työturvallisuusmääräyksiä pitää tinkimättä noudattaa. Oma työkohde pidetään aina siistinä, roskat viedään roskakoriin ja työkalut niille kuuluville paikoille. Pois lähtiessä sammutetaan valot ja lukitaan ovet, ja laitetaan hälytykset päälle jos sellaiset firmassa on jne. Sairastumispoissaolosta pitää itse ilmoittaa saman päivän aikana pomolle jne. Kahvitunti ja ruokatunti ovat ilmoitetun mittaisia eikä niitä saa omatoimisesti ylittää, puhelin pidetään hiljaisella eikä sitä saa räplätä kuin kahvi- ja ruokatunnilla, korkeintaan silloin. Varsinaisiin työtehtäviin ei voi nykynuoria suoraan päästään, vaan harjoittelijana olevan 3. vuoden ammattikoululainen vaatii yleensä aina koko työpäivän ajan usean viikon ohjaamisen, ainakin metalli-, ja rakennusteollisuudessa että kuljetusalalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väittäisin, että reilusti suurimmalla osalla 15-17 vuotiaista ei ole valmiuksia itseohjautuvaan opiskeluun. Suomalaista koulutusta ollaan ajamassa rajusti alas ja vauhdilla. Syy ei ole nuorissa vaan aikuisissa, jotka luovat opiskelujärjestelmän rakenteet ja sisällön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (44)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

että työeläkettä saava maksaa myös omalla tekemällään työllä. Miten et osaa arvostaa tehtyä työtä? Taidat saada liikaa s... Lue lisää...
unohdat aina

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image