Kotimaa

Äidin raivo nousee usein yk­si­näi­syy­des­tä

Lasten kanssa yksin jääminen on monelle äidille rankka paikka. KUVA: Jukka-Pekka Moilanen
Kotimaa 12.3.2008 17:33
STT
Yksinäisyys ja yksin jääminen lapsen kanssa herättävät äideissä usein rankkoja tunteita. Moni äiti joutuu selviämään pienen lapsen kanssa ilman muiden tukea, mikä vie voimia ja voi nostaa pintaan epätoivon ja raivon.

Tuoreen kirjan mukaan äidit kantavat suurta syyllisyyttä "kielletyistä" tunteistaan, ja siksi niistä puhuminen on yhä vaikeaa. Huonoksi äidiksi leimautuminen pelottaa naisia. Syyllisyyttä kasvattaa yhä voimissaan oleva ihannekuva iloisista superäideistä, jotka selviävät kaikesta ja jaksavat kaiken.

Äitiyden rankkuus saattaa yllättää naisen, jos lasten hoitamisesta ei ole aiempia kokemuksia. Osalla naisista on epärealistisia odotuksia äitiydestä ja siitä, miten ihanaksi lapsi muuttaa elämän.

-- Lapsi on nykyään valokeilassa. Halutaan, että asiat ovat hyvin ja opiskellaan oppaista täydellistä äitiyttä. Todellista äitiyttä ei ole välttämättä nähty ennen lapsen saamista, kuvailee lastenpsykiatri Raisa Cacciatore. Hän on yksi Väestöliiton Äidin kielletyt tunteet -kirjan kirjoittajista.

Kaikilla on rankkoja tunteita

Tosielämässä kuitenkin kaikilla äideillä on välillä rankkoja ja ikäviä tunteita, joista pitäisi voida puhua. Juttelemalla väsynyt ja yksinäinen äiti saa suhteellisuudentajua, eivätkä ikävät tunteet tunnu enää kielletyiltä ja pahoilta.

-- Vaikeita tunteita voi tulla kaikille, mutta niistä yleensä selviää. Jos ei selviä, kannattaa hakea apua, Cacciatore sanoo.

Äiti saattaa herkästi kuulla, että miksei hän nyt selviä, ovat ne äidit ennenkin selvinneet. Ja vielä kahdeksan lapsen kanssa. Nykyäiti saattaa kuitenkin olla todella yksin, esimerkiksi ilman läheisten tukea uudella paikkakunnalla. Myös parisuhteessa oleva nainen voi jäädä yksin, jos puoliso tekee jatkuvasti pitkää päivää.

Nuoret äidit yksinäisiä

Väestöliitto pyysi pienten lasten äideiltä kertomuksia tunteista, jotka he kokevat kielletyiksi. Kirja syntyi 63 kirjoituksen pohjalta. Äidit kirjoittavat raivon ja yksinäisyyden lisäksi uupumuksesta, häpeästä ja aggressiivisuudesta. Ikävien mutta luonnollisten tunteiden peittelemiseen kuluu paljon voimia.

Eniten yksinäisyydestä kirjoittivat naimisissa olevat, ydinperheiden äidit. Myös nuoret, vähän yli 20-vuotiaat äidit tuntevat olevan liian yksin.

Äidit jakavat tunteensa hyviin ja huonoihin sen perusteella, ovatko ne hyväksi lapselle. Jos raivo kohdistuu ulkopuoliseen uhkaan, äidit hyväksyvät tunteen. Kohdistuessaan pieneen lapseen sitä ei hyväksytä.

Äidit tuntevat syyllisyyttä kaikenlaisista asioista, kuten siitä, etteivät hymyile tarpeeksi lapselle tai jaksa jatkuvasti pelata pelejä ja muita kehittäviä leikkejä.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

ennenvanhaan, selkeä sukupuolirooli ja vahvat perhesuhteet koko suvussa takasivat vertaisryhmän naisille ja miehille. sukupuoltenvälinen työnjako on nykyään ihan sekaisin ja sukulaissuhteita ei pidetä keskeisinä tai tärkeinä kuten ennen. se on tätä nykyaikahömpötystä... ihminen jää täällä yksin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naiset hoi, ei kukaan pakota menemään mukaan kaupalliseen ihannekuvaan äitiydestä! Selvällä maalaisjarjellä ja kysymällä rohkeasti apua, saat helpotusta arkeesi. Äitiys ei ole mikään kilpailu paremmuudesta. Se on puhdasta toiminnanjohtajan hommaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

nykyäidit on sellasia alaikäsiä joilla ei oo koulutusta ja elää sossun rahoilla. lapsi mahassa ja tupakkaa vetävä. tiiänpä tapauksia runsaasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka hoituivat luontojaan ennen, kun isovanhemmat asuivat saman katon alla. Useimmilla äideillä oli joku, joka saattoi jeesata lastenhoidossa. Raaka fyysinen työ toimi terapiana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennen kun vielä kunnissa noudatettiin suomalaista eduskunnassa säädettyjä lakeja niin kunnan sosiaalitoimesta annettiin sosiaalilain 20 § ja 21§ mukaisesti kodinhoitaja kotipalveluna esimerkiksi synnytyksen jälkeen, rasittuneisuuden tms vuoksi lapsiperheelle pyydettäessä (tai joskus jopa pyytämättäkin) apuun ja hätiin. Ei edes odotettu, että äiti väsyisi tai uupuisi perheen ja lasten hoitamisensa alle. Nykyään on vain lastensuojeluviranomainen avohuollon asiakkuuksineen (laittomasti) tarjoamassa korvapalveluita eli mitään tekemätöntä perhetyöntekijää perheelle "avuksi".! Jos joku erehtyy kysymään sosiaalihuollosta kodinhoitajaa avukseen esimerkiksi synnytyksen jälkeiseen uupumukseen taikka jopa masennuksen vuoksi niin seuraavana yhteyttä perheeseen ottaakin lastensuojeluviranomainen. Ja kun tämä lastensuojelusta lähetetty korvapalvelija ei voi perheen äitiä työtaakan alla auttaa niin seuraavakisi lastensuojeluviranomainen kertoo, että otetaanpas ne lapset huostaan niin sillähän se on perhe ja äitikin samalla "autettu"!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totta joka sana. Nykyäideille kasataan epäinhimilisiä odotuksia, eikä apua saa mistään vaikka sitä osaisikin pyytää. Onneksi lapset ovat jo aikuisia mutta muistan vielä hyvin nuo tunteet. Täydellisyyden vaatimuksen ja väsymyksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä että puhutaan äidin väsymyksestä. Nykyään ei ole kodinhoitajia eikä sukulaisiakaan eikä aina isästäkään apua. Aikoinaan oman avioeroni juuret ovat mielestäni meidän puolisoiden uupumisessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Tornio, Enontekiö ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

217 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mansikka maalle töihin?

Vai halventava kirjoitus? Suorastaan rikastuttava kirjoitus tuo oli. 17E/h. Se on nuorelle hyvä palkka. Ota laiska neuvo... Lue lisää...
Roverauta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image