Kotimaa

Ähtärin pandat ahmivat päivässä kilokaupalla bambua – eläinpuisto olisi valmis kokeilemaan Suomessa kasvatettuja kasveja

Jín Bàobào eli Lumi kuvattuna Kiinassa ennen Suomen-matkaa.
Kotimaa 8.2.2018 20:34
Markku Uhari

Suomessa on kasvatettu koemielessä bambua Ähtärin pandoja varten. Toistaiseksi koekasvatuksen tuotokset eivät ole vielä päätyneet Lumin ja Pyryn ruokalistalle, mutta Ähtärin eläinpuiston eläinlääkäri suhtautuu kokeiluun myönteisesti.

Kotimaisesti kasvatettu bambu odottaa vielä pääsyään Ähtärin pandojen ruokalistalle.

Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 Pro Agrian vetämä Bambua pandalle -kokeilu, jonka tarkoituksena on ollut selvittää bambun kasvattamista Ähtärin eläinpuistoon saapuneita pandoja varten.

Viime kesänä havaittiinkin, että jotkut koekasvatukseen otetuista bambulajeista ja -taimista olivat selvinneet Suomen kylmän talven yli. Tuloksista uutisoi tuolloin muun muassa Ilkka-sanomalehti.

Toistaiseksi Suomessa kasvatettua bambua ei vielä kuitenkaan ole Ähtärin pandaparille ravinnoksi annettu, kertoo eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki.

Hänen mukaansa kotimaista bambua ei ole vielä ollut hankkeen järjestäjiltä tarjolla. Niinimäki kuitenkin suhtautuu myönteisesti siihen, että pandat saisivat Suomessa kasvatettua bambua.

– Tarkoitus on toki, että jos siellä saadaan viljelykset siihen malliin, että maistiaisia löytyy, niin sitten kokeiltaisiin meilläkin, Niinimäki sanoo Lännen Medialle.

Lännen Media ei tavoittanut bambunkasvatushankkeen vastuuhenkilöitä torstaina kertomaan kasvatuksen tämänhetkisestä tilasta.

Bambua kuluu kymmeniä kiloja päivässä

Tammikuussa Kiinasta Ähtärin eläinpuistoon kuljetetut jättiläispandat Lumi ja Pyry syövät tällä hetkellä Hollannista tuotettua bambua. Kiinasta tuotiin parivaljakolle myös matkaeväänä bambua Suomen-lennon mukana, mutta matkavarannot on syöty jo loppuun.

Ähtärin eläinpuiston isopandat saapuivat Suomeen 18. tammikuuta. Jättiläispandat matkustivat kuljetuslaatikoissa Kiinasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Ähtäriin. KUVA: Joel Maisalmi

Pandojen makumieltymyksiä on tammi–helmikuun aikana selvitetty syöttämällä niille lukuisia erilaisia bambulajikkeita, ja kokemukset ovat toistaiseksi olleet Niinimäen mukaan rohkaisevia. Ensimmäisten viikkojen perusteella pandakaksikolle maistuu useampikin lajike.

– Verrattuna siihen, mitä olen kuullut muista tarhoista kokemuksina, niin eivät meidän pandamme ainakaan nirsoimmasta päästä ole olleet. On jopa mennyt paremmin kuin odotimme, Niinimäki kuvailee.

– Jotkut ovat selkeästi lempiruokaa.

Pandojen ruokahalu on myös suuri: yksi jättiläispanda voi syödä bambua noin 12–20 kiloa päivässä.

Suuri kulutus johtuu paitsi siitä, että bambussa on vähän energiaa mutta myös siitä, ettei pandan ruoansulatus pysty hyödyntämään energiasta kuin osan.

Niinimäki muistuttaa, että eläinpuiston bambun kulutus on vielä tätäkin suurempi, koska panda ei syö kaikkia kasvin osia.

Yleisö pääsee tutustumaan ensi viikolla

Pandat ovat olleet Suomessa tammikuun 18. päivästä lähtien, mutta yleisö pääsee ensimmäisen kerran näkemään pandat lauantaina 17. helmikuuta.

Odottelu on johtunut pääosin 30 päivän mittaisesta karanteenista, joka pandoille tuli Suomeen saavuttuaan. Ensimmäisten viikkojen aikana Ähtärissä myös totuteltiin uusien asukkaiden hoitoon.

Niinimäen mukaan Lumi ja Pyry ovat kotiutuneet Suomeen toistaiseksi hyvin. Päivät ovat menneet syöden, leikkien ja leväten.

– He varmaan odottavat jo karanteenin päättymistä ja sitä, että pääsevät lumihankeen peuhaamaan.

Kiinasta Ähtäriin

Kiina vuokrasi Suomelle pandaparin 15 vuodeksi. Sopimus allekirjoitettiin, kun Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Helsingissä keväällä 2017.

Tammikuun puolessavälissä Suomeen saapuivat nelivuotias urospanda Huá Bào (suomalaisittain Pyry) sekä kolmivuotias naaraspanda Jín Bàobào (suomalaisittain Lumi).

Pandat sijoitettiin Ähtärin eläinpuistoon, jonne niille rakennettiin oma rakennuksensa. Ähtärin eläinpuiston mukaan pandatalo avataan 17:ntenä helmikuuta 2018.

Pandojen toivotaan lisääntyvän Suomessa.

MAINOS

Kommentoi

Kuinka on mahdollista, että jollain eläinlajilla on noin yksipuolinen ruokavalio?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ministereiltä ja ministeriöiden virkamiehiltä vaan rahat keräämään, kun ne niitä pandoja tänne oikein valtion tukiavustuksella halusivatkin Kiinaa nuollakseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En kyllä ymmärrä miksi nuo yleensä tänne piti raahata???
Minun puolesta kyllä jäävät katsomatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinalaiset ne on viisaita .....lähettää kalliit ruokittavat muiden hoitoon ja saavat siitä vielä vuokratulon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ja kutsuvat niitä lahjaksi. nämä lahjat tosin pitää palauttaa jossain vaiheessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä te huomaatte kuinka paljon nämä tarvitsee ravintoa ja laskekaapa kuinka paljon ihminen tarvitsee ravintoa synnyttään ja kuolemaansa asti että mikä on hinta ja verrattkaapa tämä on eläin ja ihminen on ajatteleva ja kokonaisuutena tunteva ja paljon muuta mitä eläin ei ole että ajatelkaa loppuun asti ennenkuin tänne mitään tuontitavarana tuotte ja näiden kaikki muut kulut

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

hetikö se iski rahapula ?älkää nyt heti viikonkuluttua ruvetko säätämään ja suunnittelemaan eläinkokeita se ei ole oikein, laskekaa vaikka lippujen hinnat suunnilleen mieluiten kaikkien lompakolle passeliksi.olis varmaan jäänyt pandat saamati,jos kiinalaiset olisiat arvanneet suomen suunnitelmat .pitkää ikää toivotan pandoille koittakaa kestää suomen oloja .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Horsmaa on omastakin takaa.Järjestää yhteisvastuukeräys bandoille etteivät vaan kuole nälkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävisiköhän järviruoko? Tai muut järvessä kasvavat isot kasvit kuten lumme juurineen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä on ekologinen homma että raahdataan kahdelle karvapallolle bambua hollannista...🙄

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinpä. Bambua kuluu PÄIVÄSSÄ 12-20 kiloa per karvapallo. Pääsylipputulot ovat siis enemmän kuin tarpeeseen, jotta nämä "lahjapandat" pysyvät hengissä. Eipä ihme, että näitä mainostetaan lehdessä ihan viikottain. Ettei vain pääsisi unohtumaan, että meillä on pandoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No kylläpä tiedettiin että bambua kuluu, joten on varauduttava myös ruuanostoon elikkä bambun tuontiin. Äläkää nyt ihmeessä heti tappako suomalaisella ruualla noita kauniita eläimiä. Uuteen bamb ulajiin on totuteltava vähitellen, toki eläinlääkärit sen kyllä osaa tehdä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Aikuset miehet ampuu sorsia niin kuin suuremmatkin sankarit

Joo, se on huvittavaa kun aikunen ukko tulee polleana jonkun sorsan rääpäleen kanssa. Aivan kuin olisi ollut jokin suuri... Lue lisää...
Tirsk

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image