Kotimaa

60 vuotta täyttävä Matti Rönkä: Asioita pitää tietää, mutta liian viisaaksi ei saa luulla – "Ideaalini on sellainen renessanssi-ihminen"

Äidinkieli on ihmisen koti, Matti Rönkä ajattelee. Ihmisen pitää saada ilmaista ja kuulla asioita sekä lukea tunteita ja tietoa omalla äidinkielellään. KUVA: Martti Kainulainen
Kotimaa 9.9.2019 21:40
Tapio Pellinen

Romanttinen haikailu ei palauta menneitä aikoja eikä kahden kanavan televisiota, Matti Rönkä tunnustaa.

 

Uutisjuontaja ja kirjailija Matti Rönkä haluaa osata vähän kaikkea.

Hänen rintamamiestalonsa pihalla on mehiläispesästä ammoin tehty koirankoppi edesmenneelle Tyyne-suomenlapinkoiralle, itse nikkaroitu kasvihuone ja viiniköynnöksiä, joiden hedelmistä Rönkä käyttää vuosittain pullokaupalla viiniä (”Siitä saa hyvän pohjan sangrialle”).

60 vuotta täyttävä Rönkä myös vitsailee olevansa yksi ”Suomen eniten hävinneistä urheilijoista, intohimoinen ja vähälahjainen” pelattuaan lentopalloa kilpasarjoissa jo 39 sarjakautta.

– Ideaalini on kyllä sellainen renessanssi-ihminen. Joskus olen vitsikkäästi mutta myös vakavissani sanonut, että harrastukseni ovat urheilu, kulttuuri ja yhteiskunta.

– Mielestäni ihmisen pitää tietää asioita ja osata niitä ulkoa. Se rikastuttaa ja mahdollistaa oman elämän hallinnan, oman ajattelun ja tavallista monimutkaisemman, vaikean ajattelun. Ja se on kuitenkin ihmisyyttä.

Siksi hän on huolissaan siitä, missä määrin tieto kiinnostaa ihmisiä, kun taitavasti tehtyä viihdettä on tarjolla päivän joka hetkelle.

– Onhan se huikea onnen tila, mutta samaan hengenvetoon olen tosikkosetä: huvitammeko itsemme hengiltä mukavoitumalla ja ottamalla sen helpon vaihtoehdon? Mutta en jaksa tuskailla sen kanssa. Kyynisyys on kyvyttömyyttä, ja romanttinen haikailu ei palauta menneitä aikoja eikä kahden kanavan televisiota.

Vaikka suoratoistopalvelujen ehtymätön elokuva- ja sarjatarjonta on saanut Röngänkin vähentämään lukemistaan, kirjoissa on hänelle silti jotain erityistä tenhoa ja lumovoimaa.

– Lukiessa täytyy niin aktiivisesti ajatella ja luoda moniaistillisesti, että teos syntyy päässä. Kun edessä on vain käsitteellinen kielen lause, ja sitten luo siihen hajut ja maut ja tunteet, se on jotenkin ihanasti aktivoivaa, palkitsevaa ja rauhoittavaa.

Halu saada käteen omalla nimellä varustettu kirja oli yksi syy siihen, että Rönkä ryhtyi vuosituhannen taitteessa kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan. Tyylilajiksi hän valitsi dekkarin, jotta kirjoittamista ohjaisi tarve selvään juonilankaan.

Röngän mukaan yleisö on yllättävänkin täysin pitänyt hänen toimittaja- ja kirjailijaminänsä erillään, eikä julkkisasema valtakunnantelevisiossa antanut vetoapua myyntiluvuille. Kotiseudulla Outokummussa taas ihmiset puhuttelevat häntä nimenomaan kirjailijaksi.

– Kirja ja kirjailijan ammatti ovat niin tavattoman arvostettuja asioita, että siinä saa paistatella sitten.

Huolimatta pitkästä urastaan kansakunnan näköalapaikalla Rönkä yrittää olla luulematta, että tietäisi asiat muita paremmin.

– Toimittajalla on tässä setävaiheessa suuri vaara olla tosi viisas. Kyllä siihen sortuu itse kukin. Ajattelen kuitenkin, että viisauden sallittu aste on sanoa toiselle, että oletko nyt ihan varma ja onko se muka noin.

Rönkä ei itse koe vierineiden vuosien muuttaneen häntä olennaisesti.

– Joiltain osilta sitä pysyy niin hämmästyttävän samanlaisena lapsena, pikkupoikana, innokkaana nuorukaisena. Mutta jotkut asiat ja jotkut piirteet jyrkentyvät, uurteet käyvät syvemmiksi, ja jotkut kulmat hioutuvat, hän kertoo.

– Kuinka osaisi ja pystyisi säilyttämään sellaisen uteliaisuuden ja uudessa mukana olon? Sellaista taistelua pitää käydä, vaikka sen häviäisikin.

Matti Rönkä

Syntynyt 9.9.1959 Outokummussa, asuu nykyään Helsingissä. Kolme aikuista lasta.

Työskentelee uutisjuontajana Ylen uutisissa. Tehnyt töitä toimittajana ja päällikkötehtävissä sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa vuodesta 1984.

Valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta. Opiskellut toimittajaksi Sanomien toimittajakoulussa samalla kurssilla muun muassa kirjailija Jari Tervon ja päätoimittaja Jouko Jokisen kanssa.

Julkaissut kymmenen romaania, joita on käännetty yli kahdellekymmenelle kielialueelle. Esikoisromaani Tappajan näköinen mies julkaistiin vuonna 2002 ja viimeisin kirja Uskottu mies viime heinäkuussa.

Voittanut romaaneillaan muun muassa Johtolanka-, Lasiavain- ja Päätalo-palkinnot.

Keskittyy syksyllä kirjailijaelämään apurahan avulla.

Juhlii merkkipäiväänsä kaveripiirissä.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

0:13
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin
18.9.
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä
18.9.
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
18.9.
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
18.9.
Kärpät otti Jukureista kotivoiton Raksilassa takkuisen pelin jälkeen, katso kuvia ottelusta
18.9.
NBA:n supertähti Stephen Curry ilmoittautui jo Yhdysvaltain olympiajoukkueeseen
18.9.
"Näillä budjettiesityksen miljoonilla päästään vasta 0,6 hoitajaan" – Työnantajat lisäisivät hoitoalan koulutusta, Tehy on toista mieltä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eurojackpot voittaja osti Toyota yariksen

Mikäs siinä, jos kehtaa ajella niin rumasti muotoillulla autolla, jonka ajo-ominaisuudet ovat lisäksi huonot. Moottori o... Lue lisää...
Yäkris

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image