Analyysi: Ruotsi-kortti silkkaa bluffia – on pettänyt aiemminkin

Arkistokuva. KUVA: Joel Karppanen
Eduskuntavaalit 2015 28.3.2015 14:46
Lauri Nurmi

Lännen Median vaalikone paljastaa, että enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista haluaa Suomen ja Ruotsin solmivan puolustusliiton.

Sitä kannattavat niin kokoomuslaiset, keskustalaiset, sosiaalidemokraatit kuin perussuomalaisetkin.

Monien poliitikkojen ajatuksenjuoksu kulkee siten, että Natoon emme Venäjän-pelossamme uskalla mennä, mutta liitto Ruotsin kanssa antaisi meille lisäturvaa Putinin diktatuuria vastaan.

Gallup-johtaja keskustan vaaliohjelmassa lukee, että ”puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa tiivistetään”.

Nykyinen pääministeripuolue kokoomus katsoo sekin länteen: ”Lisätään pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Selvitetään

Nato-jäsenyyden mahdolliset vaikutukset – joko yksin tai yhdessä Ruotsin kanssa.”

Sdp kirjoittaa ”lisääntyvästä puolustusyhteistyöstä sotilaallisesti liittoutumattoman Ruotsin kanssa”.

Yhteiset hävittäjäharjoitukset ruotsalaisten kanssa luovat kansalaisille mielikuvan, että tosipaikassa kolmen kruunun sotavoimat auttaisivat meitä ja esimerkiksi torjuisivat venäläisten maihinnousun Ahvenanmaalle.

Ajatus on kaunis, mutta vastuulliset poliitikot eivät saisi eduskuntavaalitilaisuuksissaan pitää Ruotsi-yhteistyötä näkyvästi esillä, koska se on raa`assa reaalipoliittisessa pokerimaailmassa bluffia.

Kysyin Ruotsin pääministeriltä kuluneella viikolla, mikä on Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja, ja kannattaako hän Suomen ja Ruotsin avointa sotilasliittoa.

Stefan Löfven (sd.) vastasi mielellään ja ystävällisesti, mutta teki maansa sotilaspoliittisen linjan kristallinkirkkaaksi. Hän ei kannata sotilasliittoa Suomen kanssa, vaan puhuu ainoastaan yhteistyöstä.

”Meillä on yhteistyötä Pohjolassa ja yhteistyötä myös Naton kanssa. Sitä jatkamme ja kehitämme, mutta vedämme rajan Nato-jäsenyyteen”, Löfven painotti.

Samanlainen raja kulkee Suomen suunnalla. Kun kysyin, lähettävätkö Ruotsi ja Suomi lentoharjoituksillaan yhteisen signaalin Venäjälle, Löfven korosti vastauksessaan Ruotsin omia lähtökohtia.

”Harjoitukset ovat signaali meille itsellemme, että haluamme kohottaa sotilaallista kykyämme. Me emme Ruotsissa näe Venäjää suorana uhkana meille.”

Talvisodan kynnyksellä lokakuussa 1939 presidentti Kyösti Kallio sai pääministeri Per Albin Hanssonilta (sd.) yksiselitteisen vastauksen: sodassa Ruotsi ei voisi auttaa Suomea. Silloinkin maat olivat tehneet yhteistyötä.

Heinäkuussa 1938 Suomi ja Ruotsi olivat saaneet valmiiksi Ahvenanmaan puolustussuunnitelman, josta Ruotsin hallitus kuitenkin ilmoitti vuotta myöhemmin luopuvansa Neuvostoliiton kielteisen asenteen takia.

Syksyllä 1939 Moskovassa käydyissä neuvotteluissa Suomi ei taipunut Stalinin laittomiin ja röyhkeisiin aluevaatimuksiin.

Varsinkin edistyspuoluelainen ulkoministeri Eljas Erkko ja maalaisliittolainen puolustusministeri Juho Niukkanen luottivat Ruotsin apuun.

Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen Ruotsi kieltäytyi lähettämästä apujoukkoja edes Ahvenanmaalle. Ruotsin ulkoministeri Rickard Sandler (sd.) vaati voimakkaasti Suomen auttamista, mutta hän ei enää päässyt ministeriksi, kun Ruotsiin muodostettiin sotaolojen laaja yhteishallitus.

Yleinen mielipide synnytti naapurissamme ”Finlads sak är vår”-liikkeen, ja huimat 8 000 ruotsalaista ilmoittautui vapaaehtoisiksi talvisotaan.

Kaksi vahvistettua pataljoonaa ja lento-osasto ehtivät rintamalle.

Suuresta massaliikkeestä huolimatta Ruotsin hallitus piti linjansa ja vastusti Ranskan ja Ison-Britannian suunnitteleman apuretkikunnan kauttakulkua.

 

Talvisodan historia kertoo reaalipoliittisen ajattelun luonteesta. Äärimmäisissä tilanteissa monista valtionjohtajista tulee itsekkäitä – jopa kyynisiä.

Maailma on silti muuttunut: ruotsalaisten poliitikkojen itseluottamus suhteessa Venäjän valtionjohtoon vaikuttaa olevan korkeammalla tasolla kuin 1930-luvulla. Tämä kävi ilmi viime syksynä sukellusvenejahdin yhteydessä. Tästä huolimatta totuus on 2010-luvulla edelleen se, että Suomi on Ruotsille puskuri. Auttavatko ruotsalaiset meitä, jos venäläiset ilmoittavat tekevänsä Gotlannista ydinaseidensa maalin?

Ruotsalaisten hyvää tahtoa ei pidä silti vähätellä. Pääministeri Löfven korostaa maiden sosiaalidemokraattisten puolueiden olevan sisaruksia.

Veri on vettä sakeampaa siksi, että ruotsi on Suomessa virallinen kieli ja ruotsinkielisiä suomalaisia on noin 300 000. Ruotsin kieltä kannattaa Suomessa vaalia turvallisuuspolitiikankin takia.

Sisarusrakkaudesta huolimatta kansalaisten ja poliitikkojen on syytä muistaa, että ainoa luotettava sotilaallinen apulupaus löytyy Naton viidennestä artiklasta.

Lue puolueiden arviot Ruotsi-yhteistyöstä.

Etsi oma ehdokkaasi vaalikoneella!

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (35)

Vaikka toimittaja on jo useamman kerran tämän viestin poistanut, yritän edelleen kertoa mm. seuraavaa: Naton 5 artikla EI ole "turvatakuupykälä", vaan sopimustekninen kikka, jolla USA kiertää omaa perustuslakiaan. Se nimittäin kieltää osallistumasta kolmansien osapuolien sotiin. Viidennen artiklan nojalla USA tulkitsee Nato-maahan kohdistuneen hyökkäyksen tarvittaessa itseensä kohdistuneeksi ja saattaa aloittaa poliittiset valmistelut sotilaallisille toimille. Joka tapauksessa kaikki toimet vaativat kongressin tuen, eli mitään "nopean toiminnan joukkoa" ei voida esimerkiksi Suomeen lähettää. Suomen puolustamiseen Naton kautta osallistuvat pahimmassa tapauksessa pelkästään Viron ilmavoimat, Luxemburgin laivasto ja Islannin maavoimat.

Pohjoismainen puolustusliitto oli lähellä toteutua 1949, mutta presidentti Trumanin pakkomielteen (ja USA:n asevoimien ylijäämävarastoja kauppaavan lobbyn) vuoksi Natoa piti laajentaa myös pohjoiseen. USA kiristi Norjan ja Tanskan mukaan uhkaamalla jäädyttää Marshall-avun ja lainat. Asiantuntijat totesivat jo tuolloin Natosta tulevan rampa ankka liiallisen jäsenmäärän vuoksi.

Nato-intoilijoille esitän myös kysymyksen: miksi USA ei tee kahdenvälisiä puolustusliittoja Länsi-Euroopan maiden kanssa, ainakaan julkisesti?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomella on jo sitovampi sopimus kuin nato, miksihän siitä ei kerrota ihmisille.......onko se nato kiimaisten tarkoitus harhauttaa kansalaisia?
"Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet Lissabonin sopimuksessa Naton 5. artiklaa velvoittavammasta turvallisuustakuusta, jossa maat sitoutuvat antamaan kaikkea käytettävissä olevaa apuaan toiselle Euroopan unionin jäsenvaltiolle. Lissabonin sopimus on ratifiointivaiheessaan allekirjoitettuna"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Bluffiahan on kaikki höpötys sellaisesta puolustuksesta ,johon ei liity nyky-aikaista aseistusta ja riittävää määrää kunnon sotilaita , tälläisiä ovat EU, pohjoismainen yhteistyö,Nato-rauhankumppanuus ,puolustusliitto Ruotsin kanssa , jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lukekaa hyvät ihmiset kuinka Ruotsi jätti Suomen pulaan Suomen Sodassa v. 1808-09. Ruotsin laivasto ei koskaan tullut lupauksista huolimatta apuun ja Ruotsalaisten aatelisten "komennossa" Suomen armeija perääntyi aina Uumajaan saakka Venäjän joukot kannoillaan. Suomalaiset joukot olisivat halunneet taistella. Siinä meille totuus puolustusyhteistyöstä. Vetää aika hiljaiseksi..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpa harvinaisen asiallinen juttu Suomen turvallisuudesta reaalimaailmassa.
Käytännössä Ruotsi valtiona on sijaintinsa vuoksi aina estänyt kaikki ulkovaltojen auttamistarjoukset oman etunsa vuoksi ja jättänyt Suomen selviämään yksin. Talvisota on tästä vain yksi esimerkki. Kokonaan toinen asia oli Ruotsin kansalaisten toiminta viime sotien aikana, mikä oli todella kiitettävää.
Meillä on edelleen poliitikkoja, jotka hokevat jatkuvasti, että Venäjä ei ole meille mikään uhka. Onkohan heiltä jäänyt kokonaan lukematta tai ainakin ymmärtämättä Suomen historia viimeksi kuluneen 900 vuoden ajalta!
Puolustusliitto Ruotsin kanssa on historian valossa yhtä tyhjän kanssa. Samoin EU:n puolustusorganisaatio tai paremminkin sen puuttuminen ei vakuuta, vain Nato on riittävä turva, mikä pitäisi jo kaikkien ymmärtää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, siitähän on aivan täysin pitävä historia että NATO on "riittävä turva". Onhan se ollut olemassa jo peräti vajaat 70 vuotta, siinähän sitä on historiallista perspektiiviä aivan riittävästi... not. Vähän enemmän vakavissaan, sellaista tilannetta ei ole tullutkaan missä NATOn kestävyyttä olisi lähellekään tosissaan testattu joten on hyvin naivia heittäytyä sen varaan turvaan kuin äidin kohtuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihmettelin sitäkin, että presidenttikin näyttää lukeneen huonosti Suomen historian. Ruotsi ei koskaan ole meitä auttanut ja ollessamme Ruotsin vallan alla, suomalaiset lähetettiin taistelemaan Ruotsin puolesta. Ruotsi on kuin kepu. Se pettää aina

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kukaan usko että ruotsi tulisi auttamaan tosi paikan tullessa. Sipiläkin höpöttää jostain NATO optiosta , jokainen tietää , että on tasan kaksi vaihtoehtoa,joka olla Natossa tai ei . Vain NATOn viidennellä artiklalla on merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itsenäisen valtion tunnusmerkeistä keskeisin on halu ja usko kykyyn tarvittaessa puolustaa itseään myös asein. Liittoutumiset, tapahtuvatpa ne mihin ilmansuuntaan tahansa rajoittavat ainakin mahdollisuuksia ja pidemmällä aikavälillä saattavat rapauttaa kansallisen puolustushalun Ja lopulta kyvyn. Näinhän on pitkälti käynyt Keski-Euroopan NATO-jäsenmaissa, esimerkiksi Saksassa, Hollannissa, Ranskassa.

Miksi ihmeessä meidän pitäisi huutaa avuksi NATOa sen paremmin kuin Varsovan liittoa, tai sitä osaa siitä, mikä vielä on jäljellä? Oma apu paras apu. Panostamalla puolustukseen edes NATOn suosituksen - 2% BKTstä - voidaan Suomen puolustus nostaa vähintään uskottavalle, ellei jopa hyvin ennaltaehkäisevälle tasolle. Siis, jos panostukset järkevästi toteutetaan. Satsataan nyt edes se 600 - 800 miljoonaa lisäeuroa vuodessa. Jos taas emme ole valmiita moista satsausta toteuttamaan, miksi ihmeessä olemme asiasta edes huolissamme?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Venäjänpelko ilmenee kahdella tavalla: halutaan Natoon tai ei uskalleta haluta Natoon. Suomi on puolensa valinnut, kuulumme demokraattiseen Länteen ja myös Natoon. Eli Natoon mahdollisimman nopeasti, Ruotsi kyllä tulee perässä. Miettikää, missä tilanteessa Baltian maat tai Puola olisivat ilman Natoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi ei kykene olemaan itsenäinen valtio ja tekemään omia päätöksiään. Venäjän ärähtelyn pelossa suomalaiset poliitikot eivät uskalla liittyä Natoon. Suomen "muka" liittyminen Natoon on kytketty Ruotsin ratkaisuihin: jos Ruotsi menee sotilasliittoon, niin Suomikin menee. Suomi on siis ulkoistanut Nato-päätöksentekonsa. Suomi on ollut Ruotsin ja Venäjän valtojen alla aikoinaan -- edelleen Suomi kyyristelee naapureiden selkien takana. Voi surkeus!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nato ainoa vaihtoehto, mutta olisiko Ruotsin puolella sotilaita Länsi Suomen puolustamiseen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä Ruotsi puolustus yhteistyö tuli kuin tilauksesta kansanedustaja ehdokkaille,siitä on paljon helpompi puhua,kuin natojäsenyydestä.Kuten nyt on ilmi käynyt, todellista puolustusliittoa ei tule syntymään,joten turvallisuus poliittisessa keskustelussa sen voi siirtää sivuun, keskittyä natoon ja sen tuomiin todellisiin turvatakuisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on Ruotsille puskuri vain, mikäli venäläiset pyrkivät Ruotsiin Etelä-Suomen läpi. Mikäli yrittävät suoraan Kaliningradista Gotlantiin tai lapin kautta, puskuria ei ole. Siksi ruotsalaiset ovatkin keskittyneet puolustamaan näitä alueita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ruotsin kanssa ehdottomasti EI pidä tehdä puolustusliittoa. Tositilanteessa Ruotsi jättää sitoumuksensa hoitamatta !
Ehdoton tuki on NATO !!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (35)

Uutisvirta

18:04
Antti Rinne vastasi kuntapohjaista sote-mallia Pirkanmaalle ajaneelle Tampereen pormestarille: "Yhteensovitetaan valmistelut"
18:00
Hyväksikäyttö voi paljastua virtsakokeesta – lasten kaltoinkohtelua tutkiva lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä enemmän kidutetuiksi joutuneita lapsia Tilaajille
17:40
Toppilassa sytytettiin jälleen tulipalo – palavat rakennusjätteet aiheuttivat runsaasti savua alueelle
17:21
Lipon Kohonen haukkui tuomarit Iltalehdessä lyttyyn kirosanojen kera, kurinpito antoi varoituksen – lajilegendan anteeksipyyntö katsottiin lieventäväksi tekijäksi
16:53
Keskustan Mikko Kärnä onnittelee Antti Rinnettä ja tölväisee kokoomusta – "Selkävoitto Vapaavuoresta"
16:08
Kokoomusnuorten Vuornos syyttää Rinnettä selän kääntämisestä – "Entiset kaupunkipuolueet vihreät ja sdp taipuivat yllättävän helposti keskustan maakuntamalliin"
15:59
Uusia koiraharrastajia toivotaan hirvenmetsästykseen - rajoitukset koiran säkäkorkeuteen muuttuvat
88
Sote-uudistusta valmistellaan 18 maakuntamallin pohjalta, vahvisti Antti Rinne: PK-seutu saattaa vielä saada oman ratkaisunsa
69
Kuusamon kaivoshankkeen kieltävä kaava nurin korkeimmassa hallinto-oikeudessa – kaivosyhtiö tyytyväinen päätökseen
38
Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste aleni edellisvuodesta – työttömien määrä vähentyi myös Oulussa
37
Oulun rakennusvalvonta kantelun kohteena – kiista koskee autopaikkoja
36
Oulussa meni kuitukaapeli poikki kahtena peräkkäisenä päivänä – "Kaivajilla on velvollisuus selvittää, mitä maan alla on"
32
Kommentti: Seurasimme järjetöntä ajan ja rahan tuhlausta ei minkään takia – ex-oppositio tekee nyt melkein samanlaista sotea, jonka se jarrutti jumiin
28
Oulun kaupunki: Torihotellin rakentamisvelvollisuusaikaan haettava jatkoaikaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Kevyenliikenteen väylällä jalankulkija voi kulkea kumpaa reunaa tahansa. Autotien reunassa vasenta reunaa. Lue lisää...
Mosse65

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image