San­ka­ri­ta­ri­nat syntyvät jokisuistossa

Välillä taivas tummeni ja ukkonen jyrisi Hartaanselän maisemassa, mutta se ei juoksijoiden vauhtia hidastanut.
Urheilu 24.5.2009 0:00
Kimmo Siira
Kello 11.15

Mp3-soitin esiin

Salibandyvalmentaja Mika Mäkelän suupielet kääntyvät virneeseen. Mäkelän elämän toisen maratonin starttiin on 45 minuuttia. Maratonin, jota hänen ei pitänyt juosta.

"Viimevuotisen Terwamaratonin jälkeen vannoin kotona, että ei enää ikinä. Muistan, kun toisella lenkillä Oulujoen kirkon kohdalla tuli seinä eteen. Taistelin itseni maaliin, mutta ei ollut puhettakaan, että olisin voinut ajaa autolla kotiin. En olisi voinut painaa kytkintä", voimakkaista jalkakrampeista kärsinyt Mäkelä muistaa.

42 195 metrin taivallus oli avartava kokemus. Mäkelä tietää nyt, mikä on maratonjuoksun syvin olemus: "Maraton on kamppailua itseä vastaan, itsensä ylittämistä."

37-vuotias Mäkelä on kokenut saman herätyksen, joka on ravistellut tuhansia muitakin suomalaisia. Kestävyysjuoksu on juuri nyt in.

Siviilityössään Mäkelä toimii it-konsulttina. Koti on Oulussa ja työpaikka Vaalassa.

"Istun päivässä kymmenen tuntia ja ajan vuosittain autolla 50 000-60 000 kilometriä. Jos vapaa-ajalla ei pääse juoksemaan, on lanttu heti jumissa."

Tulevalla maratonilla Mäkelän paras kaveri on mp3-soitin.

"Mulla on täällä yksi kappale, jota kuuntelen. Siis Madventures-televisiosarjasta tuttu Traveller. Sen rytmi on juuri sopiva juoksuun."

Kello 12.00

Maratoonarit matkaan

Tasan kello 12 maratoonarit säntäävät taipaleelle. 44-vuotias kuusamolainen Taina Viinikka joutuu odottelemaan omaa vuoroaan vielä tovin. Takana on yli 200 kilometrin bussimatka - ja edessä elämän ensimmäinen puolimaraton.

"Olo on rauhallinen", Viinikka vakuuttaa.

Viinikka on yksi Kuusamon Erä-Veikkojen juoksukoululaisista. Jukka Makkosen vetämään ryhmään kuuluu 36 henkeä - suurin osa maratontapahtuman ensikertalaisia.

"Kun virittelin juoksukoulua ajattelin, että hyvä jos saamme reilun kymmenen hengen porukan kasaan. Olin väärässä. Tiedusteluita tuli 70", Makkonen hymähtää.

Makkonen on pohtinut mielessään kestävyysjuoksun suosion syitä.

"Juoksu on helppo laji aloittaa ja harrastaa. Ja onhan terveysliikunnan merkityksestä puhuttu viime aikoina paljon. Sekin vaikuttaa."

Makkonen on esimerkillinen juoksukoulun rehtori. Hän juoksee puolimaratonin oppilaidensa kanssa.

Kello 13.10

Nuorta voimaa

Terwakympin kiertäjiä soljuu maalivaatteen alle tasiasena virtana. Kilpailija numero 3010 paahtaa viimeiset sata metriä lujempaa kuin moni muu. Nuoren miehen loppukiri on uljas ja väkevä.

"Kyllä mää olisin jaksanut vielä pitempäänkin", 11-vuotias Anssi Nivala vakuuttaa. Nuorissa on tulevaisuus.

Kello 14.34

Suosio ja sen syy

Miesten maratonin voittaja, venäläinen Vladimir Sozonov pysäyttää kellot juuri ennen puolimaratonin starttia. Voittoaika on 2.34.37.

Kello 14.40 kajahtaa päivän viimeinen lähtölaukaus. Pyörätie ruuhkautuu, kun 1 371 puolimaratonin juoksijaa etsii asvaltista askelmerkkejään. Sopu antaa sijaa, ja pian letka on kadonnut näkymättömiin.

On aika kaivaa matkapuhelin esiin ja ottaa yhteys pääkallopaikalle. Suomen Urheiluliiton seura- ja harrastepäällikkö Riikka Pulkkinen pohtii juoksu-urheilun suosion syitä ja seurauksia työkseen.

"Kestävyysjuoksun suosio on tosiaan noussut viime vuosien aikana. Edellinen hölkkäbuumi oli 1980-luvulla. 1990-luku toi mukanaan aerobicin ja kuntosalit", Pulkkinen taustoittaa.

"Juoksun suosio perustuu muun muassa siihen, ettei harrastus ole aikaan tai paikkaan sidottua. Nykyiseen kiireiseen elämänmenoon tämä sopii todella hyvin. Voit pakata tossut mukaan vaikka työreissulle ja käydä tutustumassa ympäristöön lenkkeillen."

Esimerkin voimaa ei kannata koskaan väheksyä. Tämän tietää myös Pulkkinen.

"Median kertomat "sohvaperunasta maratoonariksi" -tarinat ovat tuoneet kuntoilijoille tunteen siitä, että melkein jokaisella on mahdollisuus suoriutua puolimaratonista tai jopa maratonista. Puolimaraton-sanalla ei ole enää niin salaperäistä kaikua kuin taannoin. Maratonin kohdalla sama ilmiö on pikkuhiljaa myös tulossa."

Samaan aikaan Oulun taivaalta ryöpsähtää juoksijoiden niskaan vilvoittava sadekuuro.

Kello 17.21

Merisuola pelastaa

Kurkkaus nettimaailmaan. OLS-salibandyn miesten liigajoukkuetta kaudella 2004--2005 valmentanut Mikä Mäkelä on päivittänyt Facebook-profiiliaan. Itsensä ylittäjän on helppo hymyillä:

"Maalissa ollaan. Loppuaika 4.40 ja risat. Hieman ongelmia vatsan ja alaselän kanssa. Merisuola pelasti. Niitä pitkiä lenkkejä (yli 90 min.) kannattaa sitten jatkossa tehdä", tuore kahden maratonin konkari kuittaa viestinsä bittiavaruuteen.

Kello 19.00

Bussissa on tunnelmaa

Kuusamon Erä-Veikkojen bussi punnertaa jossain valtatie 22:lla kohti Koillismaan selkosia. Linja-auto on täynnä väsyneitä mutta onnellisia juoksukoululaisia.

"Kahden tunnin aika oli tavoitteena ja se alittui (1.53,52). Tuntuu hyvältä", puolimaratonin taittanut Taina Viinikka tunnustaa.

Milloin aiot juosta seuraavan kerran?

"Huomenna (sunnuntaina) kevyesti."

Niinpä. Kestävyysjuoksu kun on juoksukoululaiselle jo elämäntapa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

on se juoksu kyllä mahtavaa hommaa.. ja oulumaratonilla suomen mahtavimmat maisemat!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juioksemista markkinoidaan mediassa ylivertaisena kunoilumuotona vanhoille, nuorille ja ylipainoisillle. Todellisuudessa juokseminen on eräs roppaepäystävällisin kunotilumuoto. lajin haakkavuuden vuoksi polviin ja nikamiin kohdistuu valtavaa rasitusta. Pitempään lajia harrastaneille alkaa tulemaan polvi-ja selkävaivoja. Lisäksi juoksu pilkkoo valkosoluja tehokkaasti, joten juoksuharhoittelusta palutuminen vie monta kertaa enemmän aikaa verrattuna mm. hiihtoon tai pyöräilyyn. Lisäksi missään kontoillulajissa ei lihastyötä tee niin muutamat lihakset kuin juoksussa lähinnä pohkeet ja reiden takaosan lihakset. Pyöräily ja hiihto lyövät juoksun kuntoiliumuiotona 10-0. Pitää aina muistaa, että kunto- vaikutukset ovat aina samat eri kuntoilumuodoissa, jos liikkuu samalla teholla saman ajan. Teho ja aika ovat vakioita ja myös kuntovaikutukset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

34
Viljelytukea saavat tilat vähentyneet tuhannella – yhteensä viljelytukia maksettiin Suomessa viime vuonna yli 1,7 miljardia euroa
31
Kalen! kalluppi: Syökkö nää lihhaa?
15
Kotia ei vain löydy – onko luottotietonsa menettänyt huono ihminen? Lukijalta
11
Eläkeläiset osoittivat mieltään Pudasjärvellä pankin käteisnostojen rajoittamisesta – käteistä saa jatkossa vain neljän tunnin ajan viikossa
11
Nokian yt-neuvottelut päättyivät, Oulusta irtisanotaan noin 70 työntekijää
10
Pohjois-Suomen syntyneiden elämää on seurattu yli 50 vuoden ajan – "Meillä on valtava tietovaranto, josta voidaan louhia erilaisia asioita"
9
Jussi Jokinen ymmärtää Tero Lehterän huolen – painepelit houkuttelevat pelaajia enemmän kuin tyhjennysmyynnit

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia luoteistuuli on voimakasta aamuyöllä, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli muuttuu huonoksi illasta alkaen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image