Toista olym­pia­mi­ta­lia hakeva Enni Rukajärvi on luonnonlapsi, joka haluaa parantaa maailmaa

Enni Rukajärvi jahtaa sunnuntaina uransa toista olympiamitalia. KUVA: Enni Rukajärven viestintätiimi
Pyeongchangin olympialaiset 2018 10.2.2018 21:15
Joonas Hentilä

Enni Rukajärvi nauttii luonnossa olemisesta. Viime vuosina hän on huomannut, että harjoitusolosuhteet ovat muuttuneet Kuusamon lisäksi myös muualla maailmassa. Euroopan Alpeilla ei ole enää samalla tavalla lunta kuin uran alkuaikoina. Niinpä Rukajärvelle oli luontevaa lähteä projektiin, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksesta.

Pyeongchangista kuusamolainen hakee uransa toista olympiamitalia.

Kuusamon vuosittainen keskilämpötila on noin nolla. Se antaa lähtökohdan sille, että lapsi yrittää keksiä lumeen liittyviä harrastuksia.

Enni Rukajärvelle harrastuksesta on tullut monivuotinen ammatti.

Lumilautailijan mielessä kulkee silti koko ajan ajatus siitä, että ilman talvea hänellä ei ole edellytyksiä harjoittaa ammattiaan.

– Viime talvena Kuusamossa oli joulu- ja tammikuussa rehellisiä plussapäiviä. En ole tottunut siihen täällä, Rukajärvi kertoo kotimaisemissaan Rukatunturin kupeessa.

Haastatteluhetkellä Koillismaan talvi näyttää perinteisiä luonteenpiirteitään. Lunta sataa vaakasuorassa, ja kipakka pakkanen puree poskipäitä.

Rukajärvi on mukana Protect Our Winters -projektissa, jonka tähtäimenä on lisätä ihmisen tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Viime talvena projekti haastoi hiihtokeskuksia vaihtamaan ekosähköön.

– Minulle on luontevaa olla mukana tässä. Olen seurannut liikettä jo pidemmän aikaa Yhdysvalloissa, ja lähdin heti mukaan, kun se perustettiin Suomeen.

Rukajärvi on huomannut muutoksen harjoitusolosuhteissa Kuusamon lisäksi myös muualla maailmassa. Euroopan Alpeilla ei ole enää samalla tavalla lunta kuin uran alkuaikoina.

– Viime kesänä eräs hiihtokeskus oli kesäkuussa kiinni, vaikka aiemmin se on ollut auki.

– Aika moni suomalainen ja ulkomaalainen lumilautailija on mukana ilmastonmuutoskampanjoissa. Itse en halua tyrkyttää asiaa sosiaalisen median kautta, vaan kertoa mielipiteeni hieman hienovaraisemmin, esimerkiksi haastatteluissa.

Uutena ihmisten ruokavalioihin liittyvä projekti

Tänä talvena projekti lanseeraa uuden kampanjan liittyen ihmisten ruokavalioihin.

– Lihantuotanto aiheuttaa paljon kasvihuonepäästöjä. Haastamme ihmisiä vähentämään lihansyöntiä.

Rukajärvi ei itse ole kasvissyöjä tai vegaani, mutta kertoo syövänsä kasvispainotteisesti.

– Koillismaalaiset perinneherkut maistuvat. Kalaa syön paljon.

Kuusamon kaupunki ja Metsähallitus nimesivät vuonna 2014 Rukajärven mukaan Enni-taimenen. Radiolähettimellä merkattu äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu Oulangan taimen ei päätynyt lumilautailijan lautaselle, eikä kalan vaiheista ole muutakaan tietoa.

– Yritin viime kesänä käydä katsomassa, mitä sille kuuluu, mutta se oli hävinnyt kartalta. Toivottavasti se on vielä hengissä.

Samaan aikaan, kun Rukajärvi pyrkii lisäämään ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, hän itse lentää jatkuvasti työnsä puolesta ympäri maailmaa.

– Tiedän, että lentäminen ei ole hyvä juttu, mutta tämä on ammattini, eikä tämä kestä kovin kauan. Olen tehnyt itseni tunnetuksi, minkä avulla voin vaikuttaa ja tuoda asioita esille.

Rukajärvi on päässyt unelma-asemaan

Enni Rukajärvi on yksi Suomen valovoimaisimmista yksilöurheilijoista. Hän on päässyt urheilijana asemaan, josta moni muu voi vain uneksia: hänellä on mahdollisuus valita, minkä yrityksen kanssa hän haluaa tehdä yhteistyötä.

Viime talvena kuusamolainen kohautti sanomalla irti yhteistyön Red Bullin kanssa, koska hänen arvonsa eivät sopineet energiajuomajätin brändiin.

– En olisi halunnut, että asiasta nousee kohu, koska he tukivat minua monta vuotta. Oli vain aika siirtyä eteenpäin.

Kun Rukajärvi oli nuori, lumilautailijoiden ainoat sponsorit löytyivät lajin parista. Lauta- ja vaatemerkit ovat kuitenkin siirtymässä yhä enemmän malli- ja muotisuuntaan markkinoinnissaan.

Samaan aikaan niin sanotut tavalliset yritykset lumilautailun ulkopuolelta ovat yhä enemmän kiinnostuneita tekemään yhteistyötä rämäpäiden kanssa.

Rukajärven mukaan uuden polven laskijoiden kaikki sponsorit ovat lajin ulkopuolelta.

– En nuorena edes osannut ajatella tuollaista vaihtoehtoa.

Konkari nuoresta iästä huolimatta

Rukajärvi lappaa pastaa naamaansa ravintolassa Rukan kylällä ja päivittelee, että kroppa ei salli samanlaisia laskumääriä kuin nuorempana.

Alkaviin olympialaisiin Rukajärvi lähtee slopestylen hallitsevana hopeamitalistina. Hän on lajikonkari, vaikka ikää on vasta 27 vuotta.

Hän haluaa olla lumilautailuammattilainen 35-vuotiaaksi asti, mutta se ei tarkoita, että hän jatkaisi kilpauraansa tämän talven jälkeen.

– Sen näkee, onko tämä viimeinen kausi. Olen miettinyt monta vuotta, että olisi kiva päästä enemmän kuvaushommiin.

Vaikka Rukajärvestä tulisi mainoskasvo, hän kävisi jatkossa myös kutsukisoissa. Se on pakon sanelemaa, koska kasvojen on hyvä olla välillä esillä tuloslistoillakin, muuten markkina-arvo laskee.

– Maailmassa ei ole montaa naisammattilaskijaa, jotka eivät kilpailisi. Amerikassa ja Kanadassa on muutama, mutta ne ovat jo vähän vanhempia. Ehkä sinne on tulossa puuterilaskijoiden puolelle aukko, Rukajärvi pohdiskelee tulevaisuuttaan.

Läpimurrosta on jo vuosia aikaa

Rukajärvi teki kansainvälisen läpimurtonsa jo melkein kymmenen vuotta sitten. Yhdeksän kautta maailman huipulla on pitkä aika lumilautailun kaltaisessa nuoressa lajissa, jonka luonne on ehtinyt muuttua moneen kertaan kuusamolaisen uran aikana.

– Laji on vakavoitunut. Uuden polven laskijat ovat keskittyneet pienestä pitäen kilpailemiseen ja olympialaisiin, eivätkä juhli yhtä paljon. Me vanhemmat laskijat yritämme pysyä kehityksessä mukana.

Esimerkkinä vakavoitumisesta ovat kiinalaislaskijat, jotka ovat vuosikausia harjoitelleet big air -kilpailuja varten paria tai kolmea vaikeaa temppua, mutta eivät osaa perussuorituksia. Rukajärven mukaan tuomarit ovat kuitenkin niin hyvin perillä laskijoista ja heidän taidoistaan, että he eivät arvostele pelkästään tempun vaikeutta, vaan myös yllätyksellisyyttä.

Kuvaus- ja kilpailupuoli sekä huvin vuoksi laskeminen ovat kulkeneet jo pitkään rinnakkain lumilautailun maailmassa. Rukajärvi ennustaa, että tulevaisuudessa kilpaileminen jää kuvauspuolen jalkoihin.

– Nuoret tarvitsevat todella paljon rahaa, jos he haluavat huipulle. Yksityiset harjoitusleirit ovat kalliita. Muu lajikulttuuri elää ja voi hyvin tällä hetkellä.

– Ehkä puoliammattilaisuudesta kasvaa iso juttu tulevaisuudessa.

Ensimmäisistä olympialaisista tuli hopeaa

Uransa ensimmäisissä olympialaisissa Sotshissa Rukajärvi ajautui kuin vahingossa Suomen lipunkantajaksi avajaisissa. Hopeamitaliin päättyneen laskun jälkeen hän tunsi olonsa valtavan helpottuneeksi.

Toinen olympiamitali ei ole pakkomielle, mutta se kiinnostaa.

– Olisi siistiä laskea hyvin ja olla tyytyväinen omaan suoritukseen.

– Haluan vaikuttaa asioihin. Menestyksellä saa huomiota ja huomiolla tehtyä isoja asioita.

Enni Rukajärvi

Syntynyt 13. toukokuuta 1990 Kuusamossa.

Asuu osan vuodesta Kuusamossa ja osan Rovaniemellä.

Voitti slopestylen hopeaa vuoden 2014 talviolympialaisissa.

Oli Sotshissa myös Suomen joukkueen lipunkantaja.

Slopestylen maailmanmestari vuonna 2011.

X-Gamesin slopestylen voittaja vuonna 2011.

TTR-kiertueen MM-kisojen slopestylen pronssimitalisti vuonna 2012.

Big airin MM-hopeamitalisti vuonna 2017.

WST-kiertueen MM-kisoissa hopeaa big airissa ja slopestylessa vuonna 2016.

TTR-kiertueen kokonaisvoittaja 2009–2010.

Tositoimiin sunnuntaiaamuna

Naisten slopestylen karsinta alkaa Suomen aikaa sunnuntaiaamuna kello 6.30.

Loppukilpailu on ohjelmassa maanantaina kello 3.00.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (37)

Tämä on taas tällaista nykyaikaista vihervasemmistolaista lapsenuskoista hölynpölyä. Jokainenhan saa ajatella tavallaan. Ei siinä mitään.
Mutta että olisi jotain vaikutusta mihinkään niin joku joka lumilautailee ja lumilautailu on elämän tehtävä niin ei ole kyllä mitenkään vakuuttava. Itse lentelee lentokoneilla ja hissit vetää mäkien päälle ja asuu hotelleissa....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutinen tiivistettynä: nuori, menestynyt naisurheilija antaa haastettelun, jossa tuo julki perusteltuja näkemyksiään.

Kommenttipalsta tiivistettynä: persuhtavilla meninisteilä menee hiekkaa vaginaan.

PS: Hyvä Enni!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eli jos olet nainen, niin saat puhua täysiä ristiriitaisuuksia luonnon suojelusta ja itse elää kuin norsu posliinikaupassa. Enemminkin nämä Emmin puheet on yhtä ristiriitaisuuksia kuin persujen/sinisten aatteet. Ollaan muka niin köyhien puolella, mutta ollaan kuitenkin mukana hallituksessa joka on antanut köyhille enemmän raippaa kuin mikään Suomen hallitus ikinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talviolympialaiset ovat täysin turhat. Joko ihmiskunta olisi valmis luopumaan niistä. Rukajärvelle kysymys? Kuinka paljon luonnonvaroja tuhlataan lumilautojen valmistukseen? Jos tuota täysin turhaa lajia pitää harrastaa, niin pitäisikö laudat tehdä puusta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä Enni! Mutta sinun pitkänmatkan lentosi saastuttavat ilmakehää ja kiihdyttävät imastomuutosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun katsoo Ilmatieteenlaitoksen sivuilta lämpötila- ja sadetilastoja vuodesta 1961 lähtien Kuusamon osalta, niin kaikki on aivan normaalia kausivaihtelua. Käykääpä kurkkaamassa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lumilautailijoiden halfpipet on kyllä järkyttävän näköisiä noissa kauniissa tuntureissa ja vaaramaisemissa. Vielä hirveämpiä kuin laskettelurinteet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuommonen maailman kiertely eri laskettelukeskuksissa nyt vaan aiheuttaa äärimmäisen ison hiilijalanjälken. Kuuluu varmaan maailman eniten saastuttavaan prosenttiin tämä Enni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammatinharjoittajana Enni tiedostaa ilmastonmuutoksen ja yrittää elää sen kanssa. Toisin kuin moni muu ammatinharjoittajana, joka on päättänyt kieltää ilmastonmuutoksen tai sekoittaa ilmastonmuutoksen sääilmiöihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paljon on tosiaan kuusamokin muuttunut. Pakkasia on vähempi, järvillä vähempi jäätä, teeriparvet talvella kadonneet kokonaan, avohakkuut tulleet metsien tilalle, vedet on samentuneet ja luonnossa liikkujan tulee vesi keittää ennen kuin pystyy juomaan jne.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikös se maailman parantaminen kuulu jollain tavalla jokaisen ihmisen perusominaisuuksiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (37)

Uutisvirta

94
Talliosakkeiden kauppa käy kiivaana Oulussa, ostajat teettävät tiloihin parvia, vessoja ja toimistotilaa – "Kaikki menee jo ennakkomarkkinoinnissa"
79
Puolustusvoimat järjesti kunnon show'n Heinäpäässä – todentuntuinen tykkituli paukkui ja jytisi, katso kuvat
52
Aika on ajanut tillilihasta ohi, rössypotusta kiistellään ja puuro on kestosuosikki – maksutonta kouluruokaa on syytä juhlia, mutta Oulussa sitä päätyy satoja kiloja päivässä biojätteeksi
23
Sisäministeri Mykkänen ei lämpene sinisten idealle poliisiopiskelijoiden tukemisesta - käyttäisi rahat lähiöpoliiseihin
22
Linnanmaan Baanan ensimmäinen vaihe avattiin liikenteelle
20
Kommentti: Urheilijan epäonnistuminen on systeemin vika
18
Nettiopas avuksi sorsastajalle: jätä nämä yksitoista vesilintua rauhaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan pohjoisosassa lännen ja lounaan välinen tuuli on voimakasta iltapäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s. Metsäpalovaroitus on voimassa Satakunnan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Kemi, Keminmaa ja Tornio.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Mikä nautinto olla tekemättä palkkatyötä, toverit

Oletpa melkoinen sanaseppo,johan kirjoittamisellakin voisit tienata :) Minä niin samaistun sinuun,en päivääkään ole kaiv... Lue lisää...
ahvenkahven

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image