Etelä- ja Pohjois-Korean välinen raja on täytetty piik­ki­lan­gal­la ja jal­ka­vä­ki­mii­noil­la, län­si­maa­lai­nen voi vain arvailla mitä poh­jois­puo­lel­la tapahtuu

Goseongin rannalta voi katsoa horisonttiin, jossa siintää Pohjois-Korea. Maiden välillä on demilitarisoitu vyöhyke, joka on täynnä piikkilanka-aitoja ja jalkaväkimiinoja. KUVA: TATYANA ZENKOVICH / EPA
Pyeongchangin olympialaiset 2018 24.2.2018 17:27
Joonas Hentilä

Etelä- ja Pohjois-Korean välillä kulkee suurin piirtein 38:tta pohjoista leveyspiiriä pitkin noin kahden kilometrin levyinen demilitarisoitu alue aina lännen Keltaiselta mereltä idän Korean Itämerelle asti.

Tuon vyöhykkeen itäisimmässä kolkassa on tarkkailuasema 717.

Aseman sisällä on luentosali, joka on kalustukseltaan kuin mikä tahansa auditorio.

Salin etuosassa ei kuitenkaan ole valkokangasta, vaan panssarilasit, joiden läpi voi katsoa mystistä näkymää.

Siinä se on: Pohjois-Korea.

Näky on surrealistinen.

Reilut sata kilometriä etelämpänä Gangneungin kaupungissa kilpaillaan olympiamitaleista. Mitä tapahtuu sata kilometriä pohjoiseen asemalta 717? Voimme vain arvailla, sijaitseeko siellä yksi maan lukuisista työleireistä.

Olympiamitalit tuntuvat kilomet­rien mittaista piikkilanka-aitaa ja jalkaväkimiinoilla lannoitettua maisemaa katsellessa maailman mitättömimmiltä asioilta.

Yksi sotilaista kertoo, mitä horisontissa näkyy. Toinen kuvaa maamerkkejä tv-kameralla 32-tuumaiselle näytölle. Kuvaaja tarkentaa näkymää aina sinne, mihin kertoja pyytää.

Nyt hän kuvaa vuoren seinää. Tarkennus: siellä on bunkkeri.

Paljaalla silmälläkin voi nähdä joitain vartioasemia ja ampumapesäkkeitä.

Sen jälkeen kamera tarkentaa erään rakennuksen pihaan. Maailman korneimman elokuvateatterin satahenkinen yleisö kohahtaa: siellä on ihminen!

Toden totta. Vartioaseman edessä seisoo Pohjois-Korean armeijan sotilas kädet taskuissaan. Ainoana ystävänä hänellä on kevyessä kevättuulessa lepattava maan punasininen lippu, jota koristaa valkoisella pohjalla oleva punainen tähti.

Mitä vartiomies ajattelee juuri nyt?

Kamera kääntyy erääseen vuoreen, jonka päällä on pieni valkoinen torppa. Kertojan mukaan pohjoispuolen suuri johtaja Kim Jong-un vieraili kyseisessä pirtissä vuonna 2014.

Nyt häntä ei näy.

Muutama kilometri rajalta etelään sijaitsee museo, jossa voi tutustua demilitarisoidun alueen historiaan. KUVA: TATYANA ZENKOVICH / EPA

Jo pelkkä matka tarkkailuasema 717:lle muistuttaa, että olympialaiset järjestetään teknisesti katsoen sotaa käyvässä maassa. Korean sodan rauhansopimusta ei ole koskaan allekirjoitettu, on sovittu ainoastaan tulitauosta, jota on rikottu vuosien varrella useita kertoja.

Tarkkailuasemalle vievä bussi kaartelee kapealla tiellä, jonka varsia komistavat punaiset liput. Tieltä ei kannata poiketa. Punaiset liput kertovat siitä, että alueella on raivaamattomia jalkaväkimiinoja.

Kolme eri vartiota tarkistaa bussin ja sen matkustajamäärän mennen ja tullen. Kaiken pitää täsmätä.

Vuonna 2012 pohjoiskorealainen sotilas loikkasi etelään aseman 717 kautta. Hän oli ampunut vartiossa kaksi kanssasotilastaan ja sen jälkeen ryöminyt seitsemän piikkilanka-aidan alta sekä pujotellut ympäröivän miinakentän läpi etelään.

Tällaisten tarinoiden jälkeen on vaikea ymmärtää, miksi urheilussa puhutaan joskus kuolemanotteluista.

Vuosien mittaan noin 31 000 pohjoiskorealaista on loikannut etelään. He joutuvat elämään matalalla profiililla, koska Pohjois-Korean turvallisuuspalvelu rankaisee loikkareiden perheitä.

Olympialaisten alla maiden välillä nähtiin poikkeuksellista yhteydenpitoa. Maat marssivat yhdessä olympialaisten avajaisissa ja pelasivat yhteisellä naisten jääkiekkojoukkueella.

Lisäksi Etelä-Korean presidentti ja Kim Jong-unin sisko tapasivat kisojen alla.

Etelä-Koreassa osa ihmisistä haluaa tuhansia vuosia vanhan kansan yhdistyvän jälleen. Osa toivoo nykytilanteen jatkuvan, koska he pelkäävät etelän joutuvan elättämään köyhää pohjoista.

Tilanne ei ole tismalleen samanlainen kuin Saksassa menneinä vuosikymmeninä, mutta siinä on paljon yhtymäkohtia.

Sotshin talviolympialaisten jälkeen Venäjä aloitti sodan Itä-Ukrainassa ja valtasi Krimin.

Aika näyttää, mitä tällä kerralla tapahtuu: askel kohti rauhaa, tilanteen kärjistyminen vai status quo.

MAINOS

Kommentoi

Toista se onkin täällä kylmässä pohjolassa itärajan takana on jotain muuta kuin siellä kaukana koreoiden välisellä rajalla täällä hän ystävällismieliset itä ja länsi
puuhastelevat sulassa sovussa
ilman piikkilankoja ja miinakenttiä,
siellä riitaisat etelä ja pohjoinen kärhämöivät että täälläkin hirvittää.
Viime vuonna ulkomaalaisia urheilijoita erehtyi tunkeutumaan liian lähelle itärajamme.
Viranomaiset joutuivat puuttumaan tunkeilijoiden
touhuiluihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oon käynyt kattomassa rajaa pohjois-korean puolelta. Meininki oli tosi rentoa ja paikalliset rajavartijat vitsailivat etelän panikoivien jäykkien tyyppien kustannuksella. Itse asiassa ei tuntunut yhtään miltään. Pohjois puolen väellä on sitten aivan eri käsitys historia kulusta kuin länsimailla tuollapäin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koskee vain niitä vapaaehtoisia, jotka tyhmyyksissään moiseen sopimukseen ovat liittyneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

18:47
"Hyvinvointiyhteiskunta on pelastettu" – Kokoomuksen Orpo kritisoi demareita synkistelystä ja pitää julkisen talouden pohjaa vahvana
18:45
Saksalaislääkäri: Pussy Riot -jäsen myrkytettiin, ei hengenvaaraa
18:03
Rockmuusikko ja lauluntekijä Bob Seger ilmoitti viimeisestä kiertueestaan
18:00
Käytätkö rahaa enemmän kuin tienaat? Etla: Suomalaisten säästämisasteessa on käynnissä jotain, mitä ei ole nähty sitten 1970-luvun
17:43
Oliko piip-testeistä luopuminen liioittelua vai hyvä varotoimi kunnilta? Opetushallituksen ohjeistus tulee lähipäivinä
17:33
Finanssijätin muutto paisuttaa reilusti Suomen pankkisektoria –  "Nordea pysyy vähintään yhtä tiukan valvonnan piirissä"
17:32
Suomelta pyydetään tuntuvaa määrää rajavartioita EU:n yhteiseen rajavartiostoon
125
Oulun punaiset pyöräilybaanat löydettiin ja todettiin heti liian kapeiksi – väylien erottuvuus kerännyt kiitosta
87
Iltalehti: Jani Toivola nostaa korotettua kulukorvausta tyhjillään olevasta Riihimäen-asunnostaan, vaikka asuu Helsingissä
47
Polttoainesuuttimiin on muodostunut suolaa – Nesteen bensiinin Mercedes-Benzeihin aiheuttamaa vikaa tutkitaan yhä
46
Lippo Pesiksen sarjapaikka siirtyy Lippo Junioreille – uusi yhtiö vastaa sarjapaikasta
40
Koodareista on Suomessa huutava pula – helpotusta haetaan sieltä, missä pippuri kasvaa
34
Oulun kaupunki ei aio keskeyttää Move-testin tekemistä – sivistysjohtaja Mika Penttilä toivoo kuolemantapauksen avointa käsittelyä
32
Maatilojen kriisituen valtaosa suunnattiin kuivuudesta eniten kärsineeseen Etelä-Suomeen – mihin kriisituki riittää?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Työssäkäyvät köyhät? Ei yhdellä paskaduunilla ole tarkoituskaan tulla toimeen! Kun työhaluja vaan löytyy (vaan eipä näil... Lue lisää...
hyvinvoiva

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image