Puheenaihe: Palaako Suomen mäkihypyn maine? "Har­ras­ta­ja­mää­rät ovat ka­ta­stro­faa­li­sen alhaiset"

Antti Aalto oli Keski-Euroopan mäkiviikolla paras suomalainen, kokonaistuloksissa 39:s. Tässä Aalto kuvattuna kaksi vuotta sitten Rukalla maailmancupin kisassa. KUVA: Jussi Leinonen
Urheilu 12.1.2020 9:22 | Päivitetty 12.1.2020 9:23
Erkki Hujanen

Sunnuntain lehdessä Kalevan kokoama Sunnuntaikäräjät-raati ottaa kantaa suomalaisen mäkihypyn tasoon ja maineeseen.

Suomalaisen mäkihypyn menestys hiipui 2010-luvulla, eikä uusi vuosikymmen alkanut Keski-Euroopan mäkiviikolla hääppöisesti.

Freestylen ja lumilautailun eri muodot ovat laajentaneet talviurheilun lajikirjoa ja houkuttelevat nuoria. Onko suomalaisten mäkikotkien maine menneiden talvien lunta vai voiko mäkihypyn taso vielä nousta Suomessa?

Miten menestys ja maine palautetaan?

Ratkaisu äänin 3-2 entisenlainen maine ei palaudu.

Tapio Räisänen Taivalkoskelta sanoo, että mäkihyppääjät harjoittelevat liian paljon suurissa mäissä. Räisänen itse hyppäsi ensimmäisenä suomalaisena suurmäen maailmanmestariksi Lahdessa 1978.

– Muistissani on suomalaisten kesken kauden ottamat harjoittelutauot esimerkiksi mäkiviikon jälkeen, niin kuin nytkin. Ja mitä silloin tehdään? Mennään harjoittelemaan Lahden, Rukan tai Puijon suurmäkiin. Kyllä olisi pitänyt jo mäkiviikolla tajuta, että tämän kokoisista mäistä ei osata hypätä oikein. Niissä suurmäissä toistetaan jo olemassa olevaa virhettä. Ja mitä useammin sitä virhettä toistetaan, sitä syvemmälle se syöpyy ja sitä on aina vielä vaikeampi korjata.

Tapio Räisänen sanoo olevansa surullinen monien nuorena menestyneiden hyppääjien puolesta, joiden haaveet ja unelmat ovat hänen mielestään väärän valmennuksen takia pilattu.

– Monien kohdalla jopa tulevaisuus on pilattu, sillä he haaveilivat urheilijan ammatista ja monet jättivät jopa koulunsa sen takia kesken.

Räisänen sanoo nykyvalmentajien lyttäävän hänen esittämänsä metodit toteamalla, että mäkihyppy on muuttunut.

– Näin ajatukseni voidaan helposti ohittaa. Tiedän, että saan jopa vihamiehiä kannanotoillani. Mutta näyttöjä ei ole syntynyt ja näyttää siltä, että ainakaan suomalaiset valmentajat eivät kuitenkaan tiedä miten laji on muuttunut. Tiedän kokemuksesta niin hyppääjänä kuin valmentajanakin, että hyppääminen on kaikista tärkein harjoitus.

Tapio Räisäsen mielestä hyppäämistä pitää harjoitella sen kokoisessa mäessä, missä pystyy toistamaan mahdollisimman täydellistä ponnistustekniikkaa. Mäkeä suurennetaan vasta sitten, kun tekniikka on kunnossa.

– Itse hioin perusteet hyppäämällä 2000 kertaa Oulun Pikkukankaan mäessä 1968-69. Ja olen kuitenkin suurmäen Suomen mestari ja suurmäen ensimmäinen suomalainen maailmanmestari. Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa sijoituin yhden osakilpailun kolmannelle sijalle ja kokonaiskilpailun seitsemänneksi. Toki Pikkukankaan mäestä siirryin perustekniikan opittuani esimerkiksi Vuokattiin.

Räisänen muistuttaa, että Matti Nykänen palasi Jyväskylän 30-60 -metrin mäkiin, jos menestystä maailmacupissa ei tullut. Useimmiten näiden harjoitusten jälkeen hän nousi taas voittajaksi.

Itävallan Anton Innauer oli Salpausselän kisoissa 1976 sijalla 52 eli viimeinen. Hänen hyppynsä oli sekaisin ja hän jäi kisojen jälkeen harjoittelemaan Lahteen pieneen mäkeen.

– Hän hyppäsi viikon aikana Karpalon pienestä 20 metrin mäestä noin 100 hyppyä. Me kaikki muut kilpailimme viikon aikana Norjassa, kunnes tapasimme Tonin lauantaina Holmenkollenin kisoissa. Anton Innauer voitti Holmenkollenin kisan ylivoimaisesti saaden kaikilta tuomareilta täydet 20 tyylipistettä.

Tapio Räisänen lisää, että nykyisten maajoukkuehyppääjien ei toki pidä mennä harjoittelemaan 20 metrin mäkiin.

– Ja toki tiedän, että hyppyvarusteet ja mäkiprofiilit ovat noista ajoista muuttuneet. Mäen koko pitää valita sen mukaan, missä pystyy toistamaan mahdollisimman täydellistä ponnistustekniikkaa. Tämän hetken maajoukkueella se on mielestäni 60-70 -metrin mäkikoko. Toistamalla jo syöpynyttä virhettä yli 100 metrin mäissä kehitys menee edelleen taaksepäin ja tuloksia ei ole odotettavissa ennen kuin tämä kardinaalivirhe ymmärretään ja korjataan.

Entinen mäkihypyn ammattivalmentaja, freelancer-toimittaja ja Urheilulehden avustaja Tuomas Virtanen arvioi, että yksittäisiä menestystarinoita voi tulla jatkossakin, mutta joukkueena ja lajiyhteisönä Suomi on niin paljon jäljessä parhaimpia maita, ettei näköpiirissä ole tulevinakaan vuosina esimerkiksi joukkuemäen menestystä.

– Harrastajamäärät ovat katastrofaalisen alhaiset, eikä oikein junioreissakaan enää kukaan hyppää hyvällä tekniikalla. Todellinen Suomen taso on maailmancupin alapuolella Continental-cupissa.

Tuomas Virtasen mielestä suurin ongelma ei ole raha, vaan vanhentunut käsitys lajiteknisestä toteutuksesta.

– Toisaalta tällä hetkellä joukkueessa ei ole ainuttakaan fyysisesti erityslahjakasta urheilijaa.

Mäkihypyn 1992 olympiavoittaja Toni Niemisen mielestä menestykseen tarvitaan nyt malttia, aikaa ja tahtotilaa.

– Vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi vuonna 2010 valittuna minun on pakko vastata, että kyllä mäkihypyn menestys vielä palautuu. Rakkaus lajiin elää ja mäkihyppy on kansainvälisesti suositumpi kuin koskaan aikaisemmin, Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa pienissä seuroissa on herätty siihen, että voimavarat pitää palauttaa perusasioihin ja ruohonjuuritasolle. Esimerkiksi Haukiputaalla on otettu ensimmäisiä askelia ja elvytettyä lajia menestyksellisesti.

– Laji täytyy tehdä lapsille houkuttelevaksi. Lapset eivät ole muuttunut ja edelleen he kaipaavat vauhtia ja vaarallisia tilanteita, joita mäkihyppy tarjoaa. Kun harrastajamäärät saadaan nousuun, löytyy myös uusia lahjakkuuksia.

Oulun yliopiston edellinen rehtori Lauri Lajunen oli juniorimäkihyppääjä 1960-luvulla Lahdessa. Hänen mielestään tällä hetkellä näyttää siltä, että mäkihyppy ei nouse samalle tasolle millä se oli vuoteen 2007 asti.

– Nyt iloitaan jos joku hyppääjistämme pääsee toiselle hyppykierrokselle, kun aiemmin petyttiin jos yksikään heistä ei päässyt kilpailussa kolmen parhaan joukkoon. Tosin yksittäiset hyppääjät voivat yhä nousta kansainväliseen kovaan kärkeen.

Lauri Lajunen huomauttaa, että heikko menestys ja harrastajien vähyys ovat romahduttaneet myös lajin rahoituksen.

– Vuonna 2009 kilpailulisenssin omaavia harrastajia oli noin 500, viime kilpailukaudella enää 35. Mäkihypyn nostamiseksi olisi panostettava junioritoimintaan ja lajin vaatimiin harrastusolosuhteisiin.

Suomen Hiihtoliiton mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän varapuheenjohtaja Riina Valto kertoo, että suomalaisessa mäkihypyssä on eletty uudelleen rakennuksen aikaa jo useita vuosia.

– Laadukas työ valmennuksessa kaikilla maajoukkueryhmillä sekä panostus seurojen kehittämiseen tuovat varmasti myös kilpaurheilullista tulosta, Valto luottaa.

Valto on liikuntatieteiden maisteri ja työskentelee opettajana Suomen Urheiluopistossa. Hän näkee suomalaisen mäkihyppykulttuurin yhtenäisyyden lisääntyneen ja luottamuksen positiiviseen tulevaisuuteen vahvistuneen. Valton mukaan Suomen Hiihtoliiton tavoite huippu-urheilumenestyksen lisäksi on lumilajien vetovoimaisuus sekä maine laatukriteerit täyttävänä valmennusympäristönä lapsille ja nuorille.

– Menestys on useiden tekijöiden summa ja usko hyvän työn kautta saavutettavaan palkintoon ratkaisee pitkällä aikajänteellä.

Mitä mieltä olet suomalaisen mäkihypyn nykyisestä tasosta? Miksi mäkihyppääjät pärjäävät kehnonlaisesti? Vastaa kommentoimalla tätä juttua.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (49)

Kyllä mäkihyppy on hienoa, ei kaikista siihenkään ole, mutta uskon että löytyy vielä sellaisiakin jotka suhauttaa kuin matti. Jääkiekkoa en tajua, kun ei pärjätä, ja koetaan joku parempi kiekkoilija uhkaksi, se pahoinpidellään jäällä. Aikuiset miehet riisuu käsineensä jäällä ja kehtaavat huudella, "hän ei halunnut tapella", ja sitten hakataan vastapelaajaa nyrkein kuin mikäkin hullu. On se häpeällistä touhua. Onneksi tauti ei ole levinnyt mäkihyppyyn, että tornissa piestään hyppykaveri suksilla, ettei se vaan pärjäisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyppyrimäet ovat harvassa esim. Oulun alueella. Pohjanmaan tasaisissa maasto-oloissa on mahdotonta harjoitella lajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuunnelkaa Tapio Räisästä, Taivalkosken mestarihyppääjää. Miksi noin järkevän ja älykkään mestarin mielipiteet on syrjäytetty ?

Mäkihypyn tulokset Suomessa ovat tulos pahoista arviointivirheistä. Nyt pitää löytää kannustava ja pätevä valmentaja nuorten mäkihyppyharrastuksen suunnittelua johtamaan. Räisänen !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se hienoa katsella mäkihyppyä, kun lentää suhauttavat pitkiä hyppyjä, eikä sielä näy tappeluita, että piestään vieraan maan hyppääjä suksilla hyppäämiskyvyttömäksi, että itse pärjätään. Jääkiekossa tämä häpeällinen tauti on muotia, että kun ei pärjätä, lyödään kinttaat jäähän ja sitten vaan päälle ja nyrkitetään kuin mikäkin hullu. Onneksi tämä häpeätauti ei ole pesinyt mäkihyppyyn, että otetaan sukset pois jaloista, ja huidotaan suksilla hyppykunnottomaksi kaverit, ettei ne vaan voita. Tai hiihtäjä pieksee sauvoilla toisen, että itse voittaisi. Nyrkkeilijä sumuttaisi hanskan sisältä silmiin myrkkyä, että vastapuoli menettää näkönsä hetkeksi, ja sitten itse voittaisi kisan, kun vastapuoli ei näe. Miettikääpä ihmiset, kyllä urheilun on oltava rehtiä. Jääkiekkotauti ei saa pesiä yhtään laajemmalle, tämä jääkiekko on jo tarpeeksi häpeällistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Veikko Kankkonen kun kipusi torniin, kyllä siinä suomen kansa kiikkustuoleistaan seurasi ahkerasti, kuului vaan suiih, kun lähti ponnistamaan, ja olihan se komean näköistä. Nyrkkeilymatsit ei kiinnostaneet, silloin kiinnosti aina kun mohammed ali nousi kehään, voi mahoton sitä miestä. Kyllä ne ajat on jäänyt mieleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattiko siirtää kisat maksukanaville enään ei ole katsojia eikä harrastajia?! Ahneus tuhoaa monta lajia!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylellä ei ole ollut suoria lähetyksiä urheilukisoista. Lapset ja nuoret eivät näe ja koe motivoivaa urheiluhuumaa. Maksulliset kanavat eivät houkuttele tilaamaan maksullisia lähetyksiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvitaanko me epätoivoisesti entisiä kultalajeja, nythän me loistamme e-urheilussa. Siinä lajissa ei tarvitse ruikuttaa urheiluliitoilta edes rahaa, koska siinä ansaitsee miljoonia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Selostajat haukkuu koko ajan hyppääjiä! Onko opittu moittimistyyli taitoluistelusta?
Kyllä siinä hyppääjiäkin alkaa potuttamaan ja katsojat vaihtaa kanavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mattihan taisi sanoa valmentajalle että, no mene itse sinne torniin jos ei kelpaa, ihan oikein matti sanoi, niin olisin sanonut minäkin. Matti oli hieno hyppääjä. Koittakaa nykyvalmentajat pitää suunne kiinni, ette te sen parempia kilpailijoita saa sillä, että räksytätte.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhdessä jääkiekko- tai salibandyjoukkueessa saattaa olla jo enemmän pelaajia kuin koko maassa on virallisesti kilpailevia mäkihyppääjiä.

Ei vaikuta hyvältä mäkihypyn tulevaisuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EUrheilu on outojen touhua. Aikuiset leikkivät elektroniikkaleluilla.

Ylös, ulos ja lenkille !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kasaa lunta pihalle tai vähälumisilla alueilla kasaa hiekkaa/soraa ja peitä se lumella tai lumeta se. Sytytä akkuteholla toimiva lamppu. Eurheilu voi alkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä kuin Räisänen. Maajoukkueen hyppäjien taso ei riitä suurmäkeen. Kannattaisiko loppukausi harjoitella kotimaassa pienemmissä näissä. Ei nuo näytöt riitä mc-kiertueelle, palaa vain turhaan rahaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haluan uskoa, että mäkihyppy vielä nousee. ylen katsojaluvut näyttävät, että laji on jatkuvasti katsotuimipia lajeja Ylellä, joten vielä se kiinnostaa suomalaisia. Sveitsissä on myös vähän harrastajia, mutta kuitenkin tulee uusia menestyjiä. Ei voi vaatia, että näin haastavalla lajilla olisi yhtä paljon harrastajia kuin lajeilla joita on helpompi aloittaa. Junioireita kuitenkin riittää vielä suomessa, vaikka media väittää muuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyppypaikkojen tulisi olla siellä missä kasvavaa nuorisoakin on.
Eikö spedelinkoja voisi rakentaa pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se mäkihyppy niin vaarallisen näköistä puuhaa, että vanhempienkin täytyy olla myös hieman "rämäpäitä" kuskatessaan lapsiaan hyppyrimäkien ääreen. Montako aikoinaan Hautamäen veljesten ja vanhempiensa kaltaista "mäkihyppyperhettä" oulustakaan löytyy nykyisin? Onko yhtään? Mäki olisi ainakin virpiniemessä. Juniorijääkiekkoilijoita vanhempineen sen sijaan jäähalleilla pyörii, harrastaa ja talkoilee ottelutapahtumissakin satamäärin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko mäkitornit suljettu vapailta harjoittelumahdollisuuksilta?
Nykänen pääsi mäkeen silloin kun halusi ja saattoi hyppiä amusta iltamyöhään.
Ehdotan vielä että harjoittelijat saisivat kerätä katselijoilta vapaaehtoista hyppyrahaa jotta pystyisivät maksamaan kulunsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (49)

Uutisvirta

24.1.
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
24.1.
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
24.1.
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
24.1.
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
24.1.
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
24.1.
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
24.1.
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image