Onko Leo-Pekka Tähti kaikkien aikojen paras suomalainen vam­mai­sur­hei­li­ja? Ei välttämättä

Leo-Pekka Tähti teki vuosi sitten suomalaista urheiluhistoriaa, kun hänet valittiin Vuoden urheilijaksi Suomessa. KUVA: Kimmo Penttinen
Urheilu 13.1.2018 8:00
Tapio Neva

Ratakelaaja Leo-Pekka Tähti valittiin vuosi sitten Vuoden urheilijaksi Suomessa. Hän on viisinkertainen paralympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari, jonka johdolla vammaisurheilu on noussut 2000-luvulla salonkikelpoiseksi huippu-urheiluksi. Vuonna 2017 tehdyn kansalaiskyselyn mukaan Tähti kuuluu Suomen kymmenen suosituimman urheilijan joukkoon.

Onko hän silti Suomen kaikkien aikojen paras vammaisurheilija?

Ei välttämättä.

Tätä mieltä on Suomen Invalidien Urheiluliiton (SIU) pitkäaikainen (1974-2010) toiminnanjohtaja Pertti Pousi.

– Esimerkiksi hiihtäjät Pertti Sankilampi,Jouko Grip ja Tanja Kari olivat täysverisiä huippu-urheilijoita. Ei ole väärin sanoa, että he olivat urheilijoina ihan Tähden veroisia - ehkä vielä kovempiakin, Pousi heittää.

Tanja Kari saavutti vuosina 1992–2002 yksitoista paralympiakultaa hiihdossa. Vammattomien SM-kisoissa hän sijoittui parhaimmillaan 24:nneksi.

– He urheilivat kuitenkin sellaisena aikakautena, että vammaisurheilu sai hyvin vähän julkisuutta.

Eri aikakausina, eri lajeissa ja eri vammaluokissa saavutettujen urheilumenestysten vertailu on lähes mahdotonta. Pousi haluaakin kommentillaan lähinnä vain muistuttaa, että julkisuuden määrä ei ole automaattisesti verrannollinen saavutusten kovuuteen.

Proteesihiihtäjä Sankilampi voitti vuosina 1976-1990 seitsemän ja Grip vuosina 1980-1994 peräti kaksitoista paralympiakultaa. Kaksi Gripin kultamitaleista tuli juoksumatkoilla, muut hiihdossa. Gripin vasen käsi halvaantui polion seurauksena.

Oikea käsi surkastuneena syntynyt Tanja Kari voitti hiihdossa yksitoista paralympiakultaa. Hän koki saaneensa arvostusta kuitenkin vasta sen jälkeen, kun sijoittui vuonna 2000 vammattomien SM-kisoissa sijalle 24.

Vammattomien urheilukilpailuissa menestyneistä vammaisurheilijoista maininnan ansaitsee myös Porvoon Akilleksen pyöräilijä Albin Andersson. Hän ei päässyt näyttämään kykyjään kansainvälisissä kisoissa, koska parhaat vuodet osuivat sota-aikaan.

Kranaatin sirpale viilsi poikki Andersonin käden kyynärvarren yläpuolelta talvisodassa helmikuussa 1940. Hän jatkoi kuitenkin pyöräilyuraansa. Vuonna 1944 yksikätinen Andersson hämmästytti urheilupiirejä voittamalla maantieajon Suomen mestaruuden loppukiritaistelussa.

Vuoden vammaisurheilijaa ei enää palkita

Ensi torstaina Urheilugaalassa palkitaan Vuoden urheilija 2017. Ehdokaslistalla on useita vammaisurheilijoita.

Vuoden vammaisurheilija palkittiin viimeisen kerran vuonna 2007. Sen jälkeen vammattomat ja vammaiset urheilijat ovat kuuluneet samaan äänestyskategoriaan. Onko linjaus ollut oikea?

– Kun muutos tuli, olin sitä vastaan. Silloin ajattelin niin, että vammaisurheilu menettää senkin julkisuuden, minkä Vuoden vammaisurheilija -titteli sille yhdelle urheilijalle kerran vuodessa toi.

– Nyt olen sitä mieltä, että ehkä nykykäytäntö on ihan hyvä. Kymmenen vuotta sitten en uskonut, että vammaisurheilijat voisivat ikinä menestyä Vuoden urheilija -äänestyksessä. Leo-Pekka on kuitenkin osoittanut, että kaikki on mahdollista, Pousi myhäilee.

MAINOS

Kommentoi

Leo Pekka on ollut syntymästään asti vammainen ja on eläkeläinen Toni Piispanen vammautui lukioikäisenä ja on siitä huolimatta yliopistokoulutuksen omaava ja työelämässä mukana perheenisä. Vammaisurheilija ja valmentaja ei sponsoreita liiemmälti houkuttele vaan kaikki menot on omasta kukkarosta pois. Mielestäni Toni Piispanen on paras vammaisurheilija kautta aikojen saavutuksineen ja asenteineen. Hän on myös vienyt vammaisurheilua eteenpäin tunnetuksi meidän terveiden tietoisuuteen ja lapsille ja nuorille mahdollisuuksia vammautumisen jälkeenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä Sänkä on paras.Sai monet kultamitalit
Odottelen,että Pertinlenkki,Köykkyristä Mourunkiin ja Marjakammille saataisiin taas hiihtokuntoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näi sen huomaa ettei suomi ja suomalaiset ole tasa-arvoisia kaikkia kohtaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt puhuu entinen maailmanluokan huippu-urheilija asiaa! Hyvä Pertti! Hyvä myös Kempeleen Pertti, Tanja ja Jouko!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan ajatuksena voisi hiukan päivittää tuota otsikkoa tähän vuoteen 2018 eli Onko Leo-Pekka Tähti kaikkien aikojen paras suomalainen ur­hei­li­ja? Ei välttämättä ja sitten vaihtoehdot hiihtäjä Sankilampi voitti vuosina 1976-1990 seitsemän ja Grip vuosina 1980-1994 peräti kaksitoista paralympiakultaa. Onko sillä oikeasti väliä onko urheilija voittanut esimerkiksi olympiakultaa vai paralympiakultaa? Tietysti listaan tulee lisätä esimerkiksi Paavo Nurmi, Lasse Viren, Marja-Liisa Kirvesniemi ja Enni Rukajärvi,Tapio Rautavaara, Pertti Karppinen, Helena Takalo jne, katsokaas emmehän enää nykyään täällä Suomessa pohdi esimerkiksi; saako ja osaako nainen äänestää tai olla ehdolla vaaleissa ja voiko isä olla kotona hoitamassa lapsia jne

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On hienoa, että tasavallan presidentti myönsi paralympiaurheilijoille Suomen Leijonan I luokan ritarimerkin solkineen. Mutta listalta puuttui ehdottomasti kaksi nimeä, Pertti Sankilampi ja Jouko Grip. Molemmat todella kovan luokan huippu-urheilijoita, ja Pertti myös ansionoitunut kunnallisneuvos ja syke-mittarin "isä". Toivottavasti Vau ry - Suomen vammaisurheilu- ja liikunta ,hoitaa asian kuntoon, ettei Siu:n - Suomen Invalidien Urheililiiton "perilliset" tarvitse ryhtyä toimeen! Onnea Santeri Kiiveri (alppihiihto), Matti Suur-Hamari (lumilautailu) ja Leo-Pekka Tähti (yleisurheilu) lajiensa parhaat Suomessa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Miksi sitten valehtelen? Olen nyt vuodesta 2011 kirjoitellut näitä, suurimmaksi osaksi välillä täysin kopioituja aloituk... Lue lisää...
Y

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image