HIIHDON MM-KISOJEN HISTORIAA

Liberec 2009 10.2.2009 15:07 | Päivitetty 19.2.2009 14:54
Unknown

Pohjoismaisten lajien MM-kisat kautta aikojen

Kansainvälinen Hiihtoliitto (FIS) on määritellyt historiansa ensimmäisiksi Pohjoismaisten lajien MM-kisoiksi vuonna 1924 Chamonix´ssa pidetyt olympialaiset. Vuoteen 1980 saakka olympialaiset olivatkin samalla hiihdon MM-kisat, mutta selvyyden vuoksi tämä katsaus kattaa ainoastaan varsinaiset, olympiakisoista erillään järjestetyt MM-kisat.

Ensimmäiset olympialaisista erilliset MM-hiihdot järjestettiin vuonna 1925 Tsekkoslovakian Johannisbadissa. Vuosien 1925-1927 kilpailuja kutsuttiin kongressikisoiksi, ja vuosien 1928-1935 kilpailuja FIS-kisoiksi. Näille edellä mainituille hiihdoille annettiin takautuvasti virallinen MM-arvo vasta vuonna 1965.

Ensimmäiset MM-kisojen nimellä järjestetyt hiihdot kilpailtiin vuonna 1937 Chamonix´ssa.

Ennen toista maailmansotaa MM-kisat järjestettiin joka vuosi (jos olympiakisat lasketaan mukaan). Toisen maailmansodan jälkeen MM-kisoja järjestettiin 1948-1982 kahden vuoden välein (jos olympiakisat lasketaan mukaan). Vuonna 1985 siirryttiin nykyiseen järjestelmään, jossa kisat järjestetään kahden vuoden välein parittomina vuosina.

MM-hiihtojen lajivalikoima pysyi hyvin konservatiivisena vuoteen 1987 saakka. Sen jälkeen perinteisen ja vapaan hiihtotavan jakautuminen sekä sprinttimatkat ovat tuoneet valikoimaan uudistuksia lähes joka kisoissa.

Kongressi- ja FIS-kisat 1925-1935

MM-kisojen "esihistoriassa" suomalaisten suurin triumfi osui Lahden 30 kilometrille vuonna 1926, jolloin Matti Raivio, Tauno Lappalainen ja Veli Saarinen ottivat kolmoisvoiton. Matkana 30 kilometriä vakiintui arvokisojen ohjelmaan vasta vuonna 1954 Falunin MM-kisoissa eli samana vuonna, jolloin naiset otettiin arvokisoihin mukaan.

Raivio ja Lappalainen ottivat Lahdessa lisäksi kaksoisvoiton 50 kilometrillä. Muita alkuvuosien suomalaisia henkilökohtaisten matkojen maailmanmestareita olivat Veli Saarinen (18 km Zakopane 1929 ja 50 km Innsbruck 1933), Anselm Knuuttila (50 km Zakopane 1929), Sulo Nurmela (18 km 1934 Sollefteå) ja Klaes Karppinen (18 km 1935 Vysoke Tatry).

Viestinhiihto otettiin ohjelmaan vuonna 1933 Innsbruckin kisoissa. Suomi oli maailmanmestari sekä 1934 Ruotsin Sollefteåssa että 1935 Tsekkoslovakian Vysoke Tatryssa. Suomen hiihtohistorian legendaarisin viestihirmu oli Klaes Karppinen, joka voitti vuosina 1933-1939 yhteensä neljä maailmanmestaruutta ja yhden olympiakullan.

1937 Chamonix

Italia saavutti ensimmäiset mitalinsa maastohiihdossa, kun Vincenzo Demetz (50 kilometriä) ja viestijoukkue ottivat pronssia. Aiemmin Pohjoismaiden mahtiasemaa olivat horjuttaneet ainoastaan Tsekkoslovakian miehet.

Kisojen hiihtokuningas oli Ounasvaaran Hiihtoseuran Pekka Niemi, joka voitti 50 kilometriä, otti hopeaa viestissä ja oli pronssilla 18 kilometrillä. Niemen 50 kilometrin voitto on harvinainen saavutus suomalaisen hiihdon historiassa. Suomalaisia matkan maailmanmestareita ovat hänen lisäkseen ainoastaan Kalle Jalkanen, Kalevi Oikarainen ja Mika Myllylä.

Suomen mitalit 1-3-2

1938 Lahti

Suomi on perinteisesti satsannut vahvasti kotikisoihinsa, eikä Lahti 1938 ollut poikkeus. Suomi vei miesten maastohiihdossa kaikki kultamitalit. Pauli Pitkänen voitti 18 kilometriä ja Kalle Jalkanen 50 kilometriä. Viestissä Suomi hiihti kultaa joukkueella Jussi Kurikkala, Martti Lauronen, Pauli Pitkänen ja Klaes Karppinen.

Mäessä ja yhdistetyssä juhlivat norjalaiset. Aikansa paras mäkimies Birger Ruud oli mestari tälläkin kertaa ja yhdistetyn vei nimiinsä Olaf Hoffsbakken.

Suomen mitalit 3-1-1

1939 Zakopane

Yhdistetyssä ja mäessä norjalaisten ylivalta murtui toisen maailmansodan alla. Mäessä ykkösnimi oli itävaltalainen Josef Bradl (tosin voittaja oli tuolloin Saksan kansalainen, sillä vuotta aiemmin Hitler oli liittänyt Itävallan osaksi Saksaa) ja yhdistetyssä voittajaksi selvisi Saksan Gustl Berauer.

Kisojen suomalaisnimiä oli kaksi ylitse muiden. Klaes Karppinen ankkuroi viestivoiton ja otti hopeaa sekä 18 kilometrillä että 50 kilometrillä. Suomen urheiluhistorian kovimpiin harjoittelijoihin lukeutunut Jussi Kurikkala voitti 18 kilometriä. Suomen viestijoukkueessa maailmanmestaruuden hiihtivät tulevat Mannerheim-ristin ritarit Olavi Alakulppi ja Eino Olkinuora.

Suomen mitalit 2-2-0

1941 Cortina d´Ampezzo

Benito Mussolini suojeli omia MM-kisojaan siihen malliin, että ne julistettiin myöhemmin epävirallisiksi ja kisoilla ei ole MM-arvoa. Luonnollisista syistä miehitettyjen maiden miehet eivät olleet mukana.

Suomalaisista Kalajoen Jussi Kurikkala voitti 50 kilometriä ja viestin sekä otti hopeaa 18 kilometrillä, mikä teki hänestä kisojen hiihtokuninkaan. Kun norjalaiset tekijämiehet olivat poissa, pääsivät suomalaiset juhlimaan ensimmäistä "arvokisavoittoaan" mäessä, jossa Paavo Vierto ja Leo Laakso ottivat kaksoisvoiton.

Suomen mitalit 3-3-1

1950 Lake Placid

Talvisodan ja jatkosodan suomalaisia sankarivainajia olivat mm. Kalle Jalkanen, Pauli Pitkänen, Martti Lappalainen, Eino Olkinuora, Paavo Vierto, Olli Remes...

Lake Placidissa Suomea edustikin kokonaan uusi sukupolvi. Sotavuosista säästynyt Ruotsi oli vahvoilla ja rohmusi kaikki maastohiihdon kultamitalit. 18 kilometrillä Ruotsi otti kaksoisvoiton ja 50 kilometrillä kolmoisvoiton. Viestissä hopeaa ottanut Suomi hävisi voittajalle lähes kaksi minuuttia.

Suomen tähti oli Heikki Hasu, joka otti yhdistetyssä maailmanmestaruuden. Suomen ensimmäinen yhdistetyn kultamitalisti otti olympiavoiton kaksi vuotta aiemmin.

Suomen mitalit 1-1-0

1954 Falun

Falunin kisat toivat mukanaan monia uusia tuulia, sillä naiset ja venäläiset osallistuivat ensimmäisen kerran MM-hiihtoihin. Venäläisten debyytti oli vakuuttava, sillä Neuvostoliitto otti kahdeksasta jaossa olleesta mestaruudesta neljä. Ensimmäisen naisten maailmanmestaruuden voitti kympillä Ljubov Kozyreva. Naisten viestissä Suomi otti hopeaa.

Miesten hiihdossa kisat olivat Neuvostoliiton Vladimir Kuzinin ja Veikko Hakulisen kaksinkamppailu. Pikamatkana oli ensimmäistä kertaa 15 kilometriä ja Suomi otti Hakulisen johdolla komean kolmoisvoiton.

Kuzin voitti 30 ja 50 kilometriä, mutta viestissä Hakulinen ankkuroi Suomen ykköseksi. Noihin aikoihin syntyi Hakulisen legendaarinen lausunto "matkalla kaaduin kahdesti ja Kuzin kerran", joka oli hiihtokisojen vakiovitsi aina 1980-luvulle saakka.

Mäkihypyssä aukaistiin uusi sivu, kun Matti Pietikäinen ponkaisi Suomelle ensimmäisen arvokisavoiton.

Suomen mitalit 3-6-4

1958 Lahti

Suomi oli jälleen vahvoilla kotikisoissaan. Veikko Hakulinen (15 km), Kalevi Hämäläinen (30 km), Paavo Korhonen (yhdistetty) ja Juhani Kärkinen (mäki) olivat maailmanmestareita. Hakulisen (kolme mitalia) ohella kisojen hiihtokuningas oli 50 kilometrin ja viestin maailmanmestari Sixten Jernberg Ruotsista.

Naisissa Neuvostoliitto jyräsi voittamalla molemmat jaossa olleet maailmanmestaruudet. 1950-luvun suomalaistähti oli Siiri "Äitee" Rantanen, jonka yhteissaalis MM-kisoista oli kolme hopeaa ja kaksi pronssia.

Suomen mitalit 4-3-3

1962 Zakopane

Kisojen hiihtokuninkaaksi suksi Ruotsin Assar Rönnlund, joka voitti 15 kilometriä ja viestin sekä otti 50 kilometrillä hopeaa. Ruotsalaisten menestystä täydensi Sixten Jernberg, joka saalisti kultaa 50 kilometrillä ja viestissä.

Kisojen hiihtokuningatar oli Neuvostoliiton Alevtina Koltsina, joka lykki kultaa kaikilla matkoilla. Kympin ja viestin lisäksi naisten ohjelmassa oli ensimmäistä kertaa viisi kilometriä. Neuvostoliitto otti kolmoisvoiton molemmilla henkilökohtaisilla matkoilla. Suomi poimi viestistä pronssin.

Kisojen suomalaissankari oli Eero Mäntyranta, joka otti ensimmäisen kolmesta peräkkäisestä 30 kilometrin arvokisavoitostaan.

Zakopanen kisoissa mäkihyppy jaettiin ensimmäistä kertaa pieneen (normaalimäki) ja isoon mäkeen (suurmäki). Niilo Halonen otti isossa mäessä pronssin.

Suomen mitalit 1-1-3

Oslo 1966

Norjan Gjermund Eggenin tiellä oli Holmenkollenilla ainoastaan Eero Mäntyranta. Eggen otti kultaa kaikilla muilla matkoilla paitsi 30 kilometrillä, jolla Mäntyranta uusi maailmanmestaruutensa.

Miesten hiihdossa jyräsivät Norja ja Suomi, jotka veivät kumpikin neljä jaossa olleista yhdeksästä henkilökohtaisesta mitalista. Norja voitti viestin ennen Suomea. Vaihtelua mitalitaulukkoon toivat Länsi-Saksan Walter Demelin pronssi 30 kilometriltä ja Italian viestipronssi.

Naisten hiihdossa Suomi jäi ilman mitalia, kun Neuvostoliitto jyräsi kolmen mestaruuden voimalla. Pienessä mäessä Paavo Lukkarinen otti pronssin.

Suomen mitalit 1-3-2

1970 Vysoke Tatry

Maastohiihdossa Neuvostoliitto menestyi laajalla rintamalla. Miehissä venäläiset ottivat kaksi kultaa ja puhdistivat jälleen kerran pöydän naisissa. Vielä kun Gari Napalkov voitti molemmat mäkikilpailut, oli vuosi 1970 itäisen naapurimme näytöstä.

Suomen miesten hiihto näytti romahtavan pahemman kerran, kunnes kisojen päätöslajissa kuusamolainen rajavartija Kalevi Oikarainen otti yllätysvoiton. "Susi-Kalle" on niitä suomalaisia hiihtäjiä, joista yksi hiihto teki legendan.

Suomen mitalit 1-1-1

1974 Falun

Muovisuksi syrjäytti perinteisen puusuksen juuri Falunin MM-kisojen aikaan. Karvaimmin tämän vallankumouksen koki elämänsä kunnossa ollut Juha Mieto, joka hiihti 30 kilometrillä kenties uransa parhaimman hiihdon.

Puusuksella reippaasti tasoitusta antanut Mieto sai tyytyä hopeaan, kun Ruotsin Thomas Magnusson työnteli muovisuksen turvin mestariksi.

Falunin kisojen sensaatio oli Itä-Saksan Gerhard Grimmer, joka oli Ruotsin lumilla paras hiihtäjä: kultaa viestissä ja 50 kilometrillä sekä hopeaa 15 kilometrillä. DDR:n lääketieteellinen menestys vaati kuitenkin veronsa, sillä Grimmerin terveys romahti muutama vuosi myöhemmin.

Itä-Saksa loisti myös mäessä, kun Hans-Georg Aschenbach voitti molemmat kisat.

Suomen mitalit 0-1-1

1978 Lahti

Lahden 1978 kisat ovat suomalaisille yhdet ikimuistoisimmista. Naisten viidellä kilometrillä Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori ottivat kaksoisvoiton. Viestissä Marja-Liisa Hämäläinen romahti toisella osuudella, mutta Riihivuoren kolmannen osuuden uskomaton hiihto nosti Suomen kultataistoon. Ankkuriosuudella Takalo hiihti Suomelle kultaa.

Miesten viestissä Thomas Magnusson jätti Matti Pitkäsen hopealle Karpalon nousussa. Pitkänen oli jokaisella henkilökohtaisella matkalla neljäs.

Kisojen jymy-yllättäjä oli Puolan Josef Lusczcek, joka voitti 15 kilometriä. Toinen erikoinen veijari oli viinin maistajan näköinen ranskalainen Jean-Paul Pierrat, joka otti 50 kilometrillä pronssia. Suomalainen yllättäjä oli Tapio Räisänen, joka ponkaisi Lahden betonista ison mäen mestariksi.

Suomen mitalit 3-3-3

1980 Falun

Falunissa hiihdettiin poikkeuksellisesti naisten 20 kilometrin MM-arvosta Lake Placidin olympiakisojen jälkitunnelmissa. Matka oli uusi ja se tuli olympiakisojen ohjelmaan vasta Sarajevossa 1984. Maailmanmestaruuden otti Itä-Saksan Veronica Hesse ennen Neuvostoliiton Galina Kulakovaa ja Raisa Smetaninaa. Hämäläinen oli parhaana suomalaisena 13.

1982 Oslo

Holmenkollenin miesten viesti on MM-kisojen klassikko. Norja ankkurinaan Oddvar Brå ja Neuvostoliitto ankkurinaan Aleksandr Zavjalov jakoivat kultamitalin ja samoin kävi myös pronssille. Itä-Saksan Frank Schröder innostui ankkuriosuudella elämänsä hiihtoon ja ainoastaan Juha Miedon kuuluisa maaliviivan kurotus takasi Suomelle jaetun pronssin.

Toinen edelleen jatkuva klassikko syntyi suuressa mäessä, kun Matti Nykänen otti sumun keskellä ensimmäisen arvokisavoittonsa. Ensimmäistä kertaa ohjelmaan kuuluneessa mäen joukkuekisassa Suomi oli kolmas.

Naisten hiihdossa norjalaiset menestyivät ensimmäistä kertaa arvokisoissa laajalla rintamalla. Kisojen hiihtokuningatar oli Berit Aunli, joka voitti kolme maailmanmestaruutta.

Suomalaismitalisteja olivat Hilkka Riihivuori (kaksi hopeaa ja pronssi), yhdistetyn joukkue (hopeaa, joukkuekilpailu ensimmäisen kerran ohjelmassa), Jari Puikkonen (pienen mäen hopea) ja Harri Kirvesniemi (15 km pronssi).

Suomen mitalit 1-4-4

1984 Engelberg ja Rovaniemi

Mäkihypyn joukkuekisa ei ollut mukana Sarajevon olympiakisojen ohjelmassa, joten MM-mitalit jaettiin Sveitsin Engelbergissa käydyssä kisassa. Suomi oli ykkönen Matti Nykäsen johdolla. Yhdistetyn joukkuekisan MM-mitalit ratkottiin Rovaniemellä, jossa Suomi otti hopeaa.

1985 Seefeld

Kausi oli ensimmäinen, jolloin maastohiihtäjät luistelivat kisat läpi ilman pitovoiteita. Kyseessä oli lajin suurin vallankumous sitten muovisuksen läpimurron vuonna 1974.

Miesten 30 kilometrin kisassa Suomella oli pitkään jopa kolmoisjohto, mutta viimeisellä kympillä Ruotsin Gunde Svan pilasi juhlat. Suomalaisten saaliiksi jäi Kirvesniemen pronssi.

Pikamatkalla Ristijärven Pyryn Kari Härkönen ei säväyttänyt teknisellä luisteluosaamisella, mutta tuloksena oli maailmanmestaruus, joka oli suomalaiselle mieshiihtäjälle ensimmäinen 15 vuoteen.

Mäkihypyssä Suomi otti kolme mitalia: joukkue kultaa, Puikkonen ison mäen hopeaa ja Nykänen ison mäen pronssia. Yhdistetyssä Jouko Karjalainen ja joukkue ottivat pronssia.

Naisten hiihdossa Marja-Liisa Kirvesniemi jatkoi Sarajevon olympiakisoista alkanutta menestystä kahdella hopealla.

Suomen mitalit 2-3-4

1987 Oberstdorf

Kisat jäivät suomalaisten mieliin parista tapauksesta. Marjo Matikainen karjaisi "havuja perkele!" ja otti viiden kilometrin maailmanmestaruuden. Matti Nykänen puolestaan valmistautui kisoihin aurinkolomalla etelän lämmössä. Sekavien vaiheiden jälkeen Nykänen otti joukkuekultaa ja pienessä mäessä hopeaa.

Maastohiihdossa kisamatkat jaettiin ensimmäistä kertaa perinteisen ja vapaan hiihtotavan mukaan. Italia oli uuden fluorivoiteen siivittämänä yllättäjämaa, sillä Marco Alabarello (15 km) ja Maurilio de Zolt (50 km) kruunattiin mestareiksi.

Parhaiten miesten hiihtosuorituksista jäi kuitenkin mieliin Ruotsin Thomas Wassbergin 30 kilometrin hurja revitys. Wassberg repi eroa hopeaa ottaneeseen Aki Karvoseen lähes kaksi minuuttia. Hiihtokuningas Wassbergin kokonaissaalis oli kaksi kultaa ja kaksi hopeaa.

Suomen mitalit 2-3-0

1989 Lahti

Suomi jyräsi muut alleen kotikisoissaan, jotka olivat kaikkien aikojen sinivalkoiset juhlat. Naisten 15 kilometrillä Matikainen, Kirvesniemi ja Pirkko Määttä ottivat kolmoisvoiton ja samoin kävi perinteisen kympillä, jossa järjestys oli Kirvesniemi, Matikainen ja Määttä. Suomi voitti myös viestin.

Matikainen otti kisoista viisi mitalia ja päätti lyhyen, mutta huikean menestyksekkään uransa tähän talveen. Miesten hiihtokuningas oli kolme mestaruutta voittanut Gunde Svan.

Harri Kirvesniemi (15 km p) ja Jari Puikkonen (iso mäki) ottivat pitkien uriensa ainoat henkilökohtaiset arvokisavoitot. Suomi oli mestari myös joukkuemäessä. Miesten viestissä Suomi hävisi loppusuoralla mestaruuden Ruotsille.

Matti Nykäsen saldo Lahdesta oli joukkuekulta, ison mäen pronssi ja hajotettu hotellihuone.

Suomen mitalit 6-5-4

1991 Val di Fiemme

Edellisen vuosikymmenen paras mieshiihtäjä Gunde Svan päätti uransa vuoteen 1991. Jäähyväiskisoissaan Svan nappasi mestaruuden ja kolme hopeaa. Samalla syntyi uusi hiihtokuningas, kun Norjan Björn Dählie voitti 15 kilometrin luistelukisassa ensimmäisen maailmanmestaruutensa.

Naisten ykkönen oli Neuvostoliiton Jelena Välbe, joka saavutti kolme mestaruutta ja hopean. Suomalaisten maastohiihtomitaleista vastasivat Marja-Liisa Kirvesniemi (hopea 5 km p) ja miesten viestijoukkue (pronssi). Pienessä mäessä Ari-Pekka Nikkola otti pronssia, ja joukkuemäessä tuloksena oli hopea.

Matti Nykänen päätti arvokisauransa ison mäen 50. sijaan.

Suomen mitalit 0-2-2

1993 Falun

Norja juhli miesten hiihdossa suvereenisti, kun taas ruotsalaiset romahtivat kotikisoissaan lähes totaalisesti. Vasta päätöspäivänä ruotsalaiset saivat juhlanaiheen, kun Torgny Mogren voitti 50 kilometriä. Hiihtokuningas oli kuitenkin kolme kultaa ja pronssin saalistanut Björn Dählie.

Suomen miestenhiihto sukelsi kisoissa täydellisesti, sillä viestin neljäs sija oli parasta antia. Kisojen jälkeen suomalaiset ihmettelivät monien mitalihiihtäjien huikeita hemoglobiiniarvoja. Esimerkiksi eräällä italialaisella naishiihtäjällä hb-lukema huiteli noihin aikoihin lähellä kahta sataa...

Myös mäkihypyssä Suomi jäi pitkästä aikaa ilman mitalia. Ainoat suomalaismitalit toivat naisten avausmatkalta (15 km p) Marja-Liisa Kirvesniemi (hopea) ja Marjut Rolig (pronssi). Takaa-ajokisa oli ensimmäistä kertaa mukana kisaohjelmassa.

Suomen mitalit 0-1-1

1995 Thunder Bay

Kisojen hiihtokuningas oli Kazakstanin Vladimir Smirnov, joka puhdisti henkilökohtaisilla matkoilla lähes koko pöydän. Smirnov oli ykkönen 10 kilometrillä, 30 kilometrillä ja takaa-ajossa. Lisäksi hän otti 50 kilometrillä pronssia.

Yhtä ylivoimainen hiihtokuningatar oli Venäjän Larisa Lazutina, joka voitti kolme henkilökohtaista matkaa ja viestin. Venäjän voittosarjan täydensi Jelena Välbe, joka otti 30 kilometrin maailmanmestaruuden.

Suomen ainoan maailmanmestaruuden otti mäkijoukkue. Muita piristysruiskeita olivat Jari Isometsän pronssi takaa-ajossa (12 asteen lämmössä hiihdetty mitali jäi hänen ainoaksi henkilökohtaiseksi arvokisamenestyksekseen) ja Jari Mantilan hopea yhdistetyssä, jossa Suomi oli rämpinyt ilman mitalia kymmenen vuotta.

Suomen mitalit 1-2-3

1997 Trondheim

Norjan mestarihiihtäjä Björn Dählie otti kolme kultaa, hopean ja pronssin, mutta kisojen hyvä perintöprinssi oli Mika Myllylä. Haapajärveläinen nosti itsensä suomalaisten suurhiihtäjien joukkoon 50 kilometrin maailmanmestaruudellaan. Lisäksi hän otti sekä takaa-ajossa että viestissä hopeaa ja kympillä pronssia.

Naisten matkoilla Venäjän Jelena Välbe teki historiaa voittamalla kaikki jaossa olleet kultamitalit (viisi kilometriä nopeimmin lykkinyt Ljubov Jegorova kärähti doping-testissä). Kaikilla henkilökohtaisilla matkoilla hopealle sijoittui Italian Stefania Belmondo, joten naisten osalta kisat olivat varsinainen venäläis-italialainen kaksintaistelu. Naisten viestissä Suomi taisteli hienosti pronssin.

Pienessä mäessä Janne Ahonen ponkaisi vesisateessa maailmanmestariksi, vaikka oli ensimmäisen kierroksen jälkeen vasta kahdeksantena. Joukkuemäessä Suomi oli jälleen ykkönen.

Suomen mitalit 3-3-2

1999 Ramsau

MM-kisat saivat ensimmäistä kertaa sitten Veikko Hakulisen päivien suomalaisen hiihtokuninkaan, kun Mika Myllylä urakoi peräti kolme maailmanmestaruutta (10 km, 30 km ja 50 km). Myllylä kohtasi voittajansa ainoastaan takaa-ajossa, jossa Norjan Thomas Alsgaard kiri 0,7 sekunnin erolla mestariksi.

Viestissä Suomi jäi viidenneksi, mutta Myllylän neljän mitalin kisat riittivät valintaan Vuoden urheilijaksi. Naisten hiihtokuningattareksi voidaan tituleerata Stefania Belmondoa, joka voitti kaksi henkilökohtaista matkaa. Suomen naiset jäivät tällä kertaa mitaleitta.

Suomen toinen suuri juhla nähtiin yhdistetyn joukkuekisassa, jossa Jari Mantila, Tapio Nurmela, Samppa Lajunen ja Hannu Manninen voittivat maailmanmestaruuden. Mäkihypyssä Janne Ahonen ei ollut onnettaren suosiossa, sillä hän jäi jokaisessa kolmessa kilpailussa niukasti mitalien ulkopuolelle neljänneksi.

Suomen mitalit 4-2-0

2001 Lahti

Lahden dopingkatastrofi on suurin järkytys, minkä suomalainen urheiluelämä on koskaan kokenut. Kuusi suomalaista hiihtäjää kärähti dopingista kotikisoissa, ja joukossa olivat hiihtoikoni Harri Kirvesniemi sekä karpaasit Myllylä ja Isometsä.

Muut käryäjät olivat Janne Immonen, Virpi Kuitunen ja Milla Jauho. Käryjen myötä Suomi menetti mm. miesten viestimestaruuden.

Käryjen varjoon jäivät Pirjo Mannisen sprinttimestaruus (Lahdessa sprintit olivat ensimmäisen kerran arvokisojen ohjelmassa) sekä Kuitusen takaa-ajon kulta, jonka hän sai pitää kärystä huolimatta. Samoin varjoon jäivät mäkihypyn ja yhdistetyn mitalit.

Lahden jälkipeli jatkui pitkään, eikä kaikkiin käänteisiin ole saatu selvyyttä tänäkään päivänä. Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä ja päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö saivat harteilleen kovimpien syntipukkien roolit. Sotkun päähenkilöistä ainoastaan Kuitunen on palannut huipulle.

Suomen mitalit 2-5-3

2003 Val di Fiemme

Lahden MM-kisojen ja Salt Lake Cityn olympiakisojen doping-sotkujen jälkeen Val di Fiemmessä mestaruuksista taisteli suurimmaksi osaksi kokonaan uusi sukupolvi. Suomalaiset eivät tosin ottaneet Lahdesta opikseen, vaan Kaisa Variksen kisat päättyivät doping-käryyn.

Yleisesti ottaen maastohiihdossa oli tultu tilanteeseen, jossa dopingtestaus oli askeleen edellä lääketiedettä.

Jotain hiihtomaailman muutoksesta kertoo, että kultamitalit jaettiin peräti kymmenen eri maan kesken. Kisojen ykkösurheilijana voidaan pitää Puolan Adam Malyzsia, joka voitti molemmat henkilökohtaiset mäkikisat. Suomen ainoa mestaruus irtosi joukkuemäestä.

Val di Fiemme oli tulosten valossa suomalaisen maastohiihdon pohjakosketus. Suomi jäi maastohiihdossa ilman mitalia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1931 Oberhofin MM-kisojen. Takaa-ajokisa muutettiin ensimmäistä kertaa MM-historiassa yhdistelmäkilpailuksi (skiathlon), jossa hiihtotapa ja sukset vaihtuvat puolimatkassa.

Suomen mitalit 1-1-2

2005 Oberstdorf

Viime MM-kisoissa menestynein maa oli Norja, joka voitti seitsemän kultaa (yhteensä 19 mitalia). Kisojen hiihtokuningatar oli Norjan Marit Björgen, joka loisti monipuolisuudellaan. Björgen voitti kultaa parisprintissä ja 30 kilometrin "maratonmatkalla", jotka eroavat lajeina toisistaan kuin yö ja päivä. Kolmannen mestaruutensa Björgen otti viestissä, ja lisäksi tilille kertyi hopea ja pronssi.

Miesten lajeissa menestyneimpänä urheilijana voidaan pitää Saksan Ronny Ackermannia, joka voitti yhdistetyssä molemmat henkilökohtaiset matkat ja otti hopeaa joukkuekilpailussa. Yhdistetyssä Suomelle odotettiin jopa jättipottia Hannu Mannisen johdolla, mutta lopputuloksena oli pelkkää lämmintä kättä pistesijojen muodossa.

Suomen menestys oli mäkihypyn ja naishiihtäjien varassa. Janne Ahonen oli ykkönen isossa mäessä ja otti pienessä mäessä pronssin. Ison mäen joukkuekisassa Suomi otti hopeaa.

Parisprintti oli ohjelmassa ensimmäistä kertaa, ja Suomen kaksikko Riitta-Liisa Lassila - Pirjo Manninen luisteli hopealle. 30 kilometrin yhteislähtökisassa (ensimmäistä kertaa MM-kisojen ohjelmassa) Virpi Kuitunen puolestaan palasi hopeallaan arvokisamitalistiksi.

Suomen mitalit 1-3-1

2007 Sapporo

Suomi palasi Sapporossa rytinällä MM-kisojen terävimpään kärkeen. Vielä ennen viimeistä kisapäivää sinivalkoiset värit keikkuivat mitalitilaston kärkipaikalla, mutta miesten 50 kilometrillä Norja nousi kaksoisvoitollaan niukasti Suomen ohi ykköseksi. Suomen saalis, 5 kultaa, hopea ja kaksi pronssia, oli kuitenkin parasta sitten vuoden 1989 Lahden kotikisojen.

Komeasta kultamitalien läjästä on kiittäminen ennen kaikkea kisojen hiihtokuningattareksi noussutta Virpi Kuitusta ja vihdoin kultakantaan arvokisoissa iskenyttä yhdistetyn taitajaa Hannu Mannista. Kuitunen voitti mestaruuden 30 kilometrillä, parisprintissä yhdessä Riitta-Liisa Roposen kanssa ja oli mukana myös kultaa hiihtäneessä naisten viestijoukkueessa. Kuitunen voitti lisäksi sprinttihiihdon pronssin. Manninen puolestaan taituroi mestariksi yhdistetyn sprinttikisassa ja oli joukkuekisan mestaruuden voittaneen nelikon kantava voima.

Uusia nuoria tulevaissuden menestyjiäkin nousi palkintopallille. Harri Olli säväytti suurmäen hopeallaan ja Anssi Koivuranta yhdistetyn normaalikisan pronssillaan.

Mitalitilaston voittanut Norja saalisti yhteensä 19 mitalia, mikä on maan ja MM-kisojen ennätys.

Suomen mitalit: 5-1-2

Suomen arvokisamitalit 1992-2007

Suomen mitalit pohjoismaisten hiihtolajien arvokisoissa 1992-2006.

Olympialaiset 1992, Albertville:

3 kultaa: Marjut Lukkarinen 5 km (p), Toni Nieminen suurmäki K120, mäkihypyn joukkuemäki K120 (Ari-Pekka Nikkola, Mika Laitinen, Risto Laakkonen, Toni Nieminen).

1 hopea: Marjut Lukkarinen 15 km (p).

2 pronssia: Toni Nieminen normaalimäki K90, miesten 4x10 km (Mika Kuusisto, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä).

MM-1993, Falun:

Ei kultamitaleja.

1 hopea: Marja-Liisa Kirvesniemi 15 km (p).

1 pronssi: Marjut Rolig 15 km (p).

Olympialaiset 1994, Lillehammer:

Ei kultamitaleja.

1 hopea: Mika Myllylä 50 km (p).

4 pronssia: Mika Myllylä 30 km (v), Marja-Liisa Kirvesniemi 5 km (p), Marja-Liisa Kirvesniemi 30 km (p), miesten 4x10 km (Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä).

MM-1995, Thunder Bay:

1 kulta: Mäkihypyn joukkuemäki K120 (Ari-Pekka Nikkola, Jani Soininen, Janne Ahonen, Mika Laitinen).

2 hopeaa: Jari Mantila yhdistetyn normaalikilpailu, miesten 4x10 km (Karri Hietamäki, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä).

3 pronssia: Mika Myllylä 10 km (p), Jari Isometsä takaa-ajo 10 km (p)+15 km (v), Mika Laitinen normaalimäki K90.

MM-1997, Trondheim:

3 kultaa: Mika Myllylä 50 km (p), Janne Ahonen normaalimäki K90, mäkihypyn joukkuekilpailu K120 (Ari-Pekka Nikkola, Jani Soininen, Mika Laitinen, Janne Ahonen).

3 hopeaa: Mika Myllylä takaa-ajo 10 km (p)+15 km (v), miesten 4x10 km (Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Jari Räsänen, Jari Isometsä), joukkueyhdistetty (Jari Mantila, Tapio Nurmela, Samppa Lajunen, Hannu Manninen).

2 pronssia: Mika Myllylä 10 km (p), naisten 4x5 km (Riikka Sirviö, Tuulikki Pyykkönen, Kati Pulkkinen, Satu Salonen).

Olympialaiset 1998, Nagano:

2 kultaa: Mika Myllylä 30 km (p), Jani Soininen normaalimäki K90.

3 hopeaa: Jani Soininen suurmäki K120, Samppa Lajunen yhdistetyn normaalikilpailu, joukkueyhdistetty (Samppa Lajunen, Jari Mantila, Tapio Nurmela, Hannu Manninen).

2 pronssia: Mika Myllylä 10 km (p), miesten 4x10 km (Harri Kirvesniemi, Mika Myllylä, Sami Repo, Jari Isometsä).

MM-1999, Ramsau:

4 kultaa: Mika Myllylä 10 km (p), Mika Myllylä 30 km (v), Mika Myllylä 50 km (p), joukkueyhdistetty (Jari Mantila, Tapio Nurmela, Samppa Lajunen, Hannu Manninen).

2 hopeaa: Mika Myllylä takaa-ajo 10 km (p)+15 km (v), Samppa Lajunen yhdistetyn normaalikilpailu.

Ei pronssimitaleja.

MM-2001, Lahti:

2 kultaa: Virpi Kuitunen takaa-ajo 5 km (p)+5 km (v), Pirjo Manninen sprintti (v).

5 hopeaa: Kati Sundqvist sprintti (v), Samppa Lajunen yhdistetyn normaalikilpailu, Samppa Lajunen yhdistetyn sprinttikilpailu, mäkihypyn joukkuekilpailu K90 (Matti Hautamäki, Risto Jussilainen, Ville Kantee, Janne Ahonen), mäkihypyn joukkuekilpailu K116 (Risto Jussilainen, Jani Soininen, Ville Kantee, Janne Ahonen).

3 pronssia: Janne Ahonen suurmäki K116, Kaisa Varis 15 km (p), joukkueyhdistetty (Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen).

Olympialaiset 2002, Salt Lake City:

3 kultaa: Samppa Lajunen yhdistetyn normaalikilpailu, Samppa Lajunen yhdistetyn sprinttikilpailu, joukkueyhdistetty (Jari Mantila, Hannu Manninen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen).

2 hopeaa: Jaakko Tallus yhdistetyn normaalikilpailu, mäkihypyn joukkuekilpailu K120 (Matti Hautamäki, Veli-Matti Lindström, Risto Jussilainen, Janne Ahonen).

1 pronssi: Matti Hautamäki suurmäki K120.

MM-2003, Val di Fiemme:

1 kulta: mäkihypyn joukkuekilpailu K120 (Janne Ahonen, Tami Kiuru, Arttu Lappi, Matti Hautamäki).

1 hopea: Matti Hautamäki mäkihypyn suurmäki K120.

2 pronssia: Samppa Lajunen yhdistetyn normaalikilpailu, joukkueyhdistetty (Hannu Manninen, Jouni Kaitainen, Jaakko Tallus, Samppa Lajunen).

MM-2005, Oberstdorf:

1 kulta: Janne Ahonen suurmäki.

3 hopeaa: naisten sprinttiviesti (v) (Riitta-Liisa Lassila, Pirjo Manninen), Virpi Kuitunen 30 km (p, yhteislähtö), mäkihypyn suurmäen joukkuekilpailu (Risto Jussilainen, Tami Kiuru, Matti Hautamäki, Janne Ahonen).

1 pronssi: Janne Ahonen normaalimäki.

Olympialaiset 2006, Torino:

2 hopeaa: Matti Hautamäki normaalimäki, mäkihypyn joukkuemäki (Tami Kiuru, Janne Happonen, Janne Ahonen, Matti Hautamäki).

2 pronssia: maastohiihdon naisten sprinttiviesti (p) (Aino-Kaisa Saarinen, Virpi Kuitunen), yhdistetyn joukkuekilpailu (Antti Kuisma, Anssi Koivuranta, Jaakko Tallus, Hannu Manninen).

MM-kisat 2007, Sapporo:

5 kultaa: Virpi Kuitunen 30 km (p), Hannu Manninen yhdistetyn sprintti, Virpi Kuitunen¬ -- Riitta-Liisa Roponen parisprintti, naisten viestijoukkue Virpi Kuitunen -- Aino-Kaisa Saarinen -- Pirjo Manninen -- Riitta-Liisa Roponen ja yhdistetyn joukkue Anssi Koivuranta -- Janne Ryynänen -- Jaakko Tallus -- Hannu Manninen.

1 hopea: Harri Olli suurmäki

2 pronssia: Virpi Kuitunen sprinttihiihto ja Anssi Koivurtanta yhdistetyn normaalikilpailu

Miesten viestin arvokisatuloksia, kärkikolmikko sekä suomalaiset:

MM 1995 Thunder Bay: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja (Sture Sivertsen, Erling Jevne, Björn Dählie, Thomas Alsgaard) 1.34.27,1, 2) Suomi (Karri Hietamäki, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen, Jari Isometsä) -43,4, 3) Italia (Fulvio Valbusa, Marco Albarello, Fabio Maj, Silvio Fauner) -2.01,3. MM 1997 Trondheim: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja (Sivertsen, Jevne, Dählie, Alsgaard) 1.37.06,1, 2) Suomi (Kirvesniemi, Mika Myllylä, Räsänen, Isometsä) -2.11,2, 3) Italia (Giorgio Di Centa, Fauner, Pietro Piller Cottrer, Valbusa) -2.50,8. Olympialaiset 1998 Nagano: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja 1.40.55,7 (Sivertsen, Jevne, Dählie, Alsgaard), 2) Italia (Albarello, Valbusa, Maj, Fauner) -0,2, 3) Suomi (Kirvesniemi, Myllylä, Sami Repo, Isometsä) -1.19,8. MM 1999 Ramsau: 4x10 km (2p+2v): 1) Itävalta 1.35.07,5 (Markus Gandler, Alois Stadlober, Mihail Botvinov, Christian Hoffmann), 2) Norja (Espen Bjervig, Jevne, Dählie, Alsgaard) -0,2, 3) Italia (Di Centa, Valbusa, Maj, Fauner) -1.30,6,... 5) Suomi (Kirvesniemi, Myllylä, Repo, Isometsä) -1.48,8. MM 2001 Lahti: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja 1.36.42,5 (Frode Estil, Odd-Björn Hjelmeset, Alsgaard, Tor Arne Hetland), 2) Ruotsi -42,7 (Urban Lindgren, Mathias Fredriksson, Magnus Ingesson, Per Elofsson), 3) Saksa -48,0 (Jens Filbrich, Andreas Schlütter, Ron Spanuth, Rene Sommerfeldt). Suomi hylättiin dopingkäryn takia. Olympialaiset 2002 Salt Lake City: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja 1.32.45,5 (Anders Aukland, Estil, Kristen Skjeldal, Alsgaard), 2) Italia -0,3 (Maj, Di Centa, Piller Cottrer, Cristian Zorzi), 3) Saksa -49,0 (Filbrich, Schlütter, Tobias Angerer, Sommerfeldt),... 11) Suomi -4.56,3 (Kuisma Taipale, Hietamäki, Teemu Kattilakoski, Repo). MM 2003 Val di Fiemme: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja 1.31.56,4 (Aukland, Estil, Tore Ruud Hofstad, Alsgaard), 2) Saksa -0,2 (Filbrich, Schlütter, Sommerfeldt, Axel Teichmann), 3) Ruotsi -16,4 (Anders Södergren, M. Fredriksson, Elofsson, Jörgen Brink),... 6) Suomi -1.39,8 (Timo Toppari, Taipale, Kattilakoski, Repo). MM 2005 Oberstdorf: 4x10 km (2p+2v): 1) Norja 1.39.04,4 (Odd-Björn Hjelmeset, Frode Estil, Lars Berger, Tore Ruud Hofstad), 2) Saksa 1.39.22,1 (Jens Filbrich, Andreas Schlütter, Tobias Angerer, Axel Teichmann), 3) Venäjä 1.39.23,1 (Nikolai Pankratov, Vassili Rotshev, Jevgeni Dementjev, Nikola Bolshakov),... 12) Suomi 1.44.32,9 (Tero Similä, Olli Ohtonen, Teemu Kattilakoski, Sami Jauhojärvi). Olympialaiset 2006 Torino: 4x10 km (2p+2v): 1) Italia 1.43.45,7 (Fulvio Valbusa, Di Centa, Piller Cottrer, Zorzi), 2) Saksa -15,7 (Schlütter, Filbrich, Sommerfeldt, Angerer), 3) Ruotsi -16,0 (Mats Larsson, Johan Olsson, Södergren, M. Fredriksson),... 10) Suomi -2.50,4 (Jauhojärvi, Similä, Ohtonen, Kattilakoski).

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

15:44
Tokmanni vetää takaisin Kotikulta-valosarjoja – muuntajissa saattaa olla viallinen muuntajan kotelo, laitteissa sähköiskun vaara
15:18
Poliisi hankki panssaroituja autoja – Uusi luotisuojattu "Hevi" painaa 5,4 tonnia, ja sellaisia tulee pian joka puolelle Suomea
14:59
Poliisi on hankkinut uusia panssariajoneuvoja – Tällainen on "Hevi"
14:36
Tietokatko Suomen ja Saksan poliisin välillä johti raiskauksesta epäillyn miehen vapauttamiseen – "En pysty kertomaan sitä, mikä tähän väärinkäsitykseen johti"
14:32
Tältä näyttää poliisin uusi luotisuojattu ajoneuvo – vastaavia ei muualla Pohjoismaissa
14:25
Kaksi pohjoismaalaista naista löydettiin kuolleina vaellusreitillä Marokossa
13:28
Tähtitanssit käynnistyvät Oulussa tammikuussa – jatkossa Radisson Blun ravintola Toivossa tanssitaan kaksi kertaa kuukaudessa
50
Muutama karanteenissa ollut sairastui tuhkarokkoon – Sairastuneet kieltäytyvät antamasta näytettä
44
Alikulku Auranmajan kupeeseen valmistunee kesäkuussa – yli puoli vuotta suunniteltua myöhemmin
36
Oulu pyörii ensi vuoden 1,3 miljardilla - kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle alijäämäisen talousarvion
29
Raportit: Venäjä sekaantui luultua laajemmin Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin
24
Tuleeko Huutokauppakeisareista uusi jouluperinne? Uusinta neljän vuoden takaa osoittaa, että kaksi asiaa on Hirvaskankaalla muuttunut
24
Kysyimme: Palkansaajia hemmotellaan pitkillä pyhillä, autioituvatko työpaikat?
23
Facebook-kirjoituksista nousi kaplakka Limingassa – luottamushenkilöitä syytetään kunnan johtohenkilöihin kohdistuneesta epäasiallisesta kirjoittelusta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Olen syntynyt 1971. Olen siis X-sukupolvea. Molemmiin puolin sukuani isovanhempani elivät pitkästi yli 90-vuotiaiksi. To... Lue lisää...
*****

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.12.

Fingerpori

18.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image