Legenda on tasaisen varman tulostason jauhaja – Tero Pitkämäki ei ole pelkästään arvokisojen menestyjä

KUVA: FREDRIK SANDBERG
Urheilu 5.12.2018 21:07
Joel Sippola

Keihäslegenda Tero Pitkämäki on tehtaillut uransa aikana häkellyttävää tulosta Kultaisen liigan kaltaisissa sarjakisoissa. Vaikka arvokisoja pidetään yleensä tärkeimpinä tapahtumina, myös tasainen menestys muissa kansainvälisissä kisoissa jättää oman jälkensä uraan.

Pitkämäen saavutuksia ihmetellessä yleinen puheenaihe kääntyy seitsemään arvokisamitaliin. Jotta 35-vuotiaan keihäänheittäjän pitkää ja komeaa uraa ymmärrettäisiin vielä syvällisemmin, muissa kansainvälisissä kisoissa pärjäämistä ei sovi unohtaa.

Meriitit näissä karkeloissa ovat hurjia. Vuoden 2005–2009 Kultaisen liigan osakilpailuissa voittoja kertyi peräti 16. Muita sijoituksia kärkikolmikkoon oli 12.

Sarjaa seuranneessa Timanttiliigassa Pitkämäen kädestä lähtenyt keppi on nakuttanut kymmenen voittoa vuosien 2010–2015 aikana. Muita palkintosijoja on ropissut 14. Kolme vuotta sitten hän nappasi nimiinsä sarjan kokonaisvoiton.

Keihäsvalmentaja Petteri Piironen arvottaa kansainvälissä osakilpailuissa menestymisen korkealle. Kultaisessa liigassa keihäskilpailuja oli kuusi, kun nyt Timanttiliigassa niitä on yksi enemmän.

– Kun ollaan viiden parhaimman urheilijan joukossa lajissa, joka on raaka kropalle, kyse on mielettömästä suorituksesta. Mediassa ei kauheasti muistella esimerkiksi Timanttiliiga-sijoituksia. Tietysti isoin huomio keskittyy arvokisoihin, mutta tarkemmin urheilua seuraavat ymmärtävät muunkin.

Vuoden 1988 keihäänheiton olympiavoittaja Tapio Korjus muistuttaa, että urheilijat arvostavat arvokisamaailmaa enemmän kuin mitään muuta tapahtumaa. MM- ja olympiavuonna tämä on näkynyt useiden urheilijoiden puuttumisena Timanttiliigan kisoista.

Tasainen menestys sarjamuotoisissa yleisurheilukisoissa on verrattavissa esimerkiksi hiihtolajien maailmancupiin. Entisen huippuheittäjän mukaan urheilijoiden keskuudessa arvostetaan myös sitä, kuka pystyy olemaan kauden alusta loppuun tasaisessa iskussa.

– Kaikki urheilijat haluavat olla parhaimmillaan arvokisoissa. Vaikka Timanttiliiga on kovimpien ammattiurheilijoiden liiga, kaikki parhaat heittäjät eivät ole toistuvasti viivalla.

– Sama se on hiihdon ja ampumahiihdon maailmancupinkin kohdalla, etteivät kaikki ole paikalla esimerkiksi matkustamisesta tai aikaerosta johtuen. Nostan yleisurheilun Timanttiliiga-tapahtumat maastohiihdon maailmancupin rinnalle, Korjus toteaa.

Hän huomauttaa, että Suomessa kiinnostus Timanttiliigaa kohtaan olisi suositumpaa, mikäli se näkyisi maksukanavan sijaan Ylen kanavilta.

Kovimpiin kansainvälisiin kisoihin päästääkseen urheilija tarvitsee taustalle hyvän managerin. Korjus painottaa Pitkämäen managerin Tero Heiskan merkitystä verkostojen ja suhteiden rakentamisessa.

– Timanttiliigan kisaan otetaan käytännössä noin kymmenen heittäjää. Ammattitaitoisen managerin osaaminen korostuu, jotta urheilija pääsee kansainvälisiin kisoihin.

Huipputulosten valossa Pitkämäen parhaimmat vuodet ajoittuvat Kultaisen liigan aikoihin, jolloin hän oli yli parikymppinen. Kausien 2005–2007 Kultaisen liigan osakilpailuissa hän voitti kahdeksan kertaa yli 88 metrin tuloksella.

Piironen sanoo, että juuri viime vuosikymmenen loppu oli nuorelle Pitkämäelle parasta aikaa tehdä hurjimpia tuloksia. Keihäshirmun suvantovaihe sijoittuu 2010-luvun alkuun.

– Kun heittää 5–6 vuotta 90 metrin tasolla, siinä tulee matkan varrella erilaisia iskuja kroppaan. Ne verottavat suorituskykyä, Piironen tietää.

Vuosina 2005–2009 osakilpailuvoitot jakaantuivat Pitkämäen ja Norjan Andreas Thorkildsenin kesken. Tällä vuosikymmenellä kansainvälisen taso on laajentunut vauhdilla.

Vaikka Kultaisen liigan aikana taso ei ollut nykysuuntaukseen verrattuna kovin laaja, Piirosen mielestä tämä ei vähennä ajanjakson suoritusten arvoa.

– Vaikka tulostaso olisi ollut kovempi, Tero ja Andreas olisivat silti olleet kärjessä. Heidän kaksintaistelunsa on varmaan yksi syy siihen, minkä takia 2010-luvulla keihäsbaanoilla on

26 voittoa liigoissa

Tero Pitkämäen saavutukset Kultaisessa liigassa ja Timanttiliigassa vuosina 2005–2017.

Kultainen liiga

2005: Neljä voittoa, kaksi muuta palkintosijaa.

2006: Kaksi voittoa, neljä palkintosijaa.

2007: Neljä voittoa, kaksi palkintosijaa.

2008: Kolme voittoa, kaksi palkintosijaa.

2009: Kolme voittoa, kaksi palkintosijaa.

Timanttiliiga

2010: Yksi voitto, viisi palkintosijaa.

2011: Yksi voitto, yksi palkintosija.

2012: Kaksi voittoa, ei palkintosijoja.

2013: Kaksi voittoa, kaksi palkintosijaa.

2014: Yksi voitto, neljä palkintosijaa.

2015: Kolme voittoa, yksi palkintosija.

2016: Ei voittoja, ei palkintosijoja.

2017: Ei voittoja, yksi palkintosija.

Voittotulosten pituudet

2005: Pariisi (85,95), Oslo (90,54), Zürich (88,71), Berliini (89,32).

2006: Pariisi (89,07), Zürich (88,27).

2007: Oslo (88,78), Pariisi (89,70), Bryssel (87,30), Berliini (88,58).

2008: Berliini (85,20), Rooma (87,70), Bryssel (85,32).

2009: Berliini (86,53), Oslo (84,63), Bryssel (86,23).

2010: Tukholma (84,41).

2011: Shanghai (85,33).

2012: Tukholma (86,98), Zürich (85,27).

2013 Shanghai (87,60), Bryssel (87,32).

2014: Oslo (84,18).

2015: Doha (88,62), Monaco (88,97), Bryssel (87,37).

Lähde: Tilastopaja

MAINOS

Kommentoi

Pitkämäki on ehkä ollut huipulla joskus kymmenen vuotta sitten mutta ei ole enä, eikä tule olemaankaan. Hänen olisi kannattanut lopettaa mutta raha merkitsi enemmän. Pitkämäki on kerännyt urheilijarahastoon rahaa, joita hän voi käyttää uheillessaan ja uran jälkeen. Kun hän urheilee niin hänellä on heittää vähennyksiä niin silloin niitä rahaston tuuloja ei veroteta niin raskaasti mutta kun ura on ohi niin rahaston tulosta menee verojakin selvästi enemmä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi vain lopettanut... Mutta vanhoilla meriiteillä vielä pääsee joka (myös arvo) kisoihin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oisko vielä joku kupari ja kaarna liiga missä vois päteä? Missä olympiamitalit ja mm mitalit?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tero Pitkämäki on keihäänheiton Janne Ahonen.

Olisi ollut kunniakkaampaa lopettaa kuin jatkaa konttaamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Joko olisi aika rekisteröitymiseen

On sillä ainakin kaksi merkitystä. Se, että tiedän rekisteröityneen nimimerkin kirjoituksen kirjoittajaksi jokseenkin va... Lue lisää...
Arvo Tasa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.12.

Fingerpori

15.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image