Kadonnut kunto löytyi

Kadonneen kunnon metsästäjä. Vielä muutama metri ja Anja Saarisesta tulee 14. Oulu-maratonin naisten sarjan voittaja. KUVA: JUKKA LEINONEN
Urheilu 26.5.2002 0:00
Kimmo Siira
Tämänvuotinen Oulu-maraton näytti, että kestävyysjuoksulla riittää vielä harrastajia. 412 juoksijan joukkoon mahtui myös ilahduttavan monta naista. Vajaa kolmannes osallistujista edusti kauniimpaa sukupuolta.

Oulu-maratonilla nopein nainen oli Anja Saarinen. Oulun NMKY:tä edustava Saarinen kipaisi maratonin aikaan 3.22,35.

”Tämä oli jo 19:s maraton. Aika pahasti olen koukussa. Maalintulon jälkeinen tunne on sellainen, että sen haluaa kokea aina uudelleen”, Saarinen filosofoi.

42-vuotias Saarinen on päätynyt maratonjuoksijaksi ’tavallista’ tietä.

”Olen aina liikkunut paljon. 90-luvun loppupuolella ajatus maratonin juoksemisesta alkoi kiehtoa. Päätöstä edesauttoi samanhenkinen porukka, jonka kanssa kävin lenkkeilemässä”, Saarinen muisteli.

Naiset löysivät
maratonin

Suomessa maratonjuoksu on kasvattanut 1990-luvun alusta lähtien tasaisesti suosiotaan. Joka vuosi määrä on kasvanut 500-600 juoksijalla.

Viime vuonna 9136 suomalaista kipaisi maratonin - osa heistä useammin kuin kerran. Naisia tästä joukosta oli 1772 eli vajaa viidennes.

Maratonjuoksun suosion kasvuun on luonnollinen selitys.

”Vielä takavuosina Suomessa järjestettiin vuositasolla noin 20 maratonia ja niistäkin suuri osa painottui Etelä-Suomeen. Nykyisin tapahtumia on enemmän - pohjoisessakin”, Oulu-maratonin järjestelyistä vastannut Asko Vääräniemi painotti.

Nykyisen kehityksen taustalla on myös muita syitä.

”Ihmiset kaipaavat vapaa-ajalla uusia ja entistä kovempia haasteita. Kestävyysjuoksu ja erityisesti maraton sopivat kuvioon hyvin”, SUL:n harrasteliikuntajohtaja Pertti Raunio aprikoi.

Viime vuosien aikana yhä useampi nainen on ottanut maratonin ohjelmaansa. Maratonharrastuksen suosio on noussut erityisesti 25-40-vuotiaiden keskuudessa.

”Terveys- ja liikuntatietous on tässä ryhmässä hyvällä tasolla. Oman kunnon ja hyvinvoinnin eteen halutaan todella tehdä töitä”, pohti Raunio naisten aktiivisen maratonharrastamisen motiiveja.

Aikatavoite
ei tärkein asia

Naismaratoonareiden määrä on kasvanut erityisesti verkkaista vauhtia juoksevien harrastelijoiden ryhmässä.

”Naisilla ei yleensä ole tarkkoja aikatavoitteita miesten tapaan. Ehkä siksi osallistumispäätös ei vaadi kovin pitkällistä pähkäilyä”, Raunio heitti.

Saarinen vahvistaa Raunion epäilyt.

”Ei siellä matkalla juuri aikarajoja mietitä. Jos ei juoksu kulje, niin sitten edetään hitaammin”, Saarinen järkeili.

Saariselle tärkeintä on yhdessäolo mukavassa ja urheilullisessa porukassa.

”Perustimme ’Kadonneen kunnon metsästäjät’ -nimisen klubin. Kymmenkunta kerholaista oli nyt mukana. Tästä on mukava lähteä istumaan iltaa.”

Vielä tänään Saarinen ja kumppanit eivät lähde etsimään kadonnutta kuntoaan - jos se koskaan kateissa olikaan.

”Pitkään ei voi olla juoksematta. Viimeistään loppuviikosta lenkkipolku kutsuu taas.”

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Demarit esittää maidolle lisäveroa

247 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eikö töissä haluta käydä?

töissä käydään pakosta jos muuta elättämis mahdollisuuta ei ole Lue lisää...
pakko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image