Koronatartunnat: Qstoc­kin vai­ku­tus ko­ro­na­tar­tun­to­jen määrään näkyy ai­kai­sin­taan lop­pu­vii­kos­ta

Maastopalot: Ka­la­joen maas­to­pa­los­ta tulossa satojen tu­han­sien eurojen tappiot

THL: Ko­ro­na-ai­ka saanut kor­kea­kou­lu­te­tut naiset ja ma­ta­las­ti kou­lu­te­tut miehet ha­ke­maan apua mie­len­ter­veys­on­gel­miin – hen­ki­nen kuor­mi­tus kas­va­nut työ­ikäi­sil­lä

Työikäisten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyi koronaepidemian toisen aallon aikana, selviää THL:n tuoreista tutkimustuloksista. Erityisesti kielteisiä muutoksia havaittiin korkeasti koulutetuilla naisilla, joilla lisääntyivät psyykkinen kuormittuneisuus sekä itsemurha-ajatukset.

Etenkin 30–49-vuotiaiden kuormittuneisuus kasvoi ja he olivat käyttäneet aiempaa enemmän terveyspalveluita mielenterveysongelmien vuoksi.

– On tärkeä selvittää, liittyvätkö kielteiset muutokset eri ikä- ja koulutusryhmillä työttömyyteen tai työelämän poikkeukselliseen kuormitukseen koronaepidemian aikana. Tarvitaan ammattiryhmäkohtaisia tutkimustuloksia siitä, miten koronan aiheuttama psyykkinen kuormitus näkyy esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen työntekijöillä tai kaupan ja rakennusalan työntekijöillä, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kommentoi THL:n tiedotteessa.

Tiedot perustuvat vuonna 2020 toteutettuun FinSote-tutkimukseen, jonka tuloksia verrattiin vuosien 2017–2018 vastaavaan tutkimukseen. Tämän lisäksi alustavia tietoja on saatu FinTerveys-tutkimuksesta. FinTerveys-tutkimukseen vuonna 2017 osallistuneet, joille lähetettiin viime vuonna uusi kysely, olivat vuonna 2020 aiempaa kuormittuneempia psyykkisesti.

Tutkimusprofessori Suvisaaren mukaan kuormittuneisuuden lisääntyminen voi liittyä myös esimerkiksi yksinäisyyden tai ihmissuhteiden ristiriitojen lisääntymiseen.

Tutkimuksessa havaittiin, että korkeasti koulutetut naiset ja matalasti koulutetut miehet hakeutuivat aiempaa enemmän terveyspalveluihin mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi.

– Tämä on mielestäni rohkaiseva tulos. Ennestään on tiedetty, että vain osa mielenterveysongelmista kärsivistä hakee apua. Nyt niissä ryhmissä, joissa oireet ovat erityisesti lisääntyneet, myös palvelujen käyttö on lisääntynyt ja palveluja on ollut saatavilla. Toisaalta tämä tutkimus ei anna tarkempaa tietoa saadun hoidon laadusta tai riittävyydestä, Suvisaari sanoo.

FinSote 2020- tutkimus toteutettiin syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä, ja siihen osallistui yhteensä 28 199 vastaajaa. Suurin osa vastauksista kyselyyn saatiin syksyllä 2020. FinTerveys 2017 -seurantatutkimus, johon osallistui 5 355 ihmistä, toteutettiin lokakuun 2020 ja tammikuun 2021 välillä.

THL:n on tarkoitus selvittää jatkotutkimuksissa tarkemmin epidemiatilanteeseen liittyneiden ja liittymättömien kuormitus- ja suojatekijöiden vaikutuksia. Epidemiatilanteen mielenterveysvaikutuksia on aiheellista seurata tiiviisti, jotta nähdään, helpottuuko oireilu arjen palattua normaaliksi.