Tekoäly ja tie­to­ko­ne­mal­lin­nus sel­vit­tä­vät vä­li­le­vyn­rap­peu­man vai­ku­tuk­sia – Oulun yli­opis­to mukana tut­ki­muk­ses­sa

Kansainvälinen tutkimushanke selvittää tekoälyn ja tietokonemallinnuksen avulla sitä, mikä on välilevyrappeuman merkitys alaselänkivussa. Mukana tutkimuksessa on myös Oulun yliopisto.

Tämän hetken tiedon mukaan alaselkäkipu on monimutkainen kokonaisuus, jonka kokemiseen vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Välilevyrappeuma selittää osan alaselkäkivusta, mutta myös oireettomilla ihmisillä on todettu välilevyrappeumaa.

– Nykymenetelmillä ei voida luotettavasti arvioida, mitkä kuvantamislöydökset ovat kunkin selkäpotilaan oireiden taustalla, sanoo professori Jaro Karppinen Oulun yliopiston tiedotteessa.

Karppisen mukaan tutkimushanke yrittää ensimmäistä kertaa ratkaista alaselkäkivun mysteeriä useilla erilaisilla tieteellisillä menetelmillä.

– Tällä haavaa esimerkiksi lannerangan magneettikuvien tulkinta pohjautuu lääkärin tekemään arviointiin. Tekoälypohjaisilla menetelmillä voidaan yhdenmukaistaa arvioita ja helpottaa lääkäreiden työtä, professori Simo Saarakkala kertoo.

Hän toteaa, että tekoäly voi löytää sellaisia kipuun yhteydessä olevia seikkoja, joita ihmisen on hankala havaita.

Kyseessä on monitieteellinen tutkimus. Siinä hyödynnetään biomekaanista tietokonemallinnusta, genetiikkaa, solu- ja kudosviljelyä, bioinformatiikkaa ja tekoälypohjaista lannerangan kuvien analysointia. Laaja aineisto kerätty on muun muassa Pohjois-Suomen syntymäkohorteista. Sekä vuoden 1966 että vuoden 1986 kohortissa on tehty runsaasti lannerangan kuvantamistutkimuksia.

– Oulun yliopiston rooli hankkeessa on merkittävä sekä arvokkaiden Pohjois-Suomen syntymäkohorttien että tekoälypohjaisen kuvantamisen osaamisen vuoksi, Karppinen sanoo.

Tutkimushanke on saanut lähes neljän miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Research Executive Agencyltä (REA). Rahoituksen avulla palkataan 15 varhaisvaiheen tutkijaa Innovative Training Networks (ITN) Marie Skłodowska-Curie -ohjelmasta. Oulun yliopiston osuus rahoituksesta on runsaat 561 000 euroa, ja sillä palkataan kaksi varhaisen vaiheen tutkijaa.

Nelivuotinen hanke on aloitettu marraskuussa 2020.