Ruoka

Tunnetko jo gourmet-paikkojen uusimman löydön? Villasian eli mangalitzan juju on hyvässä ja ter­veel­li­ses­sä rasvassa

Keittiömestari Ismo Aho koristelee annosta Piparkakkutalon keittiössä.
Ruoka 31.5.2018 9:00
Riikka Happonen

Onko olemassa possunlihaa, jota voi syödä hyvällä omallatunnolla sekä terveys- että etiikkamielessä? Kyllä on.

Noin vuoden vanhat mangalitzapossut telmivät ympäri vuoden vapaasti Aliniityn tilan aidatuilla kedoilla ja metsässä.

Unkarista Suomeen rantautunut eurooppalainen alkuperäisrotu mangalitza pelastettiin muutama vuosikymmen sitten sukupuutolta. Pohjolan pakkasiin sopeutunut villasika elää ympäri vuoden ulkona, jossa se pääsee vapaasti liikkumaan aidatuissa metsissä ja heinäkedolla.

Viime vuosina mangalitza on noussut Suomen gourmet-ravintoloissa ilmiöksi. Sen nimeen vannotaan muun muassa kuuluisassa porvoolaisessa Meat District -ravintolassa, jossa komean kokoiset lihakimpaleet koristavat ikääntymiskaapeissaan ravintolasalia.

Mangalitza on löytänyt tiensä myös hämeenlinnalaiseen ravintola Piparkakkutaloon, jonka keittiömestari Ismo Aho kertoo mangalitzan eroavan tavallisesta sianlihasta hyvänmakuisen ja terveellisen rasvansa ansiosta.

– Vaikuttaahan se lihan makuun, kun sika saa juosta ja telmiä vapaasti. Se muokkaa lihasten rasvahappokoostumusta. Kun tavallinen, ulkomainen possu maistuu lähinnä raudalle, tässä on tosi puhdas ja täyteläinen maku. Käytämme sianrasvaa myös kasvisten paistamiseen, Aho sanoo.

Rasva on kultaa

Mangalitzassa parasta on siis juuri se, mistä suomalaiset ovat tavallisessa sianlihassaan pyrkineet pääsemään vuosia eroon: rasva eli läski. Parhaaseen mahdolliseen koostumukseen päästään maltilla, oikealla ravinnolla sekä luonnollisella ympäristöllä.

Kolmisen vuotta mangalitzapossuja kasvattaneet pientilalliset Jaana Tolonen ja Tomi Kivistö kertovat runsaasti omega3-rasvahappoja sisältävän 15-senttisen rasvakerroksen pysyvän oikeanlaisena, kun sikojen ruoan perusta on korsirehu.

Jaana Tolonen ja Tomi Kivistö ovat kasvattaneet mangalitzapossuja tilallaan Kärkölässä kolmen vuoden ajan.

Siinä missä normaalit siat teurastetaan puolivuotiaina, mangalitzat saavat kasvaa kärköläläisellä Aliniityn tilalla omaa tahtiaan parivuotiaiksi.

Mangalitzan liha onkin marmoroitunut parhaan naudanlihan tapaan. Keittiömestari Ismo Ahon mukaan erityisen hyvin juuresten, sipulin, sellerin, omenan ja piparjuuren seuraan.

– En kuitenkaan tarjoaisi sen kanssa mitään liian voimakasta, jotta lihan oma hieno maku pääsee parhaiten oikeuksiinsa, Aho pohtii.

Säyseitä ja älykkäitä otuksia

Älykkäät villasiat viihtyvät ulkona metsässä ja kedolla ympäri vuoden.

– Jokaisella on oma nimensä ja vuoden ikäisenä ne jo tunnistaa helposti toisistaan. Syksyisin osa oikein kirmaa aamulla ensimmäiseksi omenapuun alle etsimään maahan pudonneita hedelmiä. Muutama jää aina siivoamaan ruokakaukalot putipuhtaiksi, Tolonen kertoo.

Aliniityn tilalla käy vierailijaryhmiä, jotka pääsevät silittelemään possuja lähietäisyydeltä. Eläimet eivät pane paijauksia pahakseen, päinvastoin.

– Ne ovat hyvin säyseitä, eivätkä vahingossakaan astu esimerkiksi vierailijoiden jaloille.

Kesähelteillä possut painelevat mieluiten metsän varjoon, jossa riittää myös kiinnostavia juuria tongittavaksi. Varsinaiseksi ruoakseen ne saavat heinän lisäksi luomutilan omaa ohraa sekä herneitä.

Kesällä ne pääsevät halutessaan mutalammikkoon ottamaan kylpyjä.

– Talvellakin ne viihtyvät ulkona, vaikka olemme järjestäneet sääsuojan. Emakot porsivat vain kerran vuodessa ja imettävät sen jälkeen noin kolmisen kuukautta. Loppuvuoden ne saavat levätä rauhassa, Tolonen kertoo.

Tuotantolot näkyvät hinnassa

Mitä mangalitza sitten maksaa? Kilohinta on yleensä noin puolet tavallista sianlihaa kalliimpi.

Niin ovat tuotantokustannuksetkin, joihin vaikuttavat muun muassa huomattavasti normaalia pidempi kasvatusaika sekä luomuravinto, johon ei ole lisätty soijaa tai rypsiä.

Piparkakkutalon mangalitza-annoksessa on prässättyä ylikypsää lapaa, sianrasvassa paistettua raita- ja punajuurta ja selleripyrettä.

Piparkakkutalossa mangalitza-possu on otettu hyvin vastaan.

– Halusimme hinnoittelulla pitää kynnyksen maistaa uutuutta alhaisena. Yllättävän hyvin tämä on otettu vastaan, joten pidämme possun jatkossakin listalla, Aho kertoo.

Mangalitza

Lähes 300 vuotta vanha maatiaisrotu, alkujaan Unkarista.

Runsasrasvaista sikarotua kasvatettiin alkuun Habsburgien hoville, mutta herkullisen makunsa vuoksi kasvatus yleistyi 1800-luvulla koko Euroopassa.

Toisen maailmansodan jälkeen tehomaatalous suosi nopeammin kasvavia, vähärasvaisia sikarotuja.

1970-luvulla Unkarissa oli jäljellä enää parisataa mangalitzaemakkoa. Kannan vahvistamistoimet aloitettiin 1980-luvulla, ja nykyisin rotua kasvatetaan eri puolilla maailmaa.

Suomessa mangalitzapossuja kasvaa arviolta parillakymmenellä tilalla.

Mangalitzasikoja on kolmea värityyppiä: punaisia, valkoisia ja mustavalkoisia.

Emakot porsivat kerran vuodessa, touko-kesäkuussa noin 5–10 porsasta, jotka teurastetaan parivuotiaina.

Lähteet: mangalitzat.fi sekä Aliniityn tila

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

104
Sirkkaleipää leivotaan nyt myös Oulussa – Fazerin sirkkajauho tulee Hollannista, koska kotimainen hyönteistuotanto ei riitä
60
Joka kymmenes työtön aktivoitui, kun aktiivimalli leikkasi etuutta, kertoo Kela
49
Ruotsissa sytytetty tuleen kymmeniä autoja - pääministeriltä kovasanainen tuomio
41
Nuorten maailmantuska voi synnyttää uuden luonnonsuojelubuumin: "Ilmastonmuutos on vaarallisempi kuin ydinsota"
32
Myllytullin entinen Oulun seudun ammattiopiston kortteli uusiutuu täysin - suurin osa rakennuksista puretaan ja tilalle nousee asuin-, liike- ja toimistorakennuksia
32
Uusi pienpanimotuotteisiin erikoistunut pub avataan Rotuaarille perjantaina – Mallaskellari haluaa laajentaa Oulun oluttarjontaa
28
Uusi taksilaki voi tuoda ongelmia koulutakseihin – harvaan asutuilla alueilla kela-kyytien ajo saattaa houkutella yrittäjää enemmän

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

kallis maahaanmuutto?

On hyvä muistaa se, että Suomi käyttää yli 11 miljardia euroa vuodessa ulkomaalaisiin, jotka elävät sosiaalietuuksilla. ... Lue lisää...
jokavuotiset menot

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image