Ruoka

Teetalo selvittää mustikan versojen ter­veys­vai­ku­tuk­set

Luonnosta haetaan jo nyt maustajia tavalliselle teelle. Esimerkiksi Safronin kukkien terälehtiä käytetäänaromiteen osana.
Ruoka 2.8.2007 0:00
Pirjo Suvilehto
Taksi ajaa hallirakennuksen portista sisään. Kuski ihmettelee, missähän nurkassa teetalon toimitilat mahtavat sijaita, kun katolla ei näy tehtaasta merkkiäkään. Vihdoin löytyy takaovi, jossa lukee Forsman ja siitä sisään.

Näkymänä avautuu valtava teollisuushalli jättiputkineen, metallisine säiliöineen, liukuhihnoineen ja robotteineen. Kaikuisassa tilassa koneet pitävät ääntä. Yllättävintä on tuoksu. Se vyöryy vastaan heti kynnyksellä, makean pehmeä teen ominaistuoksu.

Forsmanin teetalon päivettynyt toimitusjohtaja Ari Santamäki kävelee vastaan ja ojentaa kätensä. Hän kertoo terveisensä rooibostilalta Etelä-Afrikasta. Muutaman viikon pituinen vierailu poiki 30 vuotiaalle Forsmanin teetalolle uusia yhteyksiä muun muassa Reilun kaupan -teen tiimoilta. Uusia tuulia saatiin myös talon rooibosvalikoimaan: teen tapaan haudutettava, punapensaan neulasmaisista lehdistä tehty terveysjuoma kiinnostaa yhä useampaa kuluttajaa.

Vuoden 2005 juomaksi valittu rooibostee on ollut yksi Forsmanin teetalon erityispiirteistä. Terveys kiinnostaa ja sen mukana kasvien sisältämät terveyttä ja hyvinvointia edistävät ainesosat. Santamäellä on mielessään repertuaarin laajentaminen edelleen.

"Mustikan versoja liitettynä vihreään teehen, sitä me haemme, funktionaalista eli terveysvaikutteista elintarviketta", Santamäki paljastaa.



Mustikan versoista terveysteetä


Kuvitellaanpa sellaista, että Lapissa viljelijät kasvattavat ja vaalivat huolella mustikan versoja. Koulutetut poimijat napsivat varvuista mustikanlehden kerrallaan ja heittävät lehdet selässä kannettavaan koriinsa. Poimitut varvut ja lehdet kuljetetaan suuriin halleihin, joissa nämä jatkokäsitellään, lajitellaan, mahdollisesti jopa maustetaan ja pakataan.

"Mustikkaprojektin tarkoituksena on kehitellä mustikan versoista ja lehtiosista uusia terveystee-juomia. Versoista haetaan ennaltaehkäiseviä tekijöitä esimerkiksi diabetekseen", sanoo Santamäki.

Mustikan marjoja, siemeniä ja mehua on hyödynnetty moneen käyttöön, mutta mustikan lehdet ja versot ovat vielä hyödyntämättä.

Tuskin perinteisten teenviljelmien tapaan tullaan mustikkaa viljelemään ja hyödyntämään kuten teetä, mutta ajatus on kiehtova.

Santamäki kertoo viisi vuotta sitten käynnistyneestä Luonnosta teolliseen tuotantoon -projektista. Siinä etsitään keinoja valjastaa Lapin hyviä voimavaroja teolliseen käyttöön. Mustikan varvut kiinnostavat teetaloa.

Santamäki arvelee, että teen osalta tuloksia olisi odotettavissa kahden vuoden sisällä.

Tutkija Jari Siivarin löydökset mustikan lehden sisältämistä ravintoainesosista ovat lupaavia.

"Mustikka on antioksidantti, jonka lehdet ja varvut sisältävät silmän hämäränäköä vahvistavia ainesosia. Haemme terveyselintarviketta, täsmäteetä, jossa mustikan versoja on lisätty vihreään teehen. Että yhdessä haudutettavassa teekupillisessa olisi sopiva määrä esimerkiksi diabeteksessa insuliinitoimintaa tasapainottavaa tekijää", Santamäki visioi.

Hän tietää, että mustikan varvuissa on paljon hyviä aineita, mutta ongelmana on, miten saada ne siitä ulos. Vesi ei riitä.



Lapin karut olot terävöittävät


Miten mustikka käyttäytyy, kun siitä poimitaan uudet versot pois? Santamäki kehuu mustikan uusiutumiskykyä.

"Kasvi uudistuu kolmessa vuodessa ja kasvaa entistä lujemmin. Mustikan versot ovat uusiutuva ja kerättävä voimavara. Mietinnässä ovat tällä hetkellä tekniset ratkaisut."

Mustikan marjat ovat jo löytäneet tiensä luontaistuotteisiin, myös teehen. Marjasta mitattu antosyaani on yksi antioksidanteista. Mittauksia tehtäessä tutkijat törmäsivät mielenkiintoiseen ilmiöön.

"Kun etelän mustikka siirrettiin kasvamaan Lapin oloihin, marjan koko pieneni ensimmäisenä vuonna, mutta pitoisuudet nousivat kaksinkertaisiksi. Lapin luonnossa on vaativat olosuhteet, ja kasvien on kehitettävä omat selviytymiskeinonsa", Santamäki tietää.



Teetehdas on
täynnä tuoksuja


Teetehdas on erikoinen kokemus. Suuressa ja pehmeän makean tuoksuisessa hallissa Santamäki esittelee vempaimia ja tynnyreitä, käytävästä toiseen ja eri kerroksissa. Valtavissa puusaaveissa tuoksuvat monenlaiset teen maustajina tunnetut kukat, hedelmät, marjat ja mausteet. Löytyy ruusun terälehtiä, jasmiinin kukkia, kamomillaa, ananaspaloja ja kaakaopavun rouhetta.

Keskustelu siirtyy Reilun kaupan viljelijöihin, joita Santamäki tapasi etelä-Afrikassa.

"Viljelijöiltä vaaditaan muun muassa, että viljelijä saa kohtuullisen palkan tekemästään työstä, ja lapsityövoima on tietenkin kiellettyä. Viljelijä, joka tuottaa Reilun kaupan teetä, noudattaa yhteisön vaatimuksia", Santamäki sanoo.

Kertyneillä rahoilla rakennetaan esimerkiksi kouluja ja mahdollistetaan lasten erilaisia harrastustoimintoja.

Aaro Forsman Oy on ollut Reilun kaupan teen tuottamisessa mukana kaksi vuotta.

"Meille on tärkeää, että kuluttaja voi valita eettisesti kestävää teetä. Yksitoista Reilun kaupan teetämme on sille alkua", sanoo Santamäki.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

miten syntyvyys nousuun

107 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Kuuleppas Y. Sinä et näköjään ole ymmärtänyt kuinka lyhyt ihmiselämä pisimmilläänkään on. Vanhempani on 82 ja 78v ja asu... Lue lisää...
TRJ

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.11.

Fingerpori

20.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image