Ruoka

Ikivanha kombuchajuoma tukee vatsan hyvinvointia – "Probiootit ovat tu­le­vai­suu­des­sa osa ma­sen­nuk­sen­kin hoitoa"

Ila Nordman on valmistanut kombuchaa jo pitkään. Yleensä hän nauttii juomaa lasillisen päivässä. KUVA: Eetu Sillanpää
Ruoka 27.11.2017 19:32
Elina Pajunen

Ila Nordman luottaa hapatettuihin ruokiin ja juomiin. Probioottien vaikutusta myös masennukseen tutkitaan.

Ila Nordman kaataa lasipullosta etikkaiselta tuoksuvaa juomaa lasin pohjalle. Vedellä laimennettuna juoma näyttää valkoviiniltä ja maistuu happamalta.

- Juon kombuchaa lähes päivittäin, yleensä ruokajuomana lasillisen päivässä.

Kombucha valmistetaan käyttämällä teestä, sokerista ja sienimäisestä kombuchaviljelmästä, joka on hiivojen ja bakteerien muodostamaa kasvustoa. Käymisaikaa ja makeutta säätelemällä juomasta saa joko simamaisen poreilevaa tai hyvinkin hapanta.

Ravitsemusterapeutiksi Ruotsissa opiskeleva Nordman tutustui kombuchaan jo vuonna 2011. Pikku hiljaa kombucha on noussut yhdeksi terveyden trendijuomaksi.

Hyvinvointinsa edistämiseksi Nordman syö myös muita hapatettuja valmisteita, kuten herkkujaan hapanporkkanoita. Lisäksi hän nappaa purkista probiootteja kapseleina.

- Hiukset ja kynnet kasvavat hyvin, vatsa voi hyvin ja vastustuskyky on vahvistunut, Nordman sanoo.

Kombuchajuoma, hapatettuja kasviksia sisältävä korealainen kimchi, maidosta hapatettu kefiiri, misotahna ja tuttu hapankaali ovat esimerkkejä luontaisesti maitohappobakteereja sisältävistä ruoista.

Myös hapankaali sisältää maitohappobakteereja.

Mutta mitä tutkimukset sanovat hapatettujen ruokien ja juomien terveysvaikutuksista?

- Kaikissa hapatetuissa ruoissa on maitohappobakteereja, mutta näistä ei ole tutkittua terveyshyötyä, mikrobiologian professori Per Saris toteaa.

- Vahva tieteellinen näyttö on todennäköisesti vasta tulossa, FLT ravintovalmentaja Annika Havaste arvioi.

Kapseliin pakatut maitohappobakteerit selviävät tutkitusti elävinä suolistoon saakka. Ruokien sisältämien maitohappobakteerien kohdalla tästä ei ole varmuutta, sillä suurin osa bakteereista kuolee matkalla suolistoon.

Elävinä suolistoon päätyvistä mikrobeista voi olla hyötyä.

- Tähänastiset tutkimukset ovat jo osoittaneet maitohappokäytettyjen ruokien yhteyden 2-tyypin diabeteksen ja sydänsairauksien riskien pienenemiseen sekä painonhallintaan, Havaste toteaa.

Pitkään käynyt kombucha on hapotonta ja hapanta ja muistuttaa hiukan valkoviiniä.

Hyvin epävarmaan kuitenkin on, säilyvätkö esimerkiksi välipalapatukoihin jälkikäteen lisätyt bakteerit elävinä eli onko niistä hyötyä.

- Myöskään hapanleivästä ei löydy eläviä kantoja paistamisen takia, Havaste sanoo.

Maitohappobakteerit ovat yksi esimerkki probiooteista, joiden terveyshyödyistä tutkittua tietoa ja näyttöä saadaan koko ajan lisää.

- Useimmat markkinoilla olevat probiootit on suunniteltu syötäviksi ja liittyvät suoliston toiminnan parantamiseen. Probiootit auttavat häiriötilassa olevaa suolistoa pääsemään takaisin tasapainoon, Saris sanoo.

Ihmisen oma suolistobakteerikanta ei juurikaan muutu enää kolmen ikävuoden jälkeen. Jos suoliston oma bakteerikanta on epätasapainossa, probioottien tarkoitus on auttaa suolistoa kasvattamaan omat hyvät bakteerit takaisin.

- Probiootti on ikään kuin ulkopuolinen, avulias tyyppi, joka vieraillessaan suolistossa täydentää oman, yksilöllisen mikrobikannan hyvää työtä sekä estää haitallisten pöpöjen toimintaa, Havaste kuvaa.

Kombuchan valmistamiseen tarvitaan sienimäinen bakteerikasvusto.

Probiootit auttavat kuitenkin myös muita kuin vatsavaivaisia.

WHO:n virallisen määritelmän mukaan probiootilla tarkoitetaan elävää mikro-organismia, joka riittävästi annosteltuna antaa käyttäjälleen jonkinlaisen terveyshyödyn tai muun edun.

- Etua voidaan pitää hyvinkin väljänä, Saris toteaa. 

Markkinoilla on esimerkiksi tuote, johon lisätyt probiootit tuottavat hampaiden pinnalla vetyperoxidia.

- Tässä tapauksessa etu voi siis olla se, että hampaat valkaistuvat, henkilöstä tulee entistä itsevarmempi ja hän löytää elämänsä miehen tai naisen, Saris visioi.

Probiootteja on lisätty myös esimerkiksi tamponeihin ja voiteisiin, jotka tasapainottavat vaginan bakteerikasvustoa ja voivat auttaa muun muassa hiivaongelmiin tai hajumuutoksiin. Suun limakalvoille laitettavat probiootit voivat puolestaan ehkäistä pahanhajuista hengitystä.

- Myös Suomessa on kehitteillä iholle sumutettavia probioottisia suihkeita, joista haetaan apua atooppiseen ihottumaan tai muihin iho-oireisiin, Saris sanoo.

Probioottien vaikutusta mielialaan, aivotoimintaan ja masennukseen tutkitaan kaiken aikaa.

- Todennäköisesti probiootit ovat tulevaisuudessa yksi osa masennuksenkin hoidossa, Saris sanoo.

- Tähänastiset tutkimukset osoittavat jo suoliston hyvinvoinnin yhteyden mielialaan ja tunnetiloihin, Havaste toteaa.

Professori Saris myöntää kuluttajan olevan hiukan heikoilla hakiessaan vastausta siihen, mitkä markkinoilla olevista probioottivalmisteista antavat todellisen avun.

- Hyöty riippuu ihmisestä ja hänen ongelmastaan. On niin monta eri mikrobia, joilla on erilaisia vaikutuksia.

Eniten tutkimusta ja myös näyttöä on Sariksen mukaan Lactobacillus GG-maitohappobakteerista, jota on lisätty moniin meijerituotteisiin ja mehuihin.

- Siitä ainakin voidaan uskottavasti sanoa, että sillä on jotakin vaikutusta. Se esimerkiksi vähentää turistiripulia, Saris toteaa.

Sopivin selviää kokeilemalla

Tutki, että ostamasi probioottivalmiste sisältää eläviä probiootteja ja että niiden taataan säilyvän elävinä myyntiajan loppuun saakka.

Varmin valinta on usein valmiste, joka sisältää paljon erilaisia probioottikantoja ja on mahdollisimman vahva. Tämä selviää purkin kyljestä.

Erilaiset probiootit vaikuttavat eri asioihin. Joidenkin tuotteiden nimistä voi päätellä niiden olevan tarkoitettu esimerkiksi erityisesti vastustuskyvyn parantamiseen.

Probioottien vaikutuksen voi huomata yleensä noin viikon kuluessa.

Vaikutukset perustuvat pitkälti omiin tuntemuksiin. On kuitenkin tutkittua tietoa siitä, mitkä probioottikannat vaikuttavat esimerkiksi ärtyneeseen suoleen, ummetukseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin ja vastustuskykyyn.

Lähde: Annika Havaste

MAINOS

Kommentoi

Meilläpäin sanottiin ennesvanhaan, notta kaikki mikä ei tapa vahvistaa. Tämän voi edelleen allekirjoittaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haloo! Keskustelujakin moderoidaan nykyisin melko hyvin, mutta Kalevan toimittajan juttuja ei. Tässä tarinassa ei ole päätä eikä häntää, "tieteellinen todistus" on vasta tulossa!

Sanomalehti Kaleva, ota itsestäsi niskasta kiinni!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turhaan maisostetaan. Ihminen jolla on suolistosairaus ei voi tuota sotkua juoda.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä juon kaljaa. Voin ja nukun hyvin. Onhan sekin ikivanha juoma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen nauttinut hapanta jo monta vuotta, mutta täytyy sanoa, että masennusta pukkaa.
Ei ole tästaäkään tieteellistä näyttöä, mutta lääkärit väittävät, että maksa rasvoittuu. Tiedä häntä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juttu hivottelee huuhaa-palkinnon rajoja. Ei ole oikein selvää kuka sanoo ja mitä ja mihin perustuen. Ravintovalmentaja, ei taida kuulua edes VALVIRAn ammattinimikkeisiin. Tulisi selvemmin Tuoda esiin vakavasti otettavassa päivälehdessä, että kyse on lähinnä mielipidekirjoittelusta ja lausunnoista. Median tulisi kantaa vastuuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Vahva tieteellinen näyttö on todennäköisesti vasta tulossa".

Aivan. Mitään tieteellistä näyttöä kombuchan hyödyllisyydestä ei ole, ja tähän mainospuffiin pitäisi suhtautua samalla varauksella kuin kaikkiin Magneettimedian rokotusartikkeleihin. Kombucha on vain yksi perinnejuoma, jonka terveyshipit ovat löytäneet, ja sen teho perustuu puhtaasti itsesuggestioon ja placeboon, eli haluun uskoa.

Sen sijaan on näyttöä siitä, että kombucha voi aiheuttaa allergisia oireita, vatsanväänteitä, ja pahimmillaan sen juominen on johtanut ruokamyrkytykseen - mikä tosin vaatii sen, että valmistus- ja säilytysmenetelmissä on jotain vikaa, mikä kotitekoisen kombuchan kohdalla on hyvinkin mahdollista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Jos eläkekatto tulee voimaan nyt, siis nyt. Se vaikuttaa ensimmäisenä tällä hetkellä 17-18v työuraansa aloittelevilla. I... Lue lisää...
öö ei...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.10.

Fingerpori

18.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image