Opiskelijana lähes koko ai­kui­si­kä – ­ke­min­maa­lai­nen Tuija Rantamaa: "Alan olla aika lähellä sitä, mikä on unelma-ammattini"

KUVA: Nina Susi
Opiskelu 11.9.2019 20:06
Riitta Ahonen

Kun venäjänkielen maisterille ei ollut töitä, Tuija Rantamaa päätyi liikunta-alalle, joka oli hänen toinen haaveensa nuorena.

FM, liikuntalääketieteen opiskelija Tuija Rantamaan valmistuminen terveystieteiden maisteriksi Itä-Suomen yliopistosta häämöttää parin vuoden päässä. Kotiäitivuosia lukuun ottamatta hän on opiskellut lähes koko aikuisikänsä. Viimeksi Rantamaa valmistui toukokuussa verkko-opettajaksi Oulun ammattikorkeakoulusta.

– Alun perin haaveeni oli joko urheiluvalmentajan ammatti tai vaihtoehtoisesti toimia venäjän kielen asiantuntijana jossain yrityksessä.

Rantamaa valmistui 1990-luvun alussa filosofian maisteriksi Joensuun yliopistosta pääaineenaan venäjän kieli. Lisäksi hän oli opiskellut tutkintoonsa ruotsia, saksaa sekä yritystaloustiedettä.

Niin ystävät kuin hän itsekin uskoivat, että venäjän taitajalle kyllä aina töitä löytyy. Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti opiskelujen loppuvaiheessa, kun Neuvostoliitto hajosi ja kohta alkoi Suomen 1990-luvun lama.

– Arvostus näitä kieliä kohtaan ei ole suuri, koska niitä opiskellaan vähän. Omasta mielestäni olin valinnut kielet viisaasti, naapurimaiden kielet, kauppakumppanien kielet, mutta totuus oli valitettavasti toinen.

Rantamaa perusti perheen. Kymmenen vuotta meni niin, että hän oli välillä kotiäitinä ja välillä töissä. Vakituisen työn puuttuminen alkoi vähitellen masentaa. Tuntui, ettei yhteiskunta tarvitse hänen taitojaan ja että vuosien opiskelu on mennyt hukkaan.

Liikunnanohjaajaksi kansalaisopistoon

TE-keskuksen ammatinvalintapsykologi suositteli venäjän kielen jatko-opintoja tohtoriksi asti, mutta ajatus ei kiinnostanut. Tohtoreitakin on nykyisin työttömänä.

– Palasin toisen lempiaineeni eli liikunnan pariin ja opiskelin aikuisliikunnan ohjaajaksi.

Samana vuonna, 2008, hän suoritti myös liikuntalääketieteen perusopinnot Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa.

Rantamaa alkoi vetää liikuntatunteja Tornion kansalaisopistossa. Välillä hän jätti iltatyöt kansalaisopistossa ja Haaparannalle päivätöihin kaupan alalle, koska halusi antaa enemmän aikaa lapsilleen.

Rantamaa halusi antaa lapsilleen aikaa ja jätti joksikin aikaa kansalaisopiston iltatunnit ja meni Haaparannalle päivätöihin kaupan alalle.

Palattuaan iltaopettajaksi Tornion kansalaisopistoon Rantamaa tutustui MediYogaan, Ruotsissa kehitettyyn, lääkinnällisiä vaikutuksia omaavaan joogamuotoon.

Siitä heräsi myös kiinnostus tietoisen hengityksen opetukseen. Hän opiskeli molempia aiheita ja syventää yhä tietojaan niistä.

Nelisen vuotta sitten hän aloitti terveystieteiden opiskelun tutkinto-opiskelijana Itä-Suomen yliopistossa. Opintoja on jäljellä vielä pari vuotta.

– Alkaa tuntua, että alan olla aika lähellä sitä, mikä on unelma-ammattini ja jota kohti olen tullut vuosien ajan kaikkien opiskelujeni ja kokemusteni kautta.

Rantamaa haluaa auttaa ihmisiä parantamaan päivittäistä hyvinvointiaan ja ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään.

Rantamaa ei kadu sitä, että aikaa on mennyt paljon ja hän on saavuttamassa päämääräänsä vasta nyt.

– Ei ole tärkeää, kuinka nopeasti pääsee maaliin. Monesti matka on tärkeämpi ja sen aikana oppii näkemään monia asioita tarkasti.

Aktiivimalli saisi velvoittaa työnantajia

Kansalaisopiston opettajana Rantamaa on vuosittain kahdeksan kuukautta työssä ja neljä kuukautta työttömänä työnhakijana. Hänen mielestään määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien opiskelua valvotaan liikaa.

–TE-toimisto arvioi, olenko sivu- vai päätoiminen opiskelija. Sivutoimisena opiskelijana pääsen liiton päivärahalle, päätoimisena opiskelijana joutuisin taas peruspäivärahalle ja hakemaan opintorahaa ja opintolainaa.

Päätoimisen opiskelijan täytyy suorittaa vähintään viisi opintopistettä kuukaudessa. Sen alle menevillä opintopisteillä opiskeleva katsotaan sivutoimiseksi opiskelijaksi.

Toukokuussa Rantamaalla oli vain kolme tuntia opetustyötä ja hän sai suoritettua verkko-opettajan tutkinnon valmiiksi. Vähältä piti, ettei TE-toimisto katsonut häntä päätoimiseksi opiskelijaksi, mikä olisi tiennyt ansionmenetystä.

– Nämä tilanteet turhauttavat, koska ne estävät olemasta ahkera ja eteenpäin menevä. Kun mietitään, miksi ihmiset eivät kouluttaudu, uskon, että liian monet säännökset estävät opiskeluhaluja.

Rantamaa toivoo, että aktiivimalli epäkohtineen poistetaan pian.

– Aktiivimallin pitäisi velvoittaa mieluummin työnantajia pohtimaan, miten työllistää mahdollisimman monta työntekijää, eikä keskittyä työntekijöiden valvomiseen ja rajoittamiseen.

Tuija Rantamaa

Syntynyt Kemissä, asuu Keminmaassa.

Kolmen aikuisen lapsen äiti.

FM, venäjän ja ruotsin opettaja.

Opiskellut vuosien varrella verkko-opettajaksi, aikuisliikunnan ohjaajaksi, MediYoga-opettajaksi ja tietoisen hengityksen ohjaajaksi.

Opiskelee terveystieteitä Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteellisessä tiedekunnassa.

Tuntiopettajana Kivalo-opistossa ja Tornion kansalaisopistossa.

Tekee käännöstöitä ruotsista suomeksi.

Harrastaa käsitöitä ja tietokoneen hyödyntämistä.

MAINOS

Kommentoi

Tässä on elävä esimerkki elinikäisestä opiskelusta. Eipä taida päästä koskaan "unelmiensa ammatin" töihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten käytännön kokemus? Opiskella voi penkiltä penkille, mutta käytäntö opettaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse insinööri. Puhun suomea, ruotsia, norjaa, saksaa, venäjää, englantia, espanjaa, italiaa, ranskaa, japania (sitä jopa 2 vuotta yliopistossa), ja pikkuisen kiinaa ja koreaa. Mutta eipä saa töitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luulisin, että asut väärässä paikassa. Kokeilepa muuttaa pääkaupunkiseudulle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ikävä kyllä insinööri ei hirveänä bonusta saa kielistä työpaikkaa hakiessa.... Ammattitaito etukädessä tärkein.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

21:38
Juha Mieto täyttää 70 vuotta ja keikkoja piisaa – mämminsyöntiä hän on kuitenkin vähentänyt puoleen entisestä
21:37
Työterveyden kilpailutus sai periaatteet – taustalla Työterveys Virta Oy:n osakkeiden myynti
21:35
Arinan Kastellin huoltoasemahanke jäi pöydälle kaupunginhallituksessa
21:17
Oulu päättää pormestarimallista vuonna 2021 – asia jää samana vuonna valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi
20:22
Poliisi on palauttanut Irakiin tänä vuonna 45 henkilöä – EIT:n ratkaisu vei maasta poistamiset tauolle, jonka kestoa ei toistaiseksi tiedetä
20:14
Fingrid: Talven pakkaskausien sähköpulan riski on kasvanut Suomessa – sähkö riittää, jos tuotanto ja markkinat toimivat normaalisti
20:07
Kempeleen talousarvioon esitetään yli puolen miljoonan euron määrärahamuutoksia
79
MTK:n kysely: Kolme neljästä suomalaisesta pitää lihan kulutustaan sopivana – MT: Alle 30-vuotiaista lähes viidennes ei syö lihaa lainkaan
56
Andersson ehdotti: Valtio voisi yhden vuoden ajan maksaa lähes kokonaan kulut polttomoottoriautojen muuttamisesta biokaasulla käyviksi
44
Elektrobit rekrytoi yli 60 uutta työntekijää Ouluun vuoden 2020 loppuun mennessä – työllistää tällä hetkellä 240 henkilöä
34
Käteisen puute suomalaisissa pankeissa ihmetyttää kanadalaisia – viime vuonna he kirjoittivat yli 700 miljoonaa shekkiä
29
Postin työkiistaan ei saatu vieläkään ratkaisua, tukilakot laajenevat maanantaina – "On vaikea arvioida, kuinka pitkään vielä menee"
22
Postilakon tukitoimet laajenevat: ensi viikolla postin käsittely loppuu asiamiesposteissa
22
41 prosenttia pyöräilijöistä käyttää pyöräilykypärää, selvitti Oulun kaupunki – käyttö kasvanut erityisesti kahden viime vuoden aikana

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.11.

Fingerpori

18.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image