Moottori

Missä on ajoakun toinen elämä? "Yksi vaihtoehto on tehdä akuista niin sanottuja second life -ener­gia­va­ras­to­ja"

Sähköautojen käytettyjen litiumakkujen kierrätys alkoi Suomessa vuoden alussa. Ajovoima-akuista voidaan joko ottaa arvokkaat ainesosat talteen tai keksiä akuille uusiokäyttöä. KUVA: JOHN G. MABANGLO
Moottori 4.9.2019 6:11
Esko Aho

Sähköautojen käytettyjä akkuja liikkuu Suomessa niin vähän, että niiden second life -käytöstä ei saa vielä bisnestä, sanoo Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan projektipäällikkö Jaakko Savolainen.

Sähköautojen käytettyjen litiumakkujen kierrätys alkoi Suomessa vuoden alussa. Ajovoima-akuista voidaan joko ottaa arvokkaat ainesosat talteen tai keksiä akuille uusiokäyttöä.

Tuottajayhtiön, Suomen Autokierrätys Oy:n, mukaan jälkimmäinen vaihtoehto ei ole vielä Suomessa ajankohtainen käytettyjen akkujen vähäisen määrän takia. Vuosina 2015–2018 akkuja palautui vain 52 kappaletta.

Ajovoima-akkujen kierrätysoperaattoreita Suomessa ovat Fortum Waste Management, Stena Recycling ja oululainen uRecycle.

Fortum Waste Solutions Oy:n eli Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan projektipäällikkö Jaakko Savolainen, kuinka pitkään autojen litiumakkujen arvioidaan kestävän alkuperäisessä käytössään?

– Sähköautojen valmistajat lupaavat niille varsin pitkiä takuita. Akkujen suunnitellaan palvelevan auton keskimääräisen eliniän, mutta teknologia on vielä sen verran uutta, että kuka tietää, millaisia haasteita kohtaamme kymmenen vuoden päästä. Kaikkien edun mukaista on pidentää akun elinkaarta mahdollisimman pitkälle ja käyttää sitä ensisijaisesti sähköautossa.

– Kun akku, tai auto sen ympärillä, lopulta tulee käyttöikänsä päähän, yksi vaihtoehto on tehdä akuista niin sanottuja second life -energiavarastoja.

– Fortumilla on Suomessa ja Ruotsissa käytössä muutamia merikonttien kokoisia akkujärjestelmiä tällaisina varastoina. Eri kokoisia varastoja voi rakentaa myös käytetyistä sähköautojen akuista. Suurimmat akut esimerkiksi Teslan autoissa ovat kapasiteetiltaan 100 kilowattituntia.

Käytöstä poistettuja auton akustoja tarjotaan jo maailmalla yksittäisten rakennusten aurinkopaneelien ylijäämäsähkön varastoimiseen esimerkiksi Powervault- ja Aceleron-yhtiöden ratkaisuilla?

– Fortumkin myy aurinkopaneelijärjestelmiä. Niihin saa tarvittaessa myös akun, joka on uusi. Suomessa ajovoima-akkujen uudelleen käyttäminen ei ole merkittävää liiketoimintaa vähäisten määrien takia, mutta erilaisia kehitysprojekteja on meneillään.

– Autojen akkujärjestelmät rakennetaan juuri sitä tarkoitusta varten. Niihin sisältyy muun muassa jäähdytystä, muuntajia, turvallisuustekniikkaa ja etähallintaa. Monimutkaisia järjestelmiä ei voi vain kytkeä kiinni jonnekin muualle ja toivoa parasta.

Toimiiko Suomessa yhtään yritystä, joka tarjoaa tällaisia ajovoima-akkujen second life -ratkaisuja vaikka taloyhtiöille ja omakotitaloille?

– Tietääkseni ei ainakaan teollisessa mittakaavassa. Joitakin Pelle Peloton -tyyppisiä versioita olen nähnyt verkossa; pilotteja, kokeiluja ja mallikappaleita tietysti löytyy.

– Fortumissa uudelleenkäyttöratkaisuja pohdittaessa taustalla on aina se, että jos uudelleen käyttäminen ei onnistu tai kannata talou-dellisesti, meillä on mahdollisuus kierrätykseen talon sisällä. Akut tulevat jossakin vaiheessa tiensä päähän myös uudelleen käytettyinä.

Mitä kierrätettäville litiumakuille tapahtuu?

– Meillä ne päätyvät kemialliseen prosessiin, jossa tuotetaan kemikaaleja akkujen valmistajille takaisin. Koboltti ja nikkeli ovat kiinnostavimmat aineet.

– Suomelle on tärkeää, että investoimme myös perustuotantoon ja akkumineraalien jalostuskapasiteettiin. Maamme on akkuliiketoiminnan kannalta ainutlaatuinen paikka Euroopassa, ja osaaminen edistää kierrätysprosessia.

Uusiutuvien energianlähteiden tuotannon vaihtelevuus aiheuttanee haasteita sähköverkoille?

– Tarvitaan ainakin enemmän jouston varaa. Fortum hyödyntää megawattiluokan akkuja juuri tähän tarkoitukseen. Suurimmat vaihtelut tasaamme vesivoimalla.

Markkinat monin-kertaistuvat

Ennusteiden mukaan sähköautojen määrä kasvaa nykyisestä kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Maailman litiumioniakkujen kierrätysmarkkinan arvo oli noin 1,7 miljoonaa euroa vuonna 2015, mutta sen odotetaan nousevan tulevina vuosina yli 20 miljardiin euroon.

Lähde: Fortum Oyj.

MAINOS

Kommentoi

Fortum on valitettavasti Dinosaurus-virusta kantava jäänne Neuvostoliiton käsikassarana, Monopoli-aikaisine yrityskulttuureineen, eikä mitä todennäköisimmin ole uutta keksimässä / tarjoamassa, niin kauan kun vain vanhaa on tarjolla.

Näin ei tarvitsisi olla, mutta ympäristö tekee ihmisen, Siperian Voima -voimalan korjaustilauksen ja Tilastonkin saa sellaisen minkä tilaa.

Samaa vikaa on muissakin sähköyhtiöissä. Puuttuu aikalailla kokonaan asiakaslähtöisyys, kun siihen ei yksinkertaisesti ole ollut tarvetta 1970-luvulla tapahtuneen liiallisen Moskovits / Lada huuman, sekä "kaikki talojen lämmitykset sähkölle" ja "Loput sähköstä Pakkopaitapäällä, Bartel-kauppana Neuvostoliitosta"- ajanjakson jälkeen.

Puuttuu siis asiakaslähtöisyys, palvelualttius ja edelleen Suuren ja Mahtavan varjostama erilaisuuden hyväksyntä, puhumattakaan koko Suomea vaivaavasta Antaa ihmisten valita mitä haluaa, Vapaudesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Herra varjele meitä vanhojen litium-akkujen suurvarastosta, sen paloa ei itse pirukaan sammuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikä sammuta sitä kerrostalon kellariin parkkeerattua sähköautoakaan kukaan. Täyssähköauton sammutusohjeet on periaatteessa: upota veteen vuorokaudeksi niin saattaa akku jo jäähtyä ettei syty itsestään ja uudestaan tuleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysymys kuuluukin, kellä on varaa ostaa sähköauto? Itse olen keskiluokkainen työläinen kuten vaimoni, ei meillä ole varaa ostella sähköautoja jos haluaa vapaa-ajalla tehdä muutakin kuin syödä makaronia ja käydä kirpputoreilla. Autoksi tarvitaan kuitenki iso farmari perheauto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kait se vanhaan akkuun energian varastointi on vähän sama kuin laittais vettä talteen vuotavaan ämpäriin.
Tuo Teslan 100kwh akku ei tietenkäään ole kuin 50kwh kun se päätyy tähän second life asemalle. Sen itsepurkaus lienee sen verran merkittävä että tuokin kapasiteetti purkautuu itsekseen varsin nopeasti.

Akun materiaalien talteenotto on kallista, hankalaa ja ilmastonmuutosta kiihdyttävää. Halvempaa on vain prosessoida sitä lisää kaivoksilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toki Kalevan kommentoijat tietävät tämänkin paremmin kuin vaikkapa Fortumin asiantuntijat :-D

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teslojen akuista löytyy aika paljon omistajien keräämää dataa netistä.

Satojen tuhansien ajokilometrien jälkeen kapasiteetti on yleensä >90% alkuperäisestä. Katsokaa itse.

Ei niillä toki varmaan yhtä paljon ajeta kuin diesel-Mersuilla aikanaan.

Kaikkiin sähköautoihin luvataan akulle tyypillisesti 8 vuoden tai noin 1500000 kilometrin takuu. Akun siis luvataan pitävän 80-90% kapasiteetista tuolloin.

Kymmenen vuoden päästä moni tämänkin jutun kommenteissa märisevä ajaa sähköautolla tai pistokehybridillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinhän me ajetaan jollakin akkulaitteella, mutta nykytiedon valossa sähköautojen todellinen hyöty hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä on edelleen epäselvä ja kyseenalainen. Jo tämän päivän dieselauto on päästöiltään suurin piirtein samaa luokkaa 150 000 km kohdalla kuin pelkän akun valmistamisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Tähän kun lisätään Afrikan metsien häviäminen erittäin harvinaisen koboltin louhimisen takia, alkaa jo ainakin minulla hälytyskellot soida. Samoin sähköntuotanto. Edelleen kysyn vakavasti oikeita todellisuuteen pohjautuvia laskelmia miten sähköauton hiilidiokdisipäästöt saadaan alle polttomoottorin ja vertailukohtana pitää käyttää biodieseliä? Vai onko edelleen perustelu se että sähkö tulee töpselistä? Se lienee tämän päivän viherpolitiikan vastaus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuskinpa ajaa. Kymmenen vuotta on normi auton ikä täällä yliverotetussa pikku maassamme.
Kun sitten EK koettaa palkkoja polkea seuraava auton ikä onkin jo 20 vuotta kun ei ole vara ostella näitä leluja vaan saa ajaa oikealla polttomoottorisella.
Että se siitä. 8 vuotta vain takuuta? Eihän sillä tee mitään..Harvalla on rahaa ostella uusia akkuja leluunsa kun ne simahtaa ja nehän simahtaa aika äkkiä näillä vaihtuvilla säillä mitä täällä vallitsee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hankala juttu.
Esim Teslan akut näyttävät pitävän aika hyvin kapasiteettinsa ainakin lyhyellä aikavälillä. Näyttäisi että 200-300tkm käytetyn ajoakun kapasiteetti on noin 70 % uudesta, jos ajetaan tämä ajetaan muutamassa vuodessa.
Mutta Li-Ion akku myös vanhenee ajan funktiona, vaikka sitä ei käytettäisi. Joten jos tuo 200-300tkm ajetaan vaikka kymmenen vuoden sisällä, kapasiteetti putoaa varmasti enemmän.
Yksi muuttuja lisää on käyttö, siis kuinka akkuja ladataan ja puretaan. Se vaikuttaa radikaalisti. Jos akku puretaan lähes tyhjäksi ja sitten ladataan todella nopeasti ("akuntappajalaturit") niin käyttöikä lyhenee nopeasti.
Siis, summarum, näitä second life ratkaisuja voisi ollakin mutta niidenkin akut täytyy olla, sanotaan karkeasti, alle 15v vanhoja ja tarkasti valikoituja jotta se olisi hyötysuhteeltaan järkevää.
Aika näyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:15
Mies löi naista 13 kertaa puukolla ylävartaloon Raahessa, miehen mukaan kyse oli hätävarjelusta – syyttäjä vaatii vankeustuomiota
11:06
Henkilöautot nokkakolarissa Kalajoella – viisi henkilöä loukkaantui, kaksi vakavammin
11:05
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
10:52
Kerrostalohuoneistossa syttyi tulipalo Sotkamossa – yksi ihminen vietiin jatkohoitoon
10:52
Suomen vanhin lotta Saara Kanerva on kuollut – 107-vuotias Kanerva oli Tornion vanhin asukas
10:33
Keskustan Minna-Maaria Sipilä eroaa Kempeleen kunnanhallituksen jäsenyydestä – vetoaa kahdella paikkakunnalla asumiseen
10:14
Näin Hahtiperän hylyn kappaleita lastattiin autoon Oulussa
52
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
38
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
26
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
24
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
19
Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutui Yleltä, ilmoitti päätöksestään Twitterissä – Taustalla asioita, joita "ei toistaiseksi voi kertoa"
15
Uskomaton ihmenousu! Suomen lentopallomaajoukkue taisteli lähes toivottomasta tilanteesta tiensä EM-kisojen neljännesvälieriin
14
Vanhan laivanhylyn kappaleet lähtivät rekalla Oulusta etelään kunnostettaviksi – paluu koittaa vuoden tai kahden päästä, katso video

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image