Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.

Ennakoiva ajaminen on tärkeässä roolissa polttoaineen säästämisessä, mutta se ei suinkaan ole ainoa kulutukseen vaikuttava tekijä. Sadat eurot odottavat kevyellä kaasujalalla ajavia. 

Polttoainemittarilla vie­raillessa tulee usein har­miteltua tankkauksen kalleutta – olisipa polt­toaine edullisempaa. Tankattavan polttoaineen hintaan voi itse asias­sa vaikuttaa, mutta ongelmaa voi lähestyä myös toiselta kantilta.

Tankkauksen loppusumma muo­dostuu polttoaineen hinnan ja määrän tulosta. Auton kuluttaman polttoaineen määrään voi kuiten­kin vaikuttaa monella toisistaan merkittävästi poikkeavalla tavalla.

Erityisesti kovien nopeuksien välttäminen tuo polttoainesäästöä pienemmän ilmanvastuksen muo­dossa, mutta on hyvä opetella tin­kimään myös kiihdyttelyistä ja jar­rutteluista. Kevyempi auto kuluttaa vähemmän kuin painava, ja korke­at rengaspaineet pitävät vierintä­vastuksen alhaisena. Pienillä muu­toksilla on saavutettavissa satojen eurojen vuotuiset säästöt.

1. Auton valinta

Kun auton vaihto on ajankohtais­ta, myös kulutus nousee usein kes­kusteluun. Erilaisia vaihtoehtoja on valtavasti. Jo pelkästään käyttö­voiman valinta saattaa osoittautua haasteelliseksi tehtäväksi. On hyvä muistaa, että myös kaasu- ja sähkö­käyttöiset ajoneuvot ovat varteen­otettavia vaihtoehtoja. Moni tässä jutussa kerrottava säästömahdol­lisuus koskee myös niitä, mutta ei välttämättä täysin samalla tavalla.

Automainoksissakin näkyviä NEDC-syklin mukaisia kulutuslu­kemia jahdatessa saa hien pintaan. Niihin on teoriassa mahdollista päästä, mutta todellisissa olosuh­teissa se on äärimmäisen vaikeaa.

Jotkut auto-moottoriyhdistel­mät tuntuvat pääsevän todellises­sa käytössä lähemmäksi luvattuja kulutuslukemia kuin jotkut muut, joten soppa on valmis. Autolehti­en suorittamat vertailutestit ovat edelleen suuressa arvossa myös sil­loin, kun auto valitaan kulutuksen perusteella.

2. Paineet ylös – painoa alas

Rengaspaineet vaikuttavat kulu­tuksen lisäksi auton käyttäytymi­seen, renkaiden pitoon ja ajomu­kavuuteen. Suosituspaineita on syytä noudattaa, mutta kulutuk­sen kannalta alhainen rengaspaine on pahasta. Eli renkaisiin kannat­taa pumpata ilmaa mieluummin kymmenys liikaa kuin liian vä­hän. Selvästi liian korkeat paineet heikentävät sekä mukavuutta että renkaan pitoa, joten liioitteluun ei kannata sortua.

Kylmissä olosuhteissa ilman ti­lavuus pienenee, jolloin myös ren­gaspaineet laskevat. Jos lämpötila on laskenut selvästi edellisen pai­neidentarkistuksen jälkeen, ren­gaspaineet kannattaa tarkistaa ja lisätä tarvittaessa ilmaa. Muuten­kin rengaspaineita on hyvä tark­kailla useamman kerran yhden rengaskauden aikana, jotta paineet ovat varmasti aina oikealla tasolla.

Paineiden lisäksi painolla on vai­kutusta kulutukseen. Suuren mas­san liikuttelu kuormittaa mootto­ria enemmän ja nostaa näin ollen kulutusta. Tässä on yksi syy, miksi autonvalmistajat ovat viime aikoi­na keskittyneet keventämään au­tojaan. Pienet autot ovat yleensä kevyitä, joten ne myös kuluttavat yleensä vähemmän kuin isommat menopelit.

Samasta syystä autossa ei kan­nata kuljettaa mitään ylimääräistä tavaraa. Vararengas tai paikkapul­lo, ensiapulaukku ja renkaanvaih­dossa tarvittava tunkki on järkevää pitää autossa, mutta ylimääräiset työkalut ja tavarat kannattaa säilöä jossakin muualla.

3. Sähkölaitteet sammuksiin ja huollot kuntoon

Virallisissa NEDC-syklin kulutus­mittauksissa kaikki sähkölait­teet ovat pois päältä. Tämä temp­pu pienentää kuluvan polttoaineen määrää, sillä kaikki sähkölaitteet kuormittavat laturin välityksellä moottoria. Esimerkiksi ilmastoin­nin ja radion sulkeminen pienen­tää hieman kulutusta. Liikenne­säännöt ja liikenneturvallisuus tulee kuitenkin asettaa etusijalle.

Kylminä vuodenaikoina moot­torin esilämmittäminen vaikuttaa merkittävästi liikkeellelähdön jäl­keiseen kulutukseen. Jos liikkeel­le lähdetään aikaisin aamulla, esi­lämmitystä kannattaa ehkä tehdä pitkälle kevääseen ja aloittaa se jo aikaisin syksyllä. Moottorin­lämmittimen käytön suosi­tusylärajana pidetään viittä celsius-astetta.

Myös auton kunnosta on syytä pitää huolta. Huonokuntoiset sy­tytystulpat ja likainen moottorin ilmansuodatin nostavat kulutus­ta. Laahaava jarru onkin sitten jo melkoista myrkkyä ympäristölle ja kulutukselle. Jarrun voimakas laa­haaminen saa jarrulevyn lämpene­mään voimakkaasti, mikä vaikut­taa myös liikenneturvallisuuteen – ja liikenneturvallisuus on kulu­tustakin tärkeämpi syy huolehtia auton kunnosta.

4. Ajotapa avainasemassa

Yksinkertaisin tapa vaikuttaa ku­lutukseen on taloudellinen ajo – mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.

Manuaalivaihteisella autol­la on tärkeää hyödyntää vaih­teita oikein. Liikkeellelähdön jälkeen tulee vaihtaa mahdollisim­man aikaisin pois ykkösvaihteel­ta. Kiihdytykset tehdään vääntöä hyödyntäen matalilla kierroksilla. Taloudellisesti ajettaessa saa kiih­dyttää ripeästi, mutta sitä ei saa tehdä kaasu pohjassa.

Hyvä yleisohje on, että tarjolla olevasta väännöstä hyödynnetään noin 70 prosenttia. Näin saadaan nopeasti käyttöön tilanteeseen so­piva suurin ajovaihde, ja taloudel­linen ajaminen tasakaasulla voi al­kaa. Liian matalia kierroksia ei tule missään vaiheessa käyttää, sillä liian alhaisilla kierroksilla mootto­ri täristää ja jurnuttaa, mikä ei ole hyväksi moottorille.

Mahdollisuuksien mukaan kan­nattaa suosia vierintävastukseltaan pienintä ajoväylää. Talvella se tar­koittaa tien loskatonta kohtaa, ja kesällä on suositeltavaa ajaa poissa nastojen karhentamista ajourista. Liikennesääntöjä tulee kuitenkin aina noudattaa, ja kaikki kikkai­lu kulutuksen minimoimiseksi on pannassa.

5. Nopeuden vaikutus

Myös turhaa tyhjäkäyntiä pitää välttää. Pitkän seisomisen aika­na on taloudellisinta sammuttaa moottori, ja nykyautoissa oleva sammutus-käynnistysautomatiik­ka on kehitetty juuri tästä syystä. Sammuttamisen suurin hyöty jää saavuttamatta lyhyiden pysäh­dysten aikana, mutta auto ei voi ennakoida tulevan pysähdyksen pituutta.

Nopeus vaikuttaa ilmanvastuk­seen, jonka kasvu nostaa moot­torin tehontarvetta. Tämä ilme­nee kasvavana kulutuksena, joka on riippuvainen myös moottorin parhaan hyötysuhteen alueesta ja vaihteiden välityksistä. Erilaiset autot reagoivat tästä syystä eri ta­valla tietyllä nopeusalueella tapah­tuvaan nopeuden nostamiseen ja laskemiseen.

Moottoritiellä kulutusero suu­rimman sallitun nopeuden (120 km/h) ja leppoisan ajon (100 km/h) välillä saattaa olla merkittävä – si­tä kannattaa kokeilla. Samalla voi myös laskea ajallisesti syntyvän eron. Tunnin matkaan tulee hi­taammin ajettaessa lisäystä 12 mi­nuuttia. Litran kulutuserolla nä­mä 12 minuuttia vastaavat vajaan kahden euron säästöä. Kuljettaja päättää, arvostaako hän enemmän rahan vai ajan säästymistä – en­simmäisestä on konkreettista hyö­tyä, jälkimmäisestä ei todennäköi­sesti ole.

Vaikka edessä ajavan takapus­kurissa roikkuminen pienentää il­manvastusta, niin se ei ole missään nimessä kokonaistaloudellista. Lii­kenneonnettomuuden riskin kas­vaminen on hyvällä onnella vain tilastollinen kustannus, mutta etu­puskuriin ja konepeltiin tulevien kiveniskemien maalauttaminen tai tuulilasiin syntyneiden iskemien paikkautus rasittavat varmuudel­la kukkaroa. Riittämätön turvavä­li estää myös ennakoivan ajamisen hyödyntämisen, joten jopa kulutus­säästö jää helposti saavuttamatta.

6. Ilman jarruja

Taloudellinen ajaminen ei todella­kaan tarkoita sitä, että körötellään muun liikenteen tukkeena.

Liiallinen nopeuden alentami­nen kaarteisiin, jarruttamises­ta puhumattakaan, lisää polttoai­neenkulutusta. Kaarteissa pyritään säilyttämään ajonopeus pehmeillä – mutta omalla kaistalla kulkevil­la – ajolinjoilla, jolloin kiihdyttä­misen tarve minimoituu. Kiihdyt­tämiseen kuluu paljon energiaa, vaikka sen tekee mahdollisimman taloudellisesti.

Mahdollisimman tasainen nope­us on siis avainasemassa, kun pyri­tään taloudelliseen ajamiseen. Sitä ei kuitenkaan pidä liioitella turval­lisuuden kustannuksella, sillä liian suuri nopeus voi tulla todella kal­liiksi. Äärirajoilla ajettaessa myös renkaat kuluvat nopeasti.

Ylimääräisestä jarruttelusta eroon pääsevä säästää rahaa myös siinä, että jarrupalojen ja -levyjen vaihtoväli pitenee.

Kaikki tämä edellyttää tulevi­en liikennetilanteiden, kelien ja tien profiilin ennakointia – mikä on hyväksi myös liikenneturvalli­suudelle.

7. Ennakointi kannattaa

Ennakointi on yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä, millä pa­rannetaan polttoainetaloutta ja liikenneturvallisuutta. Jokainen kuljettaja ennakoi liikennettä jo luonnostaan, mutta taitoa voi hel­posti parantaa keskittymällä omiin tekemisiinsä – sama pätee tietysti kaikkiin ajotaitoihin.

Ennakointia opettelemalla mat­kanteosta tulee mielenkiintoisem­paa, ja aika tuntuu kuluvan nope­ammin, kun aivoilla on mielekästä tekemistä. Ennakointi vaatii kat­seen nostamista ylös mittaristos­ta ja pitämistä pitkällä horison­tissa. Tämä vaatii totuttelua – ja vielä myöhemminkin muistutte­lua, mutta sen tarve vähenee ajan kanssa.

Liikennevaloihin on tehokkainta hidastaa ajoissa moottorijarrutus­ta hyödyntämällä ja pysähtymistä välttäen. Samaa keinoa voi hyödyn­tää esimerkiksi silloin, kun edes­sä on kääntyvä ajoneuvo. Tällai­nen ennakointi edellyttää riittävää turvaväliä. Manuaalivaihteisessa autossa on syytä vaihtaa pienem­mälle vaihteelle ennen moottorin asettumista tyhjäkäynnille, jotta moottorijarrutus jatkuu.

Maantiellä on taloudellisinta pi­tää kaasupoljin mahdollisimman ”tasaisena”. Tästä seuraa tietysti pientä nopeuden heilahtelua tien profiilin mukaan. Ajatuksena on, että nopeuden annetaan kiihtyä alamäessä, jotta se voi sitten ylä­mäessä hieman laskea. Tyhjällä tie­osuudella tekniikka on hyvä, mutta ruuhka-ajossa se todennäköisesti kiristää takana ajavien hermoja. Eli harkintaa kannattaa käyttää.

8. Seurantaa ja opettelua

Kehittyminen vaatii aina palautet­ta. Taloudellisen ajon opettelussa palautteenantajana toimivat pit­kässä juoksussa kulutuslukemat – harvalla meistä on mahdollisuus käydä ammattilaisten tarjoamilla oppitunneilla.

Se, että tankin tankkaa aina täy­teen, helpottaa kuluneen polttoai­neen määrän vertaamista matka­mittarin lukemaan. Lukemat voi kirjata tietokoneelle Excel-lasken­tataulukkoon tai kännykkäsovel­lukseen – nykyään on tarjolla mo­nia sovelluksia, joiden avulla voi seurata autoilun kustannuksia.

Hetkellisen kulutuksen seuraa­minen on helpointa, jos autossa on ajotietokone. Sen avulla voi tark­kailla myös keskikulutuksen kehit­tymistä pidemmällä aikavälillä ja hyödyntää muutenkin taloudelli­sen ajotavan opettelussa.

Taloudellinen ajaminen on ym­päristöystävällistä, sillä hiilidiok­sidipäästöt laskevat samaa tahtia kulutuksen kanssa. Ennakoivan ajotavan on todettu parantavan myös liikenneturvallisuutta – ja sil­loin voittavat muukin kuin poltto­ainetta säästävä kuljettaja.

Tilaa Auto Bild täältä!

Kalevan digitilaajana voit tutustua Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!