Luonto

Paltamon sääksikameran pesällä haudotaan kolmea poikasta – kevät alkoi dra­maat­ti­ses­ti, kun Miila ajoi vieraan parin pois pesältä

Pennan (vas.) ja Miilan pesä on suolla, mikä ei ole aivan tyypillisin ympäristö sääksille. Sääksisäätiön pesäkamera ottaa pesästä kuvan viiden sekunnin välein. KUVA: Vesa Hyyryläinen / Sääksisäätiö
Luonto 21.5.2018 13:03
Anna Leinonen

Paltamossa sijaitsevalla sääksen pesällä on kolmatta kesää kamera, joka välittää nettiin kuvia sääksipari Miilan ja Pennan elämästä.

Kameran pesälle vienyt biologi ja Sääksisäätiön varapuheenjohtaja Vesa Hyyryläinen kertoo, että pesässä on nyt kolme munaa.

– Kolme munaa on sääkselle maksimimäärä. Se on niin sanotusti täyspotti.

Toissa kesänä Miilan ja Pennan pesällä syntyi kolme poikasta. Viime kesänä lentoon saatiin kaksi jälkeläistä.

Hyyryläinen sanoo, että tämän vuoden pesintä näyttää hyvältä ja säät ovat suosineet.

– Nyt on hyvät mahdollisuudet sille, että kolme poikasta lähtee syksyllä kohti Afrikkaa.

Kevään alku Paltamon kamerapesällä oli dramaattinen. Huhtikuun lopussa pesälle saapui pariskunta, joka ei ollut Miila ja Penna. Uusi pari aloitti kuitenkin saman tien pesänrakennuspuuhat.

Vieras naaras ehti jo asettua taloksi tänä keväänä. KUVA: Vesa Hyyryläinen / Sääksisäätiö

13-vuotias Miila saapui kotikonnuille pari päivää myöhemmin, eikä se ilahtunut lainkaan näkemästään.

– Miila tuli pesälle ja ajoi emännän ottein toisen parin pois, kertoo Hyyryläinen.

Seuraavana päivänä myös Penna saapui paikalle, ja pari asettui asumaan tuttuun pesään.

Työnjako on selvä

Hautomisen ja jälkipolven hoitamisen suhteen sääksiparilla on selvä työnjako. Naaras hautoo ja hoitaa poikaset, koiras ruokkii koko perheen.

Jonkin verran rutiineista voidaan poiketa, kertoo sääksiasiantuntija Hyyryläinen.

– Tämän parin kohdalla Penna hautoo hetken illalla, kun Miila käy jaloittelemassa.

Paltamon sääksenpesällä poikaset kuoriutuvat juhannuksen aikaan. Heinäkuun loppupuolella Miila saattaa jättää poikaset joksikin aikaa Pennan vastuulle ja käydä hakemassa kalaa järvestä.

Sääksien ravintona on yksinomaan kala.

– Sääksen tieteellinen nimi on Pandion haliaetus, mikä tarkoittaa suomeksi kalan syöjää, Hyyryläinen sanoo.

– Ruuasta yli 80 prosenttia on särkikaloja, ja niistä suurin osa lahnoja.

Sääksiparien pesiltä näkyy yleensä vesistö, mutta lähijärvessä ei käydä kalassa.

Miilan ja Pennan pesä on siinä mielessä poikkeuksellinen, että järvimaisemaa siellä ei ole. Näköetäisyydellä on kuitenkin pikkuruinen lampare. Ruokakalat Penna hakee kolmesta järvestä. Niistä lähin on seitsemän kilometrin päässä.

Hyyryläinen tietää, että joissakin tapauksessa koiras käy kalassa jopa 30 kilometrin päässä pesästä.

– Koiras on kevyempi ja ketterämpi kuin naaras, että se jaksaa lentää, Hyyryläinen sanoo.

Sääksien siipien kärkiväli on 152–167 senttiä. Koiras painaa tavanomaisesti 1,2–2 kiloa ja naaras pari sataa grammaa painavampi.

Talvet istutaan Afrikan lämmössä

Talvikaudet sääkset viettävät Afrikassa, pääasiassa päiväntasaajan eteläpuolella.

– Talvisin ne ovat hyvin passiivisia. Mitä sitä turhaa hötkyilemään, Hyyryläinen sanoo.

Hän seurasi vuosien ajan erityisesti Kainuussa syntynyttä Jaska-sääkseä, jolle oli laitettu poikasena satelliittipaikannin jalkaan.

– Jaska vietti talvet Gabonissa, saman kylän lähellä, saman mäen rinteellä. Ja varmaan saman puun oksallakin, Hyyryläinen kertoo.

Vuonna 2011 rengastetun Jaskan satelliittipaikannin lakkasi kuitenkin toimimasta viime kesänä. Lintu on voinut kuolla tai sitten paikannin on rikkoutunut vuosien käytön jälkeen.

Hyyryläinen sanoo, että Sääksisäätiön pesäkameran tärkein tehtävä on välittää tutkijoille tietoa sääksien elämästä – sen elintavoista ja elämänrytmistä. Säätiöllä on yhteensä kolme pesäkameraa.

– Sääksi voi Suomessa paremmin kuin meidän elinaikana koskaan, Hyyryläinen kertoo.

1960–70-luvulla sääksi oli uhanalainen, sillä ympäristömyrkyt vaikeuttivat sen pesintään. Lisäksi tehometsätalouden myötä metsistä hävisi paljon vanhoja mäntyjä, ja pesäpaikat vähenivät. Tilanteeseen reagoitiin muun muassa tekopesiä rakentamalla.

Kainuussa on 120–150 sääksen pesää. Se on noin kymmenen prosenttia Suomessa pesivien sääksien määrästä.

Katso Sääksisäätiön nettisivuilta kamerakuvaa Miilan ja Pennan pesältä. Kuva päivittyy viiden sekunnin välein.

MAINOS

Kommentoi

Käytännössä keinopesätarhausta. Aidoissa luonnonolosuhteissa viimeksi kolmosista kuoriutunut menehtyy ruuan puutteeseen ahneiden ja säälimättömien sisrustensa takia. Viime kesänäkin kolmas poikanen selviytyi vain ihmisten suorittaman lisäruokinnan avulla.
Mitä järkeä on kasvattaa ylisuuri populaatio luonnonsuojelun nimissä? Lopputuloksenahan tulossa on mitä erilaisimpia ongelmia luonnonjärjestykseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos puhut ihmiskunnasta, olet asian ytimessä. Jos taas mm. ympäristömyrkyillä alilukuisiksi harvennetuista villieläimistä, pamahdit karille heti alussa. Kyllä luonto omassa ympäristössään elävät eläimet kestää. Ihmisethän tässä eivät kestä, edes toisiaan. Mietiskele nyt hetki ihan rauhassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valkoposkihanhi, merimetso, sudet Itä-Suomessa, ... merikotkatarhaus sisäjärvillä, Saimaannorppatarhaus kelluvilla pesärakennelmilla...
4000 hehtaaria nyt lisää kalastuskieltoalueeksi Saimaalla norppien suojelemiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, voihan niitä eläimiä käydä sitten katselemassa eläintarhoissa. Jos nyt muu kuin ihmiselämä sattuu kiinnostamaan. Ensin vallataan/tuhotaan luonnolliset elinympäristöt ja kun edes jotakin yritetään tehdä, haluaa joku sankari tappaa loputkin. Ei kuole ihmiskunta minkään eläimen paskaan, vaan ihan omaansa. Ihminenhän se tässä on se "mitä erilaisin ongelma luonnonjärjestykseen". Mikä on se suuri ongelma, minkä aiheuttaa kalastuskieltoalue? Taloudellisen ongelman kenties pienelle joukolle, ehkä paremman tulevaisuuden suurelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisko sellainen kunnon sateliittireppu selkään, niin kestäisi paremmin kuin joku jalkaan laitettava haitake. -

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla niin että ekana maataan munien päällä hautomassa ja sitten kuoriutuu poikaset joiden päällä ei enää makoilla hautomassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:01
Palokoirat löysivät vainun palaneen kirkon raunioista – löytö viittaa siihen, että Kiihtelysvaaran kirkko sytytettiin tahallaan
13:56
Puola joutuu EU-tuomioistuimeen tuomareiden siirtämisestä eläkkeelle
13:54
KRP tutkii Airiston Helmi Oy:n toiminnan pohjamutia myöten — Lehdet: Toinen pidätetyistä Venäjän kansalainen
13:48
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri myy Oulun Medikiinteistöt Oy:n Lapti Groupille – yhtiö aikoo jatkaa Sairaalanrinteen rakentamista
13:42
Poliiseja pakoon kaahanneelle kolme vuotta vankeutta – Pysähtyi piikkimattoon Oulunsalossa
13:32
Niinistö: Kansallista turvallisuutta edistävät lakihankkeet etenevät – Kansallinen etu turvataan kiinteistökaupoissa, sotilasvirkaan vain Suomen kansalainen
13:27
Laamaselle otteluvoitto MM-judossa
37
Metsäkanalintujen jahdissa on saatu saalista Oulun riistakeskusalueella – "Teerikannat paikoin todella hyvällä mallilla"
24
Raahelaisyrityksen sukelluspallo odottaa yhä vientilupaa – miljoonasopimuksen solmimisesta Kiinaan on jo vuosi
23
Hajuhaitta Oulussa johtuu häiriöstä tuotantoprosessissa Stora Enson sellutehtaalla
19
Oulun kaduille kylvetään vuodessa tonnikaupalla hiekkaa, liukkaudentorjunta aloitetaan yleensä marraskuun ensimmäisellä viikolla
13
Kenelle antaisit kunnian uusista työpaikoista? Sipilän hallituksen ansio on suurempi kuin nolla mutta pienempi kuin 120 000
12
Kärkkäisen maahantuoma klapikone määrättiin poistettavaksi markkinoilta – Tukes löysi testissä vakavia turvallisuuspuutteita
9
Sää ottaa harppauksen kylmempään suuntaan – Oulun seudulle luvassa yöpakkasia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Minua myös naurattaa tuo ainainen ihmisten purnaaminen köyhyydestä. Rahat riittää kapakissa istumiseen ja tupakin poltto... Lue lisää...
SYLVA L

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image