Luonto

Pää­kal­lo­kii­tä­jä on perhosten Lordi

Pääkallokiitäjä on suurin Suomessa koskaan nähty perhonen. Sen siipien kärkiväli on jopa 13 senttiä.
Luonto 14.7.2007 0:00
Tuomo Komulainen
Luunkeltaisella pääkallolla kuvioitu ja ääntelemään kykenevä hunajarosvo on Euroopan suurimpia ja tunnetuimpia perhosia.

Pääkallokiitäjällä (Acherontia atropos) ja euroviisuvoittaja Lordilla on yhteistä se, että kumpaakin on - ilmeisesti yhtä perusteetta - epäilty yhteyksistä pimeisiin voimiin.

Kun Ranskassa raivosi rutto 1730-luvulla, pääkallokiitäjää esiintyi poikkeuksellisen paljon. Hätkähdyttävän selkäkuvionsa vuoksi se herätti hämmennystä ja pelkoa kansan keskuudessa; perhonen tulkittiin paholaisen lähettilääksi, jonka näkeminen tiesi pikaista kuolemaa. Mustan surman ahdistama kirkko hermostui synkästä hyönteisestä niin, että julisti sen pannaan.

Pääkallokiitäjän tieteellinen nimi viittaa myyttiseen kohtalon jumalattareen, jonka tehtävänä on katkaista ihmisen elämänlanka.

Monissa kielissä perhosella on samankaltainen nimi kuin suomessa (esimerkiksi englannissa Death´s head hawkmoth ja ruotsissa dödskallesvärmare), vaikka sitä on kutsuttu myös jasmiinikiitäjäksi, perunakiitäjäksi ja mehiläiskiitäjäksi.

Suomessa pääkallokiitäjä on keräilijöiden arvostama suurharvinaisuus, jota on todistettavasti havaittu maassamme noin 400-500 yksilöä.

Lajin vakituiset asuinsijat ovat Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, josta se suotuisien ilmavirtausten siivittämänä saattaa kulkeutua pohjolan perukoille saakka. Suurin vaellus Suomeen todettiin vuonna 1956, jolloin ilmoitettiin 48 perhosta.

Viime vuosikymmeninä pääkallokiitäjä on käynyt yhä harvinaisemmaksi Euroopassa. Syynä lienevät kemialliset kasvimyrkyt, joita alettiin käyttää 1960-luvulla suojaamaan perunaviljelyksiä koloradonkuoriaiselta.

Sen jälkeen pääkallokiitäjän vaellukset ovat romahtaneet, sillä sen toukka tarvitsee kehittyäkseen tuoreita perunanlehtiä.

Pääkallokiitäjä hakee ravintonsa tupakan ja harjaneilikan kukista tai koivun mahlavuodolta, mutta erityisen mielellään se hyödyntää mehiläisten keruutyön hedelmiä.

Hyönteinen haistaa hunajan tuoksun pitkän matkan päähän ja hakeutuu mehiläispesälle. Hunajavarkaissa se käyttää perhosmaailmassa ainutlaatuista kykyään mekastaa äänellä, jota on verrattu päästäisen piipitykseen tai heinäsirkan siritykseen.

Äänen kuultuaan mehiläiset rauhoittuvat eivätkä välitä yöllisestä tunkeilijasta.

Pääkallokiitäjä mönkii sisälle pesään, työntää terävän imutorvensa kennostoon ja nauttii jopa teelusikallisen hunajaa
kerrallaan. Pääkallokiitäjälle on Suomessa vaikea määrittää varsinaista elinympäristöä tai lentoaikaa. Sitä on havaittu melkein missä vain ulkosaaristosta Lapin tuntureihin ja metsistä kaupunkien keskustoihin.

Suomen pääkallokiitäjät on pyydystetty kesäkuusta lokakuulle, joskin havainnot ovat keskittyneet loppukesään.

Useimmat on löydetty mehiläispesien lähettyviltä tai paikoilta, jotka ovat olleet yöllä valaistuja.

Pääkallokiitäjän vihertävänkeltaista toukkaa on Suomessa tavattu vain perunapelloilta.

Toukka kasvaa jopa viidentoista senttimetrin mittaiseksi, ja sen kirjavassa ruumiissa on sinisenmustia täpliä ja violettiin häivähtäviä vinojuovia.

Peräpäässä on kiitäjän toukille tyypillinen käyrä sarvi.

Toukka syö öisin, piilottelee päivisin ja koteloituu täyskasvuisena maan sisään 15-20 senttimetrin syvyyteen.

Häirittynä se hieroo leukojaan vastakkain, jolloin syntyy narskuttava ääni. Punaruskea kotelokin saattaa sirittää, erityisesti ennen kuin aikuinen perhonen kuoriutuu.

Lähteet: Olli Marttila, Kimmo
Saarinen, Tari Haahtela ja Mika
Pajari: Suomen kiitäjät ja kehrääjät.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

17:33
Kokoomus jättää välikysymyksen: "On päätetty menolisäyksistä, joille ei ole tulopuolella katetta"
17:26
Etiopian ME-nainen Genzebe Dibaba jää pois MM-Dohasta
17:18
Omakotitalo palaa Sodankylän Vuotsossa, palon sammutustyöt käynnissä
17:00
Aika on py­säh­ty­nyt, mutta voi myös ajaa kaiken ohi – Andreas Ala­ries­ton mökki uinuu ja ra­pis­tuu So­dan­ky­län Vuot­sos­sa Tilaajille
16:59
Siltatyömaa hidastaa liikennettä Pohjantiellä lähes kahden vuoden ajan – järjestelyn ensimmäisinä päivinä odotettavissa ruuhkaa
14:58
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan
14:41
Työryhmä: Biojätteen erilliskeräys pakolliseksi jokaiselle taajamatalolle, pakkauskeräys vähintään viiden asunnon kiinteistöille
81
Sekasyöjälle on tarjolla helppoja keinoja vähentää lihan osuutta ruokavaliossaan – katso tästä kotitalousopettajan vinkit
55
Caruna nostaa sähkönsiirtomaksuja lähes neljä prosenttia, Omakotiliitto pöyristyi: ”Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä?"
44
Psykologit: Sipilän hallituksen hidasautolait pitäisi perua kokonaan – perusteluina nuorten kuljettajien aivojen kehittymättömyys
42
Akavan esitys: Osan työttömyyskorvauksesta saisi vasta päästyään töihin – "Työn hakemisen ja vastaanottamisen pitää olla kannattavampaa kuin nykyisin"
41
Korkeiden talojen ja pienten asuntojen rakentaminen johtaa siihen, että Oulun väestörakenne muuttuu yksipuoliseksi Lukijalta
33
Harvalukuiselle yleisölle virkamiesmäinen esitys – Kärppien nihkeän voiton pääarkkitehti Heshka selitteli vaikeaa alkua: ”Jokainen joukkue tulee pelaamaan tänne aina täysillä”
33
Rehnin madonluvut poikivat heti rajun ehdotuksen keskustan riveistä: Massiivinen 50 miljardin euron velkaelvytyspaketti – Kärnä valmis harkitsemaan valtion omaisuuden myyntejä uudestaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image