Luonto

Pää­kal­lo­kii­tä­jä on perhosten Lordi

Pääkallokiitäjä on suurin Suomessa koskaan nähty perhonen. Sen siipien kärkiväli on jopa 13 senttiä.
Luonto 14.7.2007 0:00
Tuomo Komulainen
Luunkeltaisella pääkallolla kuvioitu ja ääntelemään kykenevä hunajarosvo on Euroopan suurimpia ja tunnetuimpia perhosia.

Pääkallokiitäjällä (Acherontia atropos) ja euroviisuvoittaja Lordilla on yhteistä se, että kumpaakin on - ilmeisesti yhtä perusteetta - epäilty yhteyksistä pimeisiin voimiin.

Kun Ranskassa raivosi rutto 1730-luvulla, pääkallokiitäjää esiintyi poikkeuksellisen paljon. Hätkähdyttävän selkäkuvionsa vuoksi se herätti hämmennystä ja pelkoa kansan keskuudessa; perhonen tulkittiin paholaisen lähettilääksi, jonka näkeminen tiesi pikaista kuolemaa. Mustan surman ahdistama kirkko hermostui synkästä hyönteisestä niin, että julisti sen pannaan.

Pääkallokiitäjän tieteellinen nimi viittaa myyttiseen kohtalon jumalattareen, jonka tehtävänä on katkaista ihmisen elämänlanka.

Monissa kielissä perhosella on samankaltainen nimi kuin suomessa (esimerkiksi englannissa Death´s head hawkmoth ja ruotsissa dödskallesvärmare), vaikka sitä on kutsuttu myös jasmiinikiitäjäksi, perunakiitäjäksi ja mehiläiskiitäjäksi.

Suomessa pääkallokiitäjä on keräilijöiden arvostama suurharvinaisuus, jota on todistettavasti havaittu maassamme noin 400-500 yksilöä.

Lajin vakituiset asuinsijat ovat Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, josta se suotuisien ilmavirtausten siivittämänä saattaa kulkeutua pohjolan perukoille saakka. Suurin vaellus Suomeen todettiin vuonna 1956, jolloin ilmoitettiin 48 perhosta.

Viime vuosikymmeninä pääkallokiitäjä on käynyt yhä harvinaisemmaksi Euroopassa. Syynä lienevät kemialliset kasvimyrkyt, joita alettiin käyttää 1960-luvulla suojaamaan perunaviljelyksiä koloradonkuoriaiselta.

Sen jälkeen pääkallokiitäjän vaellukset ovat romahtaneet, sillä sen toukka tarvitsee kehittyäkseen tuoreita perunanlehtiä.

Pääkallokiitäjä hakee ravintonsa tupakan ja harjaneilikan kukista tai koivun mahlavuodolta, mutta erityisen mielellään se hyödyntää mehiläisten keruutyön hedelmiä.

Hyönteinen haistaa hunajan tuoksun pitkän matkan päähän ja hakeutuu mehiläispesälle. Hunajavarkaissa se käyttää perhosmaailmassa ainutlaatuista kykyään mekastaa äänellä, jota on verrattu päästäisen piipitykseen tai heinäsirkan siritykseen.

Äänen kuultuaan mehiläiset rauhoittuvat eivätkä välitä yöllisestä tunkeilijasta.

Pääkallokiitäjä mönkii sisälle pesään, työntää terävän imutorvensa kennostoon ja nauttii jopa teelusikallisen hunajaa
kerrallaan. Pääkallokiitäjälle on Suomessa vaikea määrittää varsinaista elinympäristöä tai lentoaikaa. Sitä on havaittu melkein missä vain ulkosaaristosta Lapin tuntureihin ja metsistä kaupunkien keskustoihin.

Suomen pääkallokiitäjät on pyydystetty kesäkuusta lokakuulle, joskin havainnot ovat keskittyneet loppukesään.

Useimmat on löydetty mehiläispesien lähettyviltä tai paikoilta, jotka ovat olleet yöllä valaistuja.

Pääkallokiitäjän vihertävänkeltaista toukkaa on Suomessa tavattu vain perunapelloilta.

Toukka kasvaa jopa viidentoista senttimetrin mittaiseksi, ja sen kirjavassa ruumiissa on sinisenmustia täpliä ja violettiin häivähtäviä vinojuovia.

Peräpäässä on kiitäjän toukille tyypillinen käyrä sarvi.

Toukka syö öisin, piilottelee päivisin ja koteloituu täyskasvuisena maan sisään 15-20 senttimetrin syvyyteen.

Häirittynä se hieroo leukojaan vastakkain, jolloin syntyy narskuttava ääni. Punaruskea kotelokin saattaa sirittää, erityisesti ennen kuin aikuinen perhonen kuoriutuu.

Lähteet: Olli Marttila, Kimmo
Saarinen, Tari Haahtela ja Mika
Pajari: Suomen kiitäjät ja kehrääjät.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

17.9.
Seiväshyppääjä Minna Nikkanen, 31, lopettaa uransa – jätti jo aiemmin tämän kauden väliin
17.9.
Oululaistaustainen Juhani Järvi päätyi Raahen kautta ison vankilan johtajaksi Turkuun – "Näitä olosuhteita on turha kenenkään kadehtia, vangilla ei ole vapautta"
17.9.
Halla-ahon mielestä työministeri Harakan työllisyystoimet vaikuttavat "aika sosialistisilta"– "Painopiste näyttää olevan, että valtio maksaa palkat"
17.9.
Hallitukselta pitkä lista työllisyystoimista – aktiivimalli kumotaan ensi vuoden alusta, "vuosisadan palkkatukiuudistus alkaa"
17.9.
Tuttu vinkkimies istuu penkin päässä tietokone sylissä – oululainen apuvalmentaja Sami Kurttila kääntää marginaalit Suomen eduksi Tilaajille
17.9.
Viisikko hehkuttaa budjetin koulutusrahoja – Kulmuni muisti alueellisuuden ja Andersson perusturvan varassa elävät
17.9.
Rinteen hallituksen ensimmäinen budjettiriihi valmis: Työllisyyteen 25 toimenpidettä, kuntatalouden kriisiin varaudutaan, korkeakoulutukseen 60 miljoonaa ensi vuodesta lähtien

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

18.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image