Luonto

Pää­kal­lo­kii­tä­jä on perhosten Lordi

Pääkallokiitäjä on suurin Suomessa koskaan nähty perhonen. Sen siipien kärkiväli on jopa 13 senttiä.
Luonto 14.7.2007 0:00
Tuomo Komulainen
Luunkeltaisella pääkallolla kuvioitu ja ääntelemään kykenevä hunajarosvo on Euroopan suurimpia ja tunnetuimpia perhosia.

Pääkallokiitäjällä (Acherontia atropos) ja euroviisuvoittaja Lordilla on yhteistä se, että kumpaakin on - ilmeisesti yhtä perusteetta - epäilty yhteyksistä pimeisiin voimiin.

Kun Ranskassa raivosi rutto 1730-luvulla, pääkallokiitäjää esiintyi poikkeuksellisen paljon. Hätkähdyttävän selkäkuvionsa vuoksi se herätti hämmennystä ja pelkoa kansan keskuudessa; perhonen tulkittiin paholaisen lähettilääksi, jonka näkeminen tiesi pikaista kuolemaa. Mustan surman ahdistama kirkko hermostui synkästä hyönteisestä niin, että julisti sen pannaan.

Pääkallokiitäjän tieteellinen nimi viittaa myyttiseen kohtalon jumalattareen, jonka tehtävänä on katkaista ihmisen elämänlanka.

Monissa kielissä perhosella on samankaltainen nimi kuin suomessa (esimerkiksi englannissa Death´s head hawkmoth ja ruotsissa dödskallesvärmare), vaikka sitä on kutsuttu myös jasmiinikiitäjäksi, perunakiitäjäksi ja mehiläiskiitäjäksi.

Suomessa pääkallokiitäjä on keräilijöiden arvostama suurharvinaisuus, jota on todistettavasti havaittu maassamme noin 400-500 yksilöä.

Lajin vakituiset asuinsijat ovat Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, josta se suotuisien ilmavirtausten siivittämänä saattaa kulkeutua pohjolan perukoille saakka. Suurin vaellus Suomeen todettiin vuonna 1956, jolloin ilmoitettiin 48 perhosta.

Viime vuosikymmeninä pääkallokiitäjä on käynyt yhä harvinaisemmaksi Euroopassa. Syynä lienevät kemialliset kasvimyrkyt, joita alettiin käyttää 1960-luvulla suojaamaan perunaviljelyksiä koloradonkuoriaiselta.

Sen jälkeen pääkallokiitäjän vaellukset ovat romahtaneet, sillä sen toukka tarvitsee kehittyäkseen tuoreita perunanlehtiä.

Pääkallokiitäjä hakee ravintonsa tupakan ja harjaneilikan kukista tai koivun mahlavuodolta, mutta erityisen mielellään se hyödyntää mehiläisten keruutyön hedelmiä.

Hyönteinen haistaa hunajan tuoksun pitkän matkan päähän ja hakeutuu mehiläispesälle. Hunajavarkaissa se käyttää perhosmaailmassa ainutlaatuista kykyään mekastaa äänellä, jota on verrattu päästäisen piipitykseen tai heinäsirkan siritykseen.

Äänen kuultuaan mehiläiset rauhoittuvat eivätkä välitä yöllisestä tunkeilijasta.

Pääkallokiitäjä mönkii sisälle pesään, työntää terävän imutorvensa kennostoon ja nauttii jopa teelusikallisen hunajaa
kerrallaan. Pääkallokiitäjälle on Suomessa vaikea määrittää varsinaista elinympäristöä tai lentoaikaa. Sitä on havaittu melkein missä vain ulkosaaristosta Lapin tuntureihin ja metsistä kaupunkien keskustoihin.

Suomen pääkallokiitäjät on pyydystetty kesäkuusta lokakuulle, joskin havainnot ovat keskittyneet loppukesään.

Useimmat on löydetty mehiläispesien lähettyviltä tai paikoilta, jotka ovat olleet yöllä valaistuja.

Pääkallokiitäjän vihertävänkeltaista toukkaa on Suomessa tavattu vain perunapelloilta.

Toukka kasvaa jopa viidentoista senttimetrin mittaiseksi, ja sen kirjavassa ruumiissa on sinisenmustia täpliä ja violettiin häivähtäviä vinojuovia.

Peräpäässä on kiitäjän toukille tyypillinen käyrä sarvi.

Toukka syö öisin, piilottelee päivisin ja koteloituu täyskasvuisena maan sisään 15-20 senttimetrin syvyyteen.

Häirittynä se hieroo leukojaan vastakkain, jolloin syntyy narskuttava ääni. Punaruskea kotelokin saattaa sirittää, erityisesti ennen kuin aikuinen perhonen kuoriutuu.

Lähteet: Olli Marttila, Kimmo
Saarinen, Tari Haahtela ja Mika
Pajari: Suomen kiitäjät ja kehrääjät.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

10:12
Ulkoministeriö: Suomen suurlähetystön toimintaa on tutkittu Turkissa jo kuukausien ajan: "Epäillään, että tätä järjestelmää on käytetty väärin"
10:09
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen tehtävämäärissä huomattava kasvu – Riskienhallintapäällikkö: "Mitä ihmiset puuhastelevat lähtiessään töistä kotiin?"
9:51
Korkein oikeus ei myöntänyt Nokian teippisurmaajalle valituslupaa
9:46
KRP ja Rajavartiolaitos tutkivat: Suomen Ankaran-suurlähetystöstä myönnetty Schengen-viisumeita väärin perustein – selviteltävinä satoja viisumeita
9:41
Matkailuporoksi koulutettu kesy poro varastettiin Ylitorniolla marraskuussa
9:34
Maailman kallein polttoaine synnytti väkivaltaiset protestit – väärinkäytökset tutkitaan, lupasi Zimbabwen presidentti Mnangagwa
9:28
Kolumni: Kärpillä on käsissään positiivinen ongelma – juniorijoukkueiden taso on äärimmäisen kova

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöstä alkaen Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, pöllyävän lumen ja sään lauhtumisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

200 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Amerikkalaisprofessorin väitös; Suomi olisi voinut välttää talvisodan

Jopas on herra Stephen Kotkinilla s.17.2.1959 puheet ja tutkimustulokset. Suomi oli itsenäinen maa, joten miksi Stalin h... Lue lisää...
Sotamies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image