Luonto

Orpo linnunpoika kuuluu luontoon

Viirupöllön poikaset ovat kiivenneet savupiippumaisen pesäkantonsa reunalle. Jos pesä on ahdas, poikaset tekevät niin jo varhain ja putoavat usein hyvin nuorina maahan, minne emot niitä huoltavat. KUVA: Pekka Helo
Luonto 16.7.2002 0:00
Pekka Helo

KAJAANI
Kesä on luonnossa uudistumisen aikaa. Kasvit kukkivat tuottaakseen siemeniä, eläimillä on hoivattavanaan poikasia. Poikasia on kaikkialla. Osa pysyy pesässä viimeiseen asti ja on pesästä lähtiessään valmis tulemaan toimeen omillaan, ilman emojensa alkutaipaleella antamaa tukea. Osa jättää pesän varsin avuttomana ja pysyy hengissä kriittiset päivät tai viikot pesästä lähdön jälkeen vain emojensa avulla.

Suurin osa niin nisäkkäiden kuin lintujenkin poikasista tarvitsee emojensa tukea pitkään lähdettyään pesästä. Emon ja huollettavien poikasten suhde voi olla hyvin tiivis, niin että emo koko ajan valvoo poikasen tekemisiä ja turvallisuutta ja puolustaa sitä tarvittaessa. Se voi kuitenkin olla myös varsin löysä, niin että emo saattaa olla kuulo- ja näköetäisyyden ulkopuolella poikasesta tuntikausia. Vaaran uhatessa poikasta emo voi oman turvallisuutensa takia pysyä myös piilossa ja seurata tapahtumia sieltä, ilman että ihminen tai muu poikasten lähelle osunut vaaratekijä tietää sen olemassaolosta mitään.

Jos emo on kaukana poikasestaan tai piiloutuu vaaran uhatessa, poikasen luonnossa huomannut ihminen tekee usein tilanteesta väärän johtopäätöksen - poikanen tulkitaan emojensa hylkäämäksi ja tuhoon tuomituksi. Melkein yhtä usein auttamishaluiset ihmiset toimivat tuon väärän johtopäätöksen perusteella ja ottavat "orvon" poikasen mukaansa, joko hoitaakseen sen itse tai viedäkseen sen johonkin hoitolaitokseen.

Lakimme kieltää luonnonvaraisten eläinten vangittuna pitämisen, joten ilman erittäin painavia perusteita poikasta ei saa tuoda luonnosta pois. Vain aniharvoin poikanen todella on emojensa hylkäämä. Lisäksi ihmisen kasvattama poikanen on miltei aina täysikasvuisena luonnossa avuton ja menehtyy huolenpidon loppuessa.

Takaisin pesään tai löytöpaikalle

Eri puolilla maata toimivat hoitolaitokset ja eläintarhat ovat keväisin ja alkukesällä usein vaikeuksissa, kun hyvää tarkoittavat ihmiset tuovat niihin metsästä löytämiään pöllön- tai haukanpoikasia. Nehän lähtevät pesästä maastoon jo ennen kuin osaavat lentää.

Myös lintuharrastajille ja muille luonnonystäville niitä ja muita linnunpoikasia tarjotaan tuon tuosta, tai heiltä kysellään hoito-ohjeita "orpojen" kasvattamiseen. Muidenkin eläinten poikasia otetaan luonnosta hoidettavaksi hämmästyttävän usein.

Mikäli linnunpoikanen on otettu luonnosta päivää tai enintään paria aikaisemmin eikä selvää perustetta sen orpoudelle ole, löytäjälle on annettava ohje viedä poikanen takaisin löytöpaikalle. Muu poikue on todennäköisesti edelleen alueella ja emo hyväksyy palautetun poikasen takaisin katraaseensa ilman suurempia ongelmia.

Nisäkkäiden poikasten palauttamisessa voi kuitenkin jo muutaman tunnin palautusviive olla kohtalokas. Poikueet liikkuvat melko nopeasti eivätkä emot juurikaan palaa etsimään kadonnutta poikasta. Myös poikaseen tarttunut ihmisen haju voi saada emon vierastamaan sitä tai jopa hylkäämään sen.

Siksi nisäkkäiden poikasiin ei luonnossa saa koskea, niin hellyttävän herttaisia kuin ne ovatkin.

Jos tiedossa on pesä, josta esimerkiksi linnunpoikanen on pudonnut tai lähtenyt, paras keino auttaa sitä on nostaa poikanen takaisin pesään. Ellei pesä ole tiedossa, poikanen on palautettava löytöpaikalle. Se ilmoittaa omilla luontaisilla äänillään olemassaolonsa emoilleen ja nämä löytävät sen kyllä, jos ovat vielä lähistöllä.

Hoito epäonnistuu
lähes aina

On tilanteita, joissa luonnosta löytyvien eläinten poikasten huostaanotto ja hoito on perusteltua. Mikäli esimerkiksi tiedetään, että poikasen emot (tai yhden emon huollossa olevilla eläimillä huoltava emo) on varmasti kuollut ja poikasten menehtyminen ilman apua on varmaa, mahdollisuus poikasten kasvattamiseksi aikuiseksi kannattaa tutkia.

Koska vain hyvin harvan maallikon tieto on riittävä tilanteen arviointiin, neuvoa kannattaa kysyä asiantuntijoilta, mieluummin jo ennen huostaanottoa.

Osalla sekä nisäkäs- että lintulajeja poikasten ravinto on niin pitkälle erikoistunutta ja vaikeasti saatavissa, että maallikolla ei ole sen hankintaan mahdollisuutta. Jos hoitoa tarvitaan pitkään, myös ravinnon vitamiini- ja hivenainevaatimukset on otettava huomioon. Joidenkin eläinten poikasten syöttäminen on teknisesti ongelmallista, tarvitaan väkisin syöttämistä tai muotoiltuja tutteja tai pipettejä. Ja syötettäväkin on tuon tuosta, jopa vuorokauden ympäri...

Siksi asiansa osaava hoitolaitos tai eläintarha on aina parempi vaihtoehto kuin hyvää tarkoittava yksityinen ihminen. Valitettavasti noiden laitosten resurssit eivät kuitenkaan aina riitä poikasten vastaanottamiseen.

Ongelmat eivät myöskään lopu siihen, että poikanen saadaan kasvatetuksi täysikasvuiseksi. Monella eläimellä poikaset ovat pesästälähdön jälkeen viikkoja tai jopa kuukausia emojensa opetettavina. Ilman emoilta saamaansa oppia ne ovat luonnossa avuttomia ja joko nälkiintyvät nopeasti tai joutuvat yksin jäätyään pian petojen saaliiksi.

Jos löydät luonnosta orvolta vaikuttavan linnunpojan tai muun eläimen, älä siis ota sitä hoidettavaksi, ellei sinulla ole erityisen selvää näyttöä poikasen emojen kuolemasta. Lähes aina orvolta vaikuttava poikanenkin on emojensa huollossa ja sen mahdollisuudet selvitä metsässä elinkelpoiseksi aikuiseksi ovat moninkertaiset verrattuna ihmisen tarjoamaan apuun.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Ihmetyttää että miksi lasten vanhemmat eivät opasta jälkikasvuaan villieläinten suhteen. Joka vuosi näkee esimerkiksi rastaiden maastopoikasia lasten leikkikaluina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Silloin se joka näkee tällaista tapahtuvan kuuluu puuttua asiaan ja opastaa lapsia ja heidän vanhemiaankin jos ovat tiedossa/lähistöllä!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image