Luonto

"Neekerille" ei löydy perusteita hakemallakaan

Luonto 4.2.2003 0:00
Anna Nieminen
Opetusministeri Maija Rask puhui viime syksyisellä Oulun vierailullaan "neekerilapsista". Sen jälkeen neekeri-sanaa puitiin Kalevan yleisönosastossa monelta kantilta. Eri tieteenalojen asiantuntijat näkevät termin kuvaavan ennen kaikkea historiallista taustaansa ja vallitsevia valtasuhteita.

Tiettävästi neekeri-sanaa käytettiin suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran vuonna 1771. Se pysyi 1900-luvun loppupuolelle asti varsin yleisenä ilmaisuna, jota käytettiin niin oppikirjoissa, tieteellisissä tutkimuksissa kuin lehtikielessäkin.

Muutamia vuosia sitten Nykysuomen sanakirjassa todettiin, että sana on joidenkin mielestä halventava. Tällä hetkellä sanakirja toteaa, että se koetaan usein halventavana. Myös viranomaiset ovat saaneet ohjeistuksen olla käyttämättä kyseistä sanaa.

Jos internetistä etsii sivuja hakusanalla "neekeri", löytyneet www-sivut voi jakaa miltei poikkeuksetta kahteen ryhmään: tyyliltään rasistisiin sivuihin ja erilaisiin keskustelupalstoihin, joilla puidaan termin luonnetta.

Osa internetissä ja lehtien yleisönosastoissa kirjoittavista on sitä mieltä, että neekeri-sanaa pitäisi voida käyttää yhä suomen kieleen kuuluvana neutraalina käsitteenä. "Neekeriin" ei kuitenkaan enää törmää neutraalisti käytettynä kuin näissä puheenvuoroissa.



Neekeri
ja rotu


"Neekerillä on ollut suomen kielessä kaksi merkitystä. Sillä on tarkoitettu niin sanottua negridistä roturyhmää, jonka ajateltiin ulottuvan Afrikasta Etu- ja Taka-Intiaan, ja toisaalta Afrikan tummaihoista väestöä. Suomalaiset ovat käyttäneet sanaa erityisesti afrikkalaisia tarkoittaessaan", sanoo oululainen aate- ja oppihistorioitsija Pekka Isaksson, joka on tutkinut rasismin ja rotuteorioiden historiaa.

Hän näkee rodut sosiaalisen kulttuurin tuotteina ja ajatuksen tasolla luotuina luokituksina. Tästä syystä negridisestä roturyhmästäkään ei voida puhua minään biologisena tosiasiana.

Tutkimuksissaan Isaksson on käyttänyt termejä rodullistaminen ja rodullistava esitystapa. "Sellaiset sanat kuin neekeri kirjoitan lainausmerkkeihin. Joskus saatan jättää lainausmerkit pois, jos haluan tähdentää sanaan liittyvää historiallista yhteyttä."

Rodun käsite vakiintui ja yleistyi 1700-luvun lopulla Euroopassa. Sillä tarkoitettiin ihmisryhmää, jolla on yhteisiä ja sen muista ryhmistä erottavia havaittavia tai mitattavia fyysisiä piirteitä.

"Koko rotukäsitys kertoi aikoinaan enemmän siitä, mitä ei tiedetty kuin siitä, mitä tiedettiin. Perinnöllisyyskysymykset hallittiin tieteen piirissä huonosti 1930-luvulle asti. Tietämättömyys peitettiin rotuluokituksilla", Isaksson sanoo.

Isakssonin mielestä kielen pitäisi lisätä ihmisten välisten kontaktien mahdollisuutta. Luokittelevilla ja halventavilla sanoilla on päinvastainen vaikutus.



Termit
erottelevat


"Näen neekeri-sanan muistumana menneisyydestä ja kielteisenä ilmauksena. Siihen liittyy rasismia ja banaalia arkipäivän nationalismia", toteaa maantieteen professori Anssi Paasi Oulun yliopistosta.

Hän on tutkinut alueiden ja territorioiden syntyä, identiteettien syntymistä ja rakentumismekanismeja, alueellisia stereotypioita sekä poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin rajoihin liittyviä kysymyksiä.

Paasin mielestä neekeri-sanassa on sekin ongelma, että yhden sanan alle pistetään valtava määrä erilaisia ihmisiä, jotka ovat lähtöisin useista eri kulttuureista ja eri puolilta maailmaa. Yksi ainoa sana piilottaa sisäänsä suuren määrän kulttuuriperintöä.

"Niin sanotuilla neekerivitseillä on sama vaikutus. Stereotyyppisesti kuvatusta ihmisestä tehdään pelkkä typerys, jolla ei ole persoonaa tai henkilöhistoriaa."

Paasin mielestä tällaisten termien perimmäinen tarkoitus on erotella meitä ja muita. Luokittelut ovat myös luokittelijan tapa käyttää valtaa.

"Väitteet, että me voimme päättää miten muista ihmisryhmistä puhutaan, voi nähdä nimenomaan vallankäyttönä. Etnisten ryhmien tutkimuksessa voidaan puhua etic- ja emic-näkökulmista. Etic tarkoittaa ulkoapäin tapahtuvaa määrittämistä, emic asioiden ymmärtämistä kyseisen kulttuurin omista näkökulmista."



Oma kulttuuri
ei ole ainoa


Oululainen kasvatustieteen tohtori Rauni Räsänen on kirjoittanut paljon opettajan etiikasta ja erilaisuuden kohtaamisesta koulussa. Hänen tärkein tutkimusalueensa on ollut monikulttuurinen kasvatus.

"Haluaisin ihmisten huomaavan, että asioita voi katsoa aina muustakin kuin oman kulttuurin näkökulmasta. Erilaisia luokitteluja on eurooppalaisessa kulttuurissa käytetty oikeuttamaan tekojamme ja tukemaan vallankäyttöämme. Hyvä esimerkki oli apartheid-politiikka", Räsänen sanoo.

Hän näkee neekeri-sanaan kytkeytyvän valkoisten ylemmyyden tunnetta. Neekereiksi määriteltyihin ihmisiin liitettiin sellaisia henkisiä ominaisuuksia kuin laiskuus, lapsellisuus ja tyhmyys.

"Tiede oli tässä mukana. Vielä 1960-luvulla Yhdysvalloissa tehtiin tutkimuksia, joissa mustaa rotua väitettiin älykkyydeltään heikommaksi. Nämä stereotypiat tuntuvat olevan jossakin määrin yhä elossa. Afrikassa voit kuulla olevasi "white people", valkoinen. Se on kuitenkin han eri asia kuin neekeriksi nimittäminen."



Muutakin
kuin väri


Neekeri-sana on rodun lisäksi viitannut ihonväriin.¨

"Miksi ihmistä pitäisi kutsua ihonvärillään? Pitäisi miettiä, mitä sana merkitsee heille, joista sitä käytetään. Neekeri-sanalla on runsaasti historiallisia rasitteita. Suomen "neekeriä" vastaavat englannin kielessä sekä "nigger" että "negro", joka viittaa myös orjaan", sanoo kenialaissyntyinen Eric Mwai.

Hän opiskelee ja työskentelee Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa. Mwai on seurannut aktiivisesti julkista keskustelua Suomessa viettämänsä kuuden ja puolen vuoden ajan. Hänen mielestään neekeri-sanaa ei pitäisi kuulua ihmisten suusta enää ollenkaan.

"Neekerin" tilalle on joskus ehdotettu sanaa "musta". Se ei muuta miksikään sitä, että ihminen nimetään jonkin ulkoisen piirteen mukaan. Mwain mukaan sana ei ole edes totuuden mukainen.

"Olen asunut Afrikassa noin kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana en ole nähnyt juurikaan mustia ihmisiä."

Rauni Räsäsen mielestä "musta" ei ole yhtä kielteinen kuin neekeri-sana, mutta mustan ja valkean symboliikka ei ole ongelmatonta. "Musta väri merkitsee meidän kulttuurissamme pimeyttä, pahuutta, tietämättömyyttä ja likaisuutta."

Isakssonin ja Räsäsen mielestä pitäisi huomioida, miten ihmisryhmä haluaa itseään kutsuttavan. Eikä Räsänen hyväksyisi silloinkaan kielteisiä ja halventavia käsitteitä.

Mwai katsoo meillä olevan jo aivan tarpeeksi keinoja määritellä ihmisiä. "Ihmisillä on nimensä, kansallisuutensa, ammattinsa, sukupuolensa ja ikänsä. Jos vaikkapa poliisin tiedotteessa ulkoisia piirteitä todella tarvitaan johonkin, silloin voidaan sanoa tummaihoinen."



Kielellä
on paljon väliä


Joskus neekeri-sanan käyttöä perustellaan sillä, että sitä on Suomessa käytetty varsin pitkään kirjakieleen kuuluvana.

"Jokaisessa kulttuurissa voidaan nähdä erilaisia kerrostumia. Jäänteelliset, vahvimmin vallitsevat ja orastavat piirteet kilpailevat keskenään. Joissakin asioissa kerrostumat menevät sukupolvien mukaan. Tämä oletus on mukana, kun puhutaan vanhan väestön tottuneen tiettyyn kielenkäyttöön. Neekeri-sanan kohdalla vanhoilla argumenteilla pelaa kuitenkin usein nuori sukupolvi", sanoo maantieteen professori Paasi.

Hän ei näe syytä pitää iäkkäämpiä ihmisiä tapoihinsa jumiutuneina, vaikka he saattavatkin olla tottuneita neekeri-sanan käyttöön.

"Tähän sopisi nyt myönteinen ajatus elinikäisestä oppimisesta."

Mwaikaan ei pidä uusia sanavalintoja mutkikkaina. "Ovathan ihmiset oppineet sanomaan Neuvostoliiton sijastakin Venäjä. Tai jos joku muusikko tai bändi vaihtaa nimeään, siihen opitaan nopeasti."

Julkisuudessa on välillä pohdittu sitä, onko yhdestä ainoasta sanasta tehty kaiken rasismin mittari. Oululaisten asiantuntijoiden mielestä kielellä on väliä. Se kuvastaa todellisuutta sekä tuottaa ja ylläpitää käsityksiä.

"Neekeri-sanan kaltaiset termit ovat nykyään vahvempia käsitteitä kuin ennen. Aikaisemmin muuttoliike vei Suomesta ihmisiä, nykyään tänne myös tullaan muualta. Toisen maailmansodan jälkeen maailmassa on ollut 60-80 miljoonaa pakolaista, muista muuttajista puhumattakaan. Nämä tekijät ovat ruokkineet ihmisryhmien luokittelua", Paasi selittää.

Hän toivoisi ihmisten näkevän muutoksen hyvässä valossa, sillä kansainvälistymistä on ollut ennenkin ja kulttuurien kehitys on aina perustunut toisilta kulttuureilta saatuihin vaikutteisiin.

Toisaalta Paasin mielestä tämän artikkelin kaltaiset asiat voivat olla vaarallisiakin: yhteen sanaan keskittyminen voi jättää sivuun rasismin laajemmat poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

10:32
Yksityistieuudistus herätti kysymyksiä Oulun valtuustossa – "Vähimmäisvaatimus sille, että reuna-alueilla pystytään asumaan, on että tiet ovat auki"
9:52
OP:n syksyn toiset yt-neuvottelut päättyivät – irtisanottuja tällä kertaa ainakin 270, ei vaikutuksia Pohjois-Suomeen
9:51
Kellosta pohjoiseen päin avautuu torstaina kahdeksan kilometrin pätkä uutta moottoritietä – Nelostien työt edenneet aikataulussa
8:50
Hepokankaantien risteykseen jumittunut raskas ajoneuvo sulki Hyrynsalmentien Puolangalla yli tunniksi
8:28
Vaaralliset pensaspalot piinaavat Australiaa, Sydney savun peitossa – Australian MM-ralli peruttiin
8:10
Silloin isäkin itki Lukijalta
8:04
Tilataksi törmäsi edellä ajavan auton perään ja pakeni paikalta Oulunsalossa – poliisi pyytää kuljettajaa ilmoittautumaan poliisille
48
"Miksi Lyseosta tuli tällainen kiistakapula", ihmetteli Jenni Pitko Oulun kaupunginvaltuustossa – Lyseon remontin esittely kirvoitti kiivasta keskustelua
47
Koulujen joulujuhlien lainmukaisuutta selvitetään myös Oulussa – Lyseon lukion iso ylioppilasjuhla mahtuu vain tuomiokirkkoon
36
SDP:n valtuustoryhmä päätti erottaa Husseinin luottamuspulan vuoksi – asiakas ei ollut poistunut taksista
14
"Illan kiisselit kasvoilla vielä aamulla" – vanhustenhuollon tila on ollut tapetilla jo pitkään, silti esille nousee yhä todella vakavia epäkohtia
12
Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"
9
Lumisateessa lakkovahtina värjötellyt PAU:n pääluottamusmies: Tunnen kaikki, jotka ovat tulossa tänne töihin
5
Postin "aitagate" herättää ihmetystä - PAU:n puheenjohtaja kertoo, ettei uudesta kulkuväylästä päässyt sisään, ellei nimi ollut listalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

253 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula ko?

Nykyajan nuoret on vötkylöitä. Aamulla kun pitäisi aikaisin herätä ja sitten töhinmeno pitäisi olla, että menenpä sitte ... Lue lisää...
niin ja.,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image