Luonto

Metsäjänis ja rusakko risteytyvät Oulun seutua myöten

Tämä riistakameralla kuvattu eläin on mahdollinen risteymä. Sillä on sekä rusakkomaisia että jänismäisiä piirteitä. KUVA: UEF-jäniseläintutkimus
Luonto 13.11.2014 6:06
Pekka Rahko

Rusakko ja jänis ne yhteen sopii. Jopa niin hyvin, että lajit risteytyvät keskenään yllättävän usein.

”Itä-Suomessa noin 20 prosenttia rusakoista on jollain tasolla risteymiä”, yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki kertoo.

Itä-Suomen yliopiston tutkijat keräsivät viime talvena näytteitä jäniksistä ja rusakoista. Aineistoa kertyi 524 näytteen verran.

Pohjoisimmat risteymät tutkimukseen ovat havaintokeskittymä Oulun eteläpuolelta ja aivan pohjoisin havainto on Haukiputaalta.

”Neljästä Ala-Temmeksestä saadusta näytteestä yksi oli risteymä”, Pohjoismäki kertoo eläimistä, joita Kalevassa ihmeteltiin vuosi sitten.

Risteymät syntyvät aina rusakkouroksen paritellessa metsäjänisnaaraan kanssa. Syytä tähän yksipuolisuuteen ei tiedetä.

Määrittämistä vaikeuttaa se, että risteymät ovat lisääntymiskykyisiä. ”Risteymät pariutuvat vain rusakoiden kanssa”, Pohjoismäki kertoo.

Lue lisää 13.11.2014 Kalevasta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Meiilä Espoon Tapiolassa rusakoille on 20 vuodessa tullut hyvin vaalea talviturkki. Olen ajatellut se on luonnon valintaa etenkin 4 ankaran lumitalven jälkeen. Vielä 1990 rusakot oli rusakkoja, nyt jotain muuta. Beljajevin kokeissa ketuista tuli 10 sukupolvessa koiria miksei rusakoista tule yhtä nopeasti jäniksiä jos olosuhteet suosii.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joku jänis kuitenkin on kuollut tapapihalleni ja korpit on sen kalunneet pelkille luille, en rupea sitä hautaamaan, kuten muina keroina olen tehnyt. Veikkaisin jänisruttoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka kertoisi totuuden Suomen susikannasta ja sen perimästä. Löytyykö Suomesta "puhtaita" susia ollenkaan ja suojellaanko meillä vain Venäjältä levinnyttä puolikesyä ja ihmistä pelkäämätöntä koirasusikantaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"lajit risteytyvät jopa yllättävän usein" ei tarkoita, että puolet kannasta olisi risteytymiä. Pääsääntöisesti pitkäkorvat pariutuu oman lajinsa kanssa, risteymät koko kannassa pieni vähemmistö, jopa siellä missä lajit elelee samoissa puskissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsäjänis ei osaa kaivaa ruokaa esiin lumenalta, eikä myöskään kaiva kuoppaa
yöpymispaikaksi. Siis kaikki ne jänikset jotka kaivaa jompaa kumpaa ovat lajin
sekoittumisen aikaansaantoja, vaikka ne saavatkin levitetyksi varpaansa peh-
meässä lumessa kulkiessaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Risteytymistä tapahtuu yleisesti monien lähilajien kesken. Esim. kaloissa ja linnuissa varsinkin sorsalinnuissa ja metsäkanalinnuissa risteymiä tavataan tuon tuostakin. Metson ja teeren risteymä yksi tunnetuimmista eikä ole epäselvää siitä että kyse on eri lajeista.

Lajien väliset rajat ovat toisinaan hyvin epäselviä eikä tutkijatkaan ole täysin varmoja milloin jokin laji on yksi laji, kaksi alalajia tai jopa kaksi erillistä lajia. Eräillä linnuilla pelkästään erilainen lauluääni riittää tekemään kahdesta täysin samannäköisestä linnusta sellaisia etteivät ne pariudu yleensä keskenään. Jos pariutuvat niin tuloksena on lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Esimerkiksi maailman harmaalokit on jaettu vasta joku vuosi takaperin useaksi (olikohan neljäksi) eri lajiksi.

DNA tekniikka on nykyisin auttamassa, mutta sekään ei ole aukoton lähekkäisten lajien kohdalla. Esimerkiksi geenien perusteella voisi olla ihan perusteltua nimetä Torniojoen, Simojoen ja Iijoen merilohikannat omiksi lajeikseen, mutta nyt ne eivät ole luokiteltu edes alalajeiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On näitä risteymähäkkyröitä nähty pihoilla.
Selvästi luonnon politikointia perinteitä vastaan
saadaanko me nyt vapaasti ampua pihalta
nurkkajuurissa lymyileviä risteymiä
ei kait sama metsästyslaki voi koskettaa risteymiä?
Kaiken lisäksi se ei lähde tienvierestä mihinkään
autosta metsästäminen pitää sallia
ainahan kuitenkin on tehty niin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minkä kanssa tuo Citykani on risteytynyt? Sanakirja ehdottaa vaan kaupunkia tai metropolia. Onko metropoli joku jäniksen sukulainen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syy siihen että vain rusakko on risteymän isä on se että jänis on pienempi eikä yllä ilman jakkaraa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä te vähän samoilette metsissä, kun ette tiedä jäniksen pariutumisriiteistä
jänis hakeutuu hakkuuaukiolle, etsii sopivan kokoisen kannon
Hypähtää kannon nokkaan, ja alkaa viheltämällä kutsumaan rusakoita
siksi risteymällä on pää kuin kantoon lyöty. Tässä tapauksessa kannonpäältä
alkuun kilkuteltu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jänispopulaatio rikastuttaa geeneiltään rusakkokantaa mutta jäniskanta kutistuu. Häviääkö jänikset joskus tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä kokonaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Metsäjänöä saattaa rusakon uhkaa enempi uhata vähälumiset talvet. Silloin valkoisen talviturkin sopeutuma on sille haitaksi kun perinnöllinen suojaväri ei enää suojaakaan. Jollain aikataululla täysvalkoinen asu saattaisi muuttua ruskeampaan suuntaan mutta vasta pitkässä juoksussa, ehkäpä satojen vuosien kuluessa.
Metsäjänistähän esiintyy myös mm. Britanniassa missä se ei täysin valkoiseksi talvisin muutukaan sikäläisen sopeutumansa ansiosta. Auttaisiko jussia sitten se, että tuotaisiin meikäläiseen kantaan geenejä vaikkapa sieltä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oliskohan syytä alkaa puhua vain jäniksistä. Lajien risteytyminen niin että poikaset on lisääntymiskelpoisia tarkoittaa että kyseessä on samalaji, rotu vaan on eri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Risteytyyhän leijona ja tiikerikin keskenään. Kyseessä ei kuitenkaan liene sama laji?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä liikerit eivät ole lisääntymiskelpoisia, kuten nämä jänikit. Tosin esimerkiksi kaloilla rakkauselämä on vähemmän vaativaa ja ulkoisesti hyvinkin erilaisten risteyttäminen onnistuu jopa niin että jälkeläiset ovat lisääntymiskelpoisia. Se että kyseiset kalat eivät luonnossa risteydy johtuu siitä että eivät luonnossa kohtaa toisiaan, yhtään leijonan ja tiikerin ristetymää ei enää luonnossa ole tuhanteen vuoteen havaittu. Sellaisiksi intialaisissa saduissa väitetyt valkoiset tiikerit ovat olleet albiinoja.

Tällöin kyseessä ei määritelmien mukaan olla kyseessä eri lajit, mutta määritelmiä lienee muutettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

22:50
Ukrainan presidentiksi nouseva Volodymyr Zelenskyi on oligarkin tukema näyttelijä ja yrittäjä
22:43
Pikkuleijonien taival MM-mitalipeleihin mutkistui entisestään – tappioputki kolme ottelua
21:41
Kalevalan Aino on nähty uhrina ja kuuliaisena sisarena, kirjailija Tiina Piilola näkee hahmon toisin – "Tällaiset tulkinnat kuulostavat nykynaisen korviin älyttömiltä"
21:14
Volodymyr Zelenskyi on voittamassa Ukrainan presidentinvaalit murskaluvuin – presidentti Poroshenko on tunnustanut tappionsa
20:51
Ensi viikolla ilmassa on kesän tuntua: Aurinko paistaa, lämpötilat nousevat Oulussa noin 16 asteeseen – "Lämpötilat selvästi tavallista korkeampia"
20:02
Tuntematon mies pahoinpiteli alaikäistä tyttöä Pudasjärvellä, Rukalla pahoinpitelyn uhriksi joutui eteläsuomalainen mies
19:51
Mies kelkkaili Pudasjärvellä pelkkä pyyhe päällään ja putosi kelkan kyydistä – puhalsi 1,9 promillea

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Perintövero pois!

ainakin tuli selväksi minkä aatteen mies olet ei muuta kun muutat pohjois koreaaan siellä valtio omistaa kaiken oikea pa... Lue lisää...
jyväjemmar

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image