Luonto

Menisikö Hossaan, Lemmenjoelle tai vaikka Rii­si­tun­tu­riin? Lue esittelyt Pohjois-Suomen kan­sal­lis­puis­tois­ta ja ret­kei­ly­alueis­ta

Lemmenjoki virtaa läpi Lemmenjoen kansallispuiston. KUVA: Jussi Leinonen
Luonto 29.5.2019 13:15
Ulla Ingalsuo

Kaleva esittelee kesälomalaisille kymmenen Pohjois-Suomen kansallispuistoa sekä kolme retkeilyaluetta.

Rokua: Hopeisten jäkälien peittämiä dyynejä

Perustamisvuosi: 1956

Historia: Vaara-alueen jäkäläkankaat olivat lappalaisten viimeisiä eteläisiä porolaitumia 1800-luvun puoliväliin saakka. Jo isojaon aikaan 1860-luvulla alueen maita annettiin Metsähallituksen hallintaan. Alueen luonnonsuojelullinen arvo huomattiin metsätalouden tarkastuksen yhteydessä vuosina 1927–29.

Koko: Noin 10 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Suomen tärkein karukkokankaiden suojelualue. Hopeisten jäkälien peittämät dyynit kehystävät pieniä lampia, jotka kertovat jääkauden suuresta maanpinnan muotoja muokanneesta voimasta. Osa Rokua Geoparkia, Suomen ensimmäinen ja ainoa kohde UNESCO:n ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa.

Reitit: Kaikkiaan 57 kilometriä polkuja ja retkeilyreittejä, vaikeusasteeltaan helppoja tai keskivaativia. Reittien varrella on 4 kotaa ja 2 tupaa. Telttailu on sallittu Pitkäjärven telttailualueella. Rokuan korkeimmalla kohdalla, Pookivaaralla, vuonna 1936 rakennettu palovartijan maja ja torni. Opastuskeskus Suppa.

Hossa: Viestejä tuhansien vuosien takaa

Perustamisvuosi: 2017.

Historia: Hossan Värikalliolla on maalausten sarja, jotka ovat noin 3 500 vuoden ikäisiä ja Suomen suurimpia esihistoriallisia kalliomaalauksia. Eräseutua, jonne perustettiin retkeilyalue vuonna 1979. Luontokeskus valmistui 1991.

Koko: 110 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Harjuluontoa, jota rikkovat sadat kirkasvetisen järvet ja lammet. Monet lammista ovat jääkauden muodostamia suppalampia. Järvien pohjissa on lähteitä, kun harjujen pohjavedet purkautuvat rinteiden alle. Syvien lampien ja järvien vedet ovat kirkkaita ja niiden vesi on happirikasta.

Reitit: Polkuverkostoa noin 90 km. Pääosin helppokulkuisia, kiertelevät komeimmissa harju- ja järvimaisemissa. Ympyräreitit voi yhdyspolkuja hyödyntäen kytkeä pitkiksi vaellusreiteiksi. Luontokeskuksen läheisyydessä esteettömiä reittejä, kohteita ja majoitustiloja. 14 laavua ja 5 autiotupaa, 3 telttailualuetta. Hossan luontokeskus.

Perämeri: Vedenalainen luontopolku

Perustamisvuosi: 1991.

Historia: Puiston saaria on miltei niiden syntymästä saakka käytetty kalastus- ja metsästysmatkojen kausitukikohtina. Tukikohtiin muutettiin pyyntikauden ajaksi, sillä matka kala-apajilta rannikolle oli liian pitkä. Kalastustukikohtien asukkaat toivat myös mukanaan karjaa. Se laidunsi vapaasti saarilla synnyttäen perinnemaisemia.

Koko: 157 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Kivisiä luotoja, rantaniittyjä ja katajaisia nummia. Maankohoaminen muovaa merimaisemaa edelleen.

Reitit: 2 vaellusreittiä, Selkä-Sarven 1 km mittainen luontopolku Ailinpietille ja puolen kilometrin mittainen vedenalainen luontopolku Selkä-Sarven saaristossa. Telttailualue ja 4 vuokratupaa. Lähimmät satamat Kemissä ja Torniossa.

Syöte: Ikkuna maankäytön historiaan

Perustamisvuosi: 2000.

Historia: Avaa ikkunan Pudasjärven ja Taivalkosken rikkaaseen maankäytön historiaan. Puiston tunnuskin – niittylato – kuvaa tätä perinnettä 1800-luvulta nykypäivään: aluksi Syötteen kuusikkovaarojen rinteiltä nousivat kaskisavut, myöhemmin niittysauna odotti heinämiehiä vaarojen lomassa olevilla suoniityillä.

Koko: 299 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Maisemaa leimaavat kaskiviljelyyn sopivat kuusikkovaarat. Kaskenpoltto ja kaskista karanneet metsäpalot synnyttivät alueelle ensin lehtimetsiä, jotka muuttuivat ajan kuluessa lehti- ja havupuiden muodostamiksi sekametsiksi. Arvokkaat suot sijaitsevat vaarojen välisissä notkelmissa, rinteillä ja lakialueilla.

Reitit: Merkittyjä retkeilyreittejä 122 kilometriä, sopivat sekä päiväretkeilyyn että pidemmille vaelluksille. Reitit vaihtelevat helpoista ja esteettömistä eväsretkireiteistä eränkävijän reitteihin. Syötteellä seikkaillaan myös kanootilla ja polkupyörällä. Tulentekopaikkoja ja autiotupia on 8, varaustupia 2. Luontokeskus.

Riisitunturi: Erämaisen luonnon kansallinen muistomerkki

Perustamisvuosi: 1982.

Historia: Perustettiin erämaisen Koillismaan luonnon kansalliseksi luonnonmuistomerkiksi, mutta myös ihmistoiminta jättänyt luontoon merkkejään. Riisitunturin nimestä on esitetty useita teorioita. Vanhoissa kartoissa nimi on muotoa ”Riistunturi”, mikä viittaa saamelaisperäiseen sanaan ”riis”, joka tarkoittaa heinää.

Koko: 77 neliökilometriä.

Riisitunturin kansallispuistossa merkityt reitit kulkevat tunturin huipulle. KUVA: Eskola Juhani

Maisema- ja luontotyyppi: Vaaroja ja rinnesoita. Vaikuttavimmat näkymät avautuvat alueen lakiosilta Kitkajärvelle ja sen takaisiin vaaroihin ja tuntureihin. Alue on miltei kokonaan 300 metriä merenpinnan yläpuolella. Yli 400 metrin yläpuolelle kohoaa kolmetoista huippua.

Reitit: Merkittyjä retkeilyreittejä yli 40 kilometriä. Puistossa on 7 reittiä, jotka ovat vaikeusasteiltaan keskivaativia. Lähtöpiste kaikille reiteille on Tolvan kylän tuntumassa. Reittien varrella 6 tulentekopaikkaa ja 3 tupaa. Teltan voi pystyttää tupien läheisyyteen.

Oulanka: Suomen lajirikkain luonto

Perustamisvuosi: 1956.

Historia: Alue tunnettiin jo 1800-luvun loppupuolella vaikuttavista maisemistaan, kuohuvista koskistaan sekä erikoisista kasveistaan. Mainittiin ensimmäisen kerran mahdollisena kansallispuistoalueena jo vuonna 1897. Kansallispuiston perustamista hidasti ensin isojako, sitten toinen maailmansota ja 1950-luvulla niin sanottu Kuusamon koskisota, kun Oulankajoki ja Kitkajoki haluttiin valjastaa sähköntuotantoon. Lopulta luonnonsuojelun oivallettiin edistävän kasvavaa matkailua ja kosket säästyivät rakentamiselta.

Koko: 290 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Luonnon monimuotoisuus yllättää kulkijan: korkeat kalliot vaihtuvat soiksi ja pehmeät hiekkarannat reheviksi lehdoiksi. Oulangalta löytyy joidenkin arvioiden mukaan Suomen lajirikkain luonto.

Reitit: Oulankaan voi tutustua patikoiden, meloen ja pyöräillen. Monipuoliset reitit 5–8 kilometrin päiväreiteistä 82 kilometriä pitkään Karhunkierrokseen. Reitit ovat pääosin helppoja tai keskivaikeita. Kaksi esteetöntä reittiä. Useita laavuja ja kymmeniä telttailualueita. 7 autiotupaa, 1 päivätupa, 50 tulentekopaikkaa. Opastuskeskus.

Pyhä-Luosto: Jäänne maailman vanhimpiin kuuluvasta vuoristosta

Perustamisvuosi: 2005 (vanhin osan 1938).

Historia: Pyhä-Luoston 35 kilometriä pitkä tunturijono syntyi yli kaksi miljardia vuotta sitten. Se on jäänne maailman vanhimpiin kuuluvasta vuoristosta. Alueelle ehdotettiin kansallispuistoa ensi kerran jo vuonna 1910. Vuonna 1938 kansallispuisto perustettiin Pyhätunturin alueelle. Yhtenäinen Pyhä-Luoston kansallispuisto toteutui vuonna 2005. Pyhätunturi on nimensä mukaisesti ollut muinoin Pyhä-Luoston metsäsaamelaisten pyhä paikka.

Koko: 142 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Avara avotunturia, aapasuota, vanhoja metsiä, jylhiä kuruja. Kasvillisuus on karua, ja varsinkin tunturikasvilajeja on vähän.

Reitit: Merkittyjä, erimittaisia 5–35 kilometrin reittejä on noin 10. Yksi parhaista on Rykimäkeron 14 kilometrin rengasreitti. Helppo, osin sorastettu reitti on kuljettavissa ympäri vuoden. Useita tulentekopaikkoja, 3 päivätupaa, 2 autiotupaa ja vuokratupaa, joiden pihapiireissä voi telttailla. Rykimäkeron taukopaikalle pysäköintialueelta hiekoitettu polku (n. 600 m), jota voi kulkea pyörätuolilla.

Urho Kekkosen kansallispuisto: Koilliskairan metsäerämaata

Perustamisvuosi: 1983

Historia: Nimetty presidentti Urho Kekkosen työn kunnioittamiseksi sekä Lapin tunturi- ja metsäluonnon säilyttämiseksi. Kansallispuistoa alettiin suunnitella jo 1960-luvun alussa.

Koko: 2 550 neliökilometriä.

Kiilopään maisemat löytyvät UK-Kansallispuistosta. KUVA: LK

Maisema- ja luontotyyppi: Laajoja, erämaisia metsiä. Suurin osa helppokulkuista, vanhaa mäntykangasta keloineen ja aihkeineen.

Reitit: Lähireitit tarjoavat tarinallisia päiväretkireittejä, sopivat hyvin lapsiperheille. Erämaareitit sopivat useamman päivän vaeltamiseen. 7 päivätupaa, 17 autiotupaa, 13 vuokratupaa, viisi kammia, 27 laavua ja 74 tulipaikkaa.

Pallas–Yllästunturi: Tunturin huipulta toiselle

Perustamisvuosi: 1938, laajennettu 2005.

Historia: Alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, on yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista. Vuonna 2005 puisto yhdistettiin Ylläs-Aakenustunturin suojelualueeseen.

Koko: 1 020 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Taival vie tunturin huipulta toiselle ja eläviin tunturikyliin. Puiston tuntureilla moni eteläinen laji elää pohjoisimmilla rajoillaan. Kuusen esiintymisen pohjoisraja kulkee Pahakurun kautta. Pallas- ja Ounastuntureita erottavat Pahakuru ja Hannukuru.

Reitit: 340 kilometriä merkittyjä kesäreittejä, sekä päiväretkille että pitkille vaelluksille, lyhimmät 1 km, pisimmät 70 km. Maasto on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa. Laavuja, kotia ja tulentekopaikkoja. Autiotupia puistossa ja sen läheisyydessä 25. Luontokeskus.

Lemmenjoki: Kultainen jokilaakso Saamenmaan sydämessä

Perustamisvuosi: 1956.

Historia: Lemmenjoen laakson rinteiden jylhänkomeat männiköt kirjattiin metsäkonduktöörien papereihin jo 1900-luvun alkuvuosina. Metsät säilyivät koskemattomina, vaikka 1920-luvulta alkaen muiden Inarijärveen laskevien jokien varsilta puita kaadettiin. Esitys Lemmenjoen kansallispuiston perustamisesta tehtiin vuonna 1953.

Koko: 2 860 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Kansallispuiston halki virtaa tuntureiden ympäröimä, yli 70 kilometriä pitkä Lemmenjoki, jonka laaksoja syleilevät vanhat mäntymetsät. Jokilaakson rinteitä verhoaa vanha mäntymetsä.

Reitit: Lukuisia erimittaisia reittejä niin päivä- kuin pidemmillekin retkille. Retkeillä saa myös merkittyjen reittien ulkopuolella. 11 autio- ja kolme vuokratupaa. Yrittäjiltä voi vuokrata kanootteja. Kullankaivun historiaa ja nykypäivää on nähtävissä puiston ydinalueella Kultasataman ja Jäkäläpään välisellä alueella. Alueen läpi kulkee noin 20 kilometrin mittainen retkipolku.

Inari: Kirkas ja puhdas suurjärvi

Perustamisvuosi: 2006.

Historia: Inarijärvi on ollut ihmisen kannalta merkittävää seutua esihistoriasta lähtien. Asutuksen jäänteitä on löydetty jopa 9 000 vuoden takaa. Vanhimman saamelaisen asutuksen tiedetään olleen alueella jo lähes 4 000 vuotta sitten. Alueella on useita muinaisen esikristillisen ajan pyhiä paikkoja, kuten Ukonsaari ja Otsamotunturi, sekä kristillisen ajan muistomerkkejä, kuten Hautuumaasaaret ja Pielpajärven erämaakirkko.

Koko: 1 218 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Aluetta hallitseva Inarijärvi on Suomen suurjärvistä kirkkain ja puhtain. Maisemaa muokkaavat tuhannet saaret, ylös kohoavat tunturit ja vaarat sekä vapaina virtaavat vedet.

Reitit: Merkittyjä retkeilyreittejä noin 50 kilometriä. Useita lyhyitä, helppokulkuisia reittejä. Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida on hyvä lähtöpiste esimerkiksi retkelle Pielpajärven erämaakirkolle, Otsamotunturille tai Inarijärven risteilylle. 5 venesatamaa sekä autio- ja vuokratupaa, 2 päivätupaa, noin 30 tulentekopaikkaa.

Iso-Syöte: Vanhoja metsiä ja kuusivaaroja

Perustamisvuosi: 1985.

Historia: Pudasjärven ja Taivalkosken alueelle 1500-luvun loppupuolella tulleet savolaiset toivat mukanaan kaskiviljelyn taidon. Romelehdon kaskimaa on ollut käytössä 1700- ja 1800-luvuilla. Uudisasukkaat omaksuivat poronhoidon taidot metsäsaamelaisilta 1700-luvulla. Myös rikas eränkäynnin, metsätalouden ja tervanpolton historia.

Koko: 11,5 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Maisemaa hallitsevat Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte ja kuusivaltainen Romevaara. Metsistä suurin osa on pohjoisia, vanhoja luonnonmetsiä. Vaarojen rinteille on syntynyt näyttäviä rinnesoita ja rakkakivikoita.

Reitit: Kesällä matka taittuu tunturin huipulta vaarametsien siimekseen patikoiden tai pyöräillen. Kohde sopii hyvin koko perheelle. Reiti vaihtelevat puolen kilometirn rengasreiteistä suuntaansa 38 km mittaiseen Torpparintaipaleeseen. Maastopyöräilyreitit ovat kymmeniä kilometrejä. 2 päivätupaa ja laavua. Kellarilammen luontopolku on kokonaisuudessaan kuljettavissa pyörätuolilla.

Kylmäluoma: Savottaperinnettä ja suoheinää

Perustamisvuosi: 1979

Historia: Alueella oli suuria metsätyömaita vuosina 1934–1935. Savotoiden jäljiltä on vanhojen savottakämppien raunioita ja puiden kuljetukseen rakennettujen talviteiden jäänteitä. Tulvaisilta suoniityiltä kerättiin 1960-luvulle saakka suoheinää karjan rehuksi. Vuonna 1969 Metsähallitus perusti alueen itäpäähän leirintäalueen.

Koko: 73 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Harjujen halkomaa mäntyvaltaista metsää ja aapasuota, jossa noin 90 kirkasvetistä järveä ja lampea. Luontoa hallitsevat jääkauden sulamisvesien kerrostamat, kapeat, jyrkkärinteiset ja puustoiset harjut ja kuoppaiset suppamaastot.

Reitit: 54 km merkittyjä reittejä sekä erinomaisia kalastuspaikkoja. Päiväreittien päälähtöpiste on Kylmäluoman leirintäalue. Lähireitit rengasreittejä, jotka risteävät Hukanharjulla ja palaavat leirintäalueelle. Reittejä yhdistelemällä rengasreittien pituudeksi tulee 4–16 kilometriä. Yhdysreitti Hossan kansallispuistoon. 10 laavua, 2 kotaa ja 3 tulentekopaikkaa. Leirintäalue, joka soveltuu myös liikuntaesteisille.

Napapiiri: Erämaa pienoiskoossa

Perustamisvuosi: 2001

Historia: Alueen sydämessä sijaitseva Raudanjoki on ollut kautta aikojen kulkuväylänä eränkävijöille. Heinämiehet liikkuivat veneillä jokea pitkin heinäntekoon suo- ja jokivarsiniityille. Kun uitto loppui 1980-luvun lopulla Raudanjoesta, lanssialue kävi tarpeettomaksi. Tällöin varastoalue muutettiin virkistyskäyttöön ja kalastukseen soveltuvaksi alueeksi, johon rakennettiin kaksi tulentekopaikkaa ja pysäköintialue.

Koko: 36 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Erämaa pienoiskoossa, sekä luonnontilaisia että erämaisia alueita ja eri-ikäisiä hoidettuja talousmetsiä.

Reitit: Esteettömät, erimittaiset reitit sopivat myös liikuntaesteisille ja lastenvaunujen kanssa kulkeville. Raudanjoki soveltuu hyvin vesiretkeilijöille ja kalastajille. Alueen päälähtöpaikoilla Vaattunkikönkäällä ja Vikakönkäällä on opastetaulut ja kartat. Vikakönkäällä sekä Vaattunkikönkään saarissa on laavuja. Myös Vaattunkilammella ja Säynäjäojalla on laavut. Sortovaarassa kota, Kivalonaavan niittykulttuuripolun varrella päivätupa.

Oulujärvi: Kainuun meri

Perustamisvuosi: 1993.

Historia: Oulujärven historian suuruuden aikaa elettiin 1800-luvulla, jolloin tervaa kuljetettiin Kainuusta Oulun satamaan soutaen. Suuren järven saarissa vaanivat merirosvot, joista viimeiset karkotettiin vasta 1860-luvulla. Manamansalo on Oulujärven suurin saari. Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Toteuttaa valtakunnallista rantojensuojeluohjelmaa Niskanselän suurimmilla saarilla ja Manamansalossa.

Koko: 78 neliökilometriä, josta maa-alaa 14 neliökilometriä.

Maisema- ja luontotyyppi: Kivikkoisia luotoja, upeita hiekkarantoja, kirkasvetisiä lampia ja karuja mäntymetsiä. Hiekkaisella harjualueella menestyvät karuja olosuhteita kestävät ja kuivuutta sietävät lajit.

Reitit: Manamansalossa risteilee paljon teitä ja polkuja, joista merkittyjä reittejä on yhteensä 14 kilometriä. Reitit on merkitty maastoon sinisin maalimerkein. Kuoston saareen on merkitty punaisella 4 km mittainen reitti. Retkeilyreittien varrella ja saarissa on tulipaikkoja. Saariin pääsee niin meloen kuin omalla veneellä. Sopii hyvin koko perheen retkikohteeksi.

MAINOS

Kommentoi

Miksi tuletta pilaamaan meidän luonnon , oletta pilanneet jo Kuusamon kansallispuistomme jokien ekosysteemin kanootti - ja kumilautta safareilla , taimenien ja ja jokiharjuksen poikastuotannon usean vuosikymmenen ajan , satojentuhansien turistien suolilimat ovat" rikastuttaneet " välitöntä jokimaisemaa , Kuusamon jokien taimen on maailman mittakaavassa aivan mittaamattoman arvokas erikoisuus perimältään ja genetiikaltaan , taimenia on joitain satoja joita nousee ja kanta vähenee voimakkaasti kun kanootti rallit yhdellä laskulla voivat tuhota kymmeniä tuhansia hedelmöityneitä mätimunia ja vastakuoriutuneita poikasia . On harmi että matkailu ei tätä huomioi eikä viranomaiset , kaikki tämä on vuosikymmeniä tapahtunut tutkijoiden silmien alla ja kaikki vain lasketaan rahana , rahana .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiva että kansallispuistoja tuodaan rahvaan tietoisuuteen. Mutta mielestäni kansallispuistojen esittely ei ole oikein osunut nappiin. Kyllä alueista tulisi esitellä tasapuolisesti eri harrastusmahdollisuudet ja palvelut tai sitten jättää kaikista palvelut esim. leirintäalueet ja majoittumiset pois ja mainitsee kalstusmahdollisuudet ja melontamahdollisuudet kaikista jos kerran niitä jossain mainitsee. Ei hyvä, harhaanjohtava esitys:(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:23
Imatranajossa kuollut kuljettaja oli 42-vuotias sveitsiläinen Mathias Gnägi – menetti pyöränsä hallinnan sadekelissä
11:00
Hautajaishuoneistosta tuli Puistopuutarhurin talo – Oulun hautausmaan portin pielessä oleva juhlatalo sai uusvanhan ilmeen
10:45
Jari Sillanpää esiintyy Meri Oulun Kesäteatterissa heinäkuussa – liput myyntiin juhannusviikolla
10:28
Poroja, joogaa ja koskenlaskua - Oulanka Festiä juhlitaan heinäkuussa Oulangan luontokeskuksessa
9:45
Imatranajoa jatketaan tänään normaalin aikataulun mukaan – eilisen kuolonkolarin tutkinta käynnissä
9:19
Haapaveteläinen Ari-Pekka Ruha valittiin Mr. Gay Finlandin 1. perintöprinssiksi
9:00
Vanhat kuvat: Rumputusta jo yli 50 vuotta – Oulun Päivillä on vuosien varrella nähty esityksiä, kulkueita ja vihitty silta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Allekirjoitan tuon hyvän kotikasvatuksen sairauksien pilkkaamisesta,kait siihen syyllistyvät vain PERSUT. Lue lisää...
kimmo45

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image