Luonto

Mehiläiskato voi levitä Suomeenkin

Mehiläispesät saattavat tyhjetä Suomessakin. Martti Tiikkaja tutkiskeli mehiläispesän kennoa Kiimingissä kesällä 2005. KUVA: Leinonen Jukka
Luonto 2.6.2007 0:00
Jukka Laurimo
Suomessa on toistaiseksi vältytty mehiläiskantoja eri puolilla maailmaa romahduttaneelta CCD-syndroomalta. Luonnonvaraisia ja tarhattuja pölyttäjiä tuhonnut ilmiö on vaivannut tähän mennessä Yhdysvaltoja, mutta myös useita Euroopan maita.

Katojen aiheuttaja on silti saattanut jo kotiutua meillekin. Riski epidemian puhkeamisesta Suomessa on olemassa ainakin niin kauan, kuin pesäkuolemien pääasiallista aiheuttajaa ei tunneta.

"CCD-syndrooman aiheuttaa todennäköisesti useamman tekijän yhteisvaikutus. Näitä voivat olla erilaiset loiset tai punkit, joita meidänkin mehiläisemme kantavat", sanoo Suomen mehiläishoitajien liiton vt. toiminnanjohtaja Ari Seppälä.

Pääsyylliseksi on epäilty esimerkiksi Nosema ceranae -nimistä loista, mutta myös vaihtoehtoisia teorioita on yllin kyllin. Aiheuttajaa on etsitty esimerkiksi kännykkäsäteilystä, geenimuuntelusta, ympäristömyrkyistä ja ilmastomuutoksesta.

"Ihan tätä kännykkäsäteilyä lukuun ottamatta näissä kaikissa voi olla jotakin perää", sanoo Ari Seppälä.

"Tosin geenimuunneltuun maissiin ensisijaisena aiheuttajana en jaksa uskoa, sillä sen viljelyalassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina."

Ilmastomuutoksella voi olla osuutensa tässäkin asiassa, sillä esimerkiksi Yhdysvaltojen Keskilänttä on vaivannut varsin poikkeukselliset sääolot.

Suomen oloissa talvisin tapahtuvat pesäkuolemat ovat osa mehiläisten kasvatusta.

Poikkeuksellisen sään vaikutus mehiläiskantoihin koettiin meillä viimeksi talvella 2002
- 2003, jolloin tuhoutui jopa 37 prosenttia maan noin 50 000 pesästä. Syyksi arveltiin silloin kuivaa, lämmintä ja siitepölytöntä syksyä, joka sai mehiläiset lentämään tavallista pitemmälle ja kuluttamaan siten liikaa energiaa.

"Silloin pesistä loppui talven aikana elinvoimainen porukka", Seppälä sanoo.

Sen jälkeen mitään tautiepidemiaan viittaavaa ei ole esiintynyt, vaikka silloin tällöin myös mehiläishoitajien liittoon tulee ilmoituksia erilaisista tapauksista.

Suomessa kasvatetaan useita erilaisia tarhamehiläisrotuja, joiden vastustuskyvyssä on jonkin verran eroja. Tarhamehiläistä ei Suomessa esiinny luonnonvaraisena, mutta alkuperäislajin kaltaisena pidetyn, meille jo 1700-luvulla tuodun pohjoismaalaisen rodun arvellaan kestävän talvea esimerkiksi italialaisia tarhamehiläisiä paremmin.

"Toisaalta nämä tuontirodut ovat olleet enemmän kosketuksissa erilaisten tautien kanssa, ja niillä voi olla parempi vastustuskyky", Seppälä arvelee.

Pölyttäjillä on tärkeä asema luonnon kiertokulussa, ja niiden puute näkyy suoraan satotasossa. Esimerkiksi Suomessa on asiantuntijan mukaan nykyisin pulaa pölyttäjistä.

"Luonnonvaraisten mehiläisten ja kimalaisten määrä laskee, sillä nykymaataloudessa ei jää niille sopivia pellonreunoja tai muita kaistaleita", sanoo Seppälä.

Erityisen selvästi pölyttäjien vaikutus näkyy esimerkiksi puna-apilan, rypsin tai marjan ja hedelmien viljelyssä. Myös metsämarjojen sato paranee selvästi mehiläispesien lähettyvillä.

"Usein meillä etsitään syytä huonoon satoon sääoloista tai muista vastaavista, vaikka syynä voi olla myös huono pölyttäjävuosi."

Suomen hunajantuotanto on kulutusta pienempää, sillä myynnistä keskimäärin 60 prosenttia on kotimaista. Sato vaihtelee paljon vuosittain. Nyt on koettu muutama hyvä vuosi peräkkäin, ja kotimaista hunajaa on kertynyt varastoon, joten kasvattajien ei arvella lisäävän pesien määrää nykyisestä tasosta.

Hunajatuotannosta saadaan Suomessa noin 10 miljoonan euron tulot, mutta mehiläiskasvatuksen suurin taloudellinen hyöty piileekin asiantuntijan mukaan pölytyksessä, jonka arvoksi lasketaan jopa 60 miljoonaa euroa. Mehiläiskasvattajien yksi tulonhankkimismuoto onkin pölytyspalvelujen tarjoaminen viljelijöille.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

266 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko menee ruokaan

No kylläpä oli taas aloitus. Nyt Lidlin kannattajat voivat taas avata sanaisen arkkunsa. Meidän perheessä ei ole koskaan... Lue lisää...
hyvää kotimaista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image