Luonto

Märkä turkki ei lämmitä eikä vesi kuulu talvipesään – siilit ja monet muut lajit ovat lauhan talven vuoksi pulassa

Korkeasaaren villieläinsairaalassa on parikymmentä talteen otettua siiliä, muissa hoitoloissa satakunta. Pahinta siileille on kastuva talvipesä.
Luonto 18.1.2020 18:00
Jami Jokinen

Horrostavien lepakoiden tai käärmeiden tilannetta voi vain arvailla. Monien lajien kohdalla yhtäkkiset pakkaset saattavat olla paha paikka.

Kun vesi valuu talvipesään eikä ulkona ole ruuanmuruakaan, voi talvi olla kohtalokas.

Talvi on ollut suuressa osassa Suomen eteläpuoliskoa erittäin lauha ja märkä. Pakkasen puute ei tarkoita kaikille eläimille helpotusta vaikeaan vuodenaikaan, vaan pikemminkin päinvastoin.

Yksi tyypillisimmistä kärsijöistä on siili.

– Siileistä on tullut ilmoituksia paljon enemmän kuin normaalitalvina, kertoo Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Nella Muurinen.

Yhdistyksen vapaaehtoiset hoitavat luonnonvaraisia eläimiä eri puolilla maata. Heillä on tällä hetkellä hoidossa lähes sata siiliä.

Korkeasaaren villieläinsairaalassa siilihoidokkeja on nyt parisen kymmentä. Märkä talvi on pääkaupunkiseudulla jo tavallinen tuttavuus, joten määrä ei toistaiseksi ole kovin poikkeuksellinen.

– Määrä riippuu aina myös siitä, millainen poikasvuosi on ollut, huomauttaa eläintenhoitaja Laura Pulli.

Vesi pilaa pesän ja turkin

Sade tai maata pitkin valuva vesi kastelee siilin talvipesän ja siellä horrostavan siilin.

Koska märkä pesä ja turkki eivät lämmitä, kuten pitäisi, siili keskeyttää horroksensa ja joutuu lähtemään liikkeelle. Pahimmillaan märkä keli vaihtuu suoraan pakkaseksi.

– On hankalaa, jos horrostavat tai talviunta nukkuvat lajit joutuvat heräilemään. Siilien kannalta pahinta on vaihtelu, Pulli sanoo.

Vaikka ulkona olisi plussakeli, ei hyönteissyöjälle ole tarjolla ravintoa. Horrosta varten kerätty rasvakerros ohenee eikä uutta, kuivaa pesääkään välttämättä löydy.

Ota siili heti talteen

Talvipesänsä menettäneen siilin kohtalona onkin usein kuolla nälkiintyneenä kylmään.

– Jokainen tähän aikaan liikkeellä oleva siili on väistämättä pulassa, eikä selviä omin avuin kevääseen, Muurinen korostaa.

Siili olisikin tärkeää ottaa heti talteen ja aloittaa sen jälkeen hoitopaikan etsintä – ei toisin päin.

– Kaikkia siilejä ei valitettavasti saada hoitoon. Siili liikkuu yllättävän nopeasti, eikä löytäjä aina ymmärrä pitää sitä silmällä koko ajan.

Pakkaset voivat tehdä uuden piikin

Monien lintulajien kohdalla lauha talvi on sen sijaan tarkoittanut lähinnä pitkää syksyä.

Suomeen on jäänyt runsaasti varsinkin muuttavia vesilintuja. Korkeasaaressa tai Heinolan lintutarhan potilasmäärissä se ei kuitenkaan ole näkynyt, mihin on looginen selitys.

– Kun järvet alkutalvella jäätyvät, niin siihen asti pärjänneet siipirikot joutuvat pulaan ja meille tulee piikki. Nyt isot järvenselät ovat vielä auki, kertoo Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori.

Monet lajit venyttävät muuttoa joka vuosi sen mukaan, millaiset olosuhteet ovat. Linnut siirtyvät etelämmäs vasta, kun on pakko.

Järvillä puolisukeltajien olosuhteet ovat jo huonot, sillä matalat vesialueet ovat jäässä. Esimerkiksi Korkeasaaren villieläinsairaalaan onkin päätynyt joutsenia ja sorsia.

Selillä on kuitenkin yhä runsaasti kokosukeltajia, joiden tilanne voi pahentua, mikäli pakkanen pukkaa päälle pikaisesti.

– Jos linnut eivät jaksakaan enää lähteä muutolle, se näkyy varmasti meillä uutena piikkinä, Vuori arvelee.

Hoidossa olleiden lintujen palautuksiin lauha talvi on vaikuttanut sen sijaan positiivisesti. Se on mahdollistanut petolintujen vapauttamisen takaisin luontoon aiemmin kuin yleensä.

– Nuoret petolinnut ovat huonoja saalistamaan, ja siksi niitä ei yleensä vapauteta sydäntalvella vaan vasta keväämmällä. Mutta esimerkiksi viime viikolla vapautimme nuoren kanahaukan, kun on niin lauhaa.

Tauditkin leviävät lauhalla tehokkaammin

Lauha talvi lisää myös tartuntatauteja. Varsinkin epäsiististä ruokintapaikasta voi tulla varsinainen lintujen tautipesäke.

– Esimerkiksi punatulkku ja urpiainen syövät maassa ruokintapaikan alla, ja saavat helposti salmonellan, Olli Vuori kertoo.

Vuoren mukaan valistus on kuitenkin mennyt perille, ja lintuja ruokkivat ihmiset ovat oppineet varsin hyvin pitämään ruokintapaikat siisteinä.

Paljaita ja verisiä paiseita aiheuttavaan avipox-virukseen eli linturokkoon siivoaminen ei todennäköisesti auta.

Tauti kiusaa erityisesti talitiaisia. Sairastuneet linnut useimmiten kuolevat kovilla pakkasilla, mutta lauhana talvena ne voivat levittää tautia pidempään.

Mitä tapahtuu lepakkoluolissa?

Hoitoon päätyy erityisesti eläimiä, jotka elävät ihmisen lähellä tai ovat vesilintujen tapaan suuria ja näkyviä. Mitä vetinen talvi tekee ihmisen näkymättömissä, on iso kysymysmerkki.

Esimerkiksi horrostavilla lepakoilla on hyvin tarkat vaatimukset talvehtimispaikkansa kosteuden ja lämpötilan suhteen. Luolassa tai vaikkapa kellarissa talvehtiva lepakko voi vaihtaa siellä sopivampaan sopukkaan ja jopa siirtyä muualle, mutta tilanne on sama kuin siileillä: ilman ravintoa raja tulee äkkiä vastaan.

Luolissa ja kellareissa horrostaville lepakoillekin jatkuva heräily on rasite, sillä saalishyönteisistä ei ole tietoakaan. Tutkija arvioi pohjanlepakkokannan kärsivän ilmaston lämpenemisestä.

Mitä lämpimämpää on, sitä lyhyemmäksi horrosjaksot jäävät.

– Lepakoiden rasvavarastoista 80–90 prosenttia kuluu talvella näihin lyhyisiin heräämisiin, eli ne ovat energeettisesti tosi kalliita lepakoille. Jos virkoamiset lisääntyvät, mutta saalista ei ole saatavilla, niin on mahdollista että lepakoilla eivät riitä rasvavarastot kevääseen asti, kertoo lepakkotutkija, tohtorikoulutettava Anna Blomberg Turun yliopistosta.

Tutkimustietoa ei vielä ole

Blomberg korostaa, että tutkimustietoa lauhojen talvien vaikutuksista Suomen lepakkokantoihin ei ole, joten päätelmiä on tehtävä ulkomaisista tutkimuksista.

Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa elävien lyhythäntälepakoiden kuolleisuus on lämpimien talvien aikana kasvanut. Laji talvehtii kuitenkin puunkoloissa, kun taas Suomessa tyypillisiä horrospaikkoja ovat luolat, kaivokset ja kellarit.

– En yhtään uskalla lähteä arvailemaan, miltä noissa meidän horrospaikoissa nyt näyttää ja ovatko lepakot siellä missä tavallisesti tähän aikaan vuodesta, Blomberg sanoo.

Esimerkiksi pohjanlepakko on sopeutunut horrostamaan nimenomaan kylmissä olosuhteissa ja pitkiä aikoja.

– Yleisellä tasolla se tulee kärsimään ilmastonmuutoksesta ihan senkin takia, että se ei pääse enää vetäytymään pohjoisemmaksi.

Joko pian tulevat poikasetkin?

Säät voivat sotkea myös esimerkiksi talviunta nukkuvien karhujen ja mäyrien tai horrostavien käärmeiden ja sammakoiden rytmin.

Oma lukunsa ovat valkoiseen suojaväriinsä luottavat lumikot, kärpät ja metsäjänikset. Jos kovat pakkaset tulevat ilman lunta, pulassa ovat esimerkiksi lumikiepistä suojaa hakevat kanalinnut.

Lähes keväiset kelit saattavat sekoittaa myös biologisen kellon.

– Mietimme juuri, koska meille mahtavat tulla ensimmäiset ilmoitukset vaikeuksissa olevista poikasista, Nella Muurinen sanoo.

Kun kaupungeissa on muutoinkin maaseutua lämpimämmät olot, voi lauha talvi saada esimerkiksi kanit, rusakot ja rakennuksissa pesivät oravat lisääntymään liian aikaisin.

– Kukaan tuskin osaa hahmottaa kokonaiskuvaa lauhan talven vaikutuksista.

Kissailmoitukset ovat olleet vähissä

Erikoisempi lauhan talven vaikutus on se, että löytökissojen määrä on pysynyt ainakin lounaisessa Suomessa pienenä.

– Isoa rynnäkköä ei vielä ole tullut, toteaa Turun kaupungin eläinsuojeluvalvoja Heidi Leyser-Kopra.

Normivuonna jo alkutalven pakkaset tuovat luontoon jätetyt kissat ihmisten läheisyyteen, ja siksi ilmoituksia eläinsuojeluun tulee paljon.

Lauhassa talvessa on tässä kohtaa hyviä ja huonoja vaikutuksia, sillä kissa ei kuulu luontoon.

– Kissat olisi aina hyvä saada pois, ennen kuin pakkanen tappaa ne. Toisaalta luontoon jääneillä kissoilla ei tänä vuonna ole niin suurta hätää, vaan ne selvinnevät talvesta.

MAINOS

Kommentoi

Kissa ei kuulu Suomen luontoon, kuten artikkelissa sanotaankin, se on luonnossa vieraslaji. Mutta tuontitavaraahan siilikin on, kaupunkilaiset niitä vielä lisää levittelevät mökeille tullessaan. Joten ei ole suurtakaan syytä kantaa huolta siilien pärjäämisestä luonnossamme. Toinen asia ovat kotimaiset lajit kuten jänis ja riekko, joille lumen puute on hyvin kohtalokasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siili "tuontitavaraa"? Minkähän perusteella? Kyllä se on ihan itse levinnyt Suomeen, niinkuin on suurin osa eläimistä täällä. Osa vain vähän jään väistymisen jälkeen, osa vähemmän aikaa sitten. Ei täällä ole kotoperäisiä nisäkkäitä kuin saimaannorppa, eikä se tarkoita etteivät kuuluisi suojelun piiriin mitkään muut.

Kun olosuhteet muuttuu, eliöiden pitääkin pystyä siirtymään, ei ne tarpeet valtioiden rajoja katso. Kissa on eri asia, se on ihmisen vastuulla. Ei ole itse levinnyt eikä täällä ole luonto sen linnunsyöntiin ym sopeutunut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Populistien mukaan ensin ilmastomuutosta ei ollut ollenkaan ja sitten heidän mukaansa ilmastomuutos ei johdu ihmisen toiminnasta.
Kuitenkin vesialueet saastuvat kun niihin lasketaan likaa, mutta ilmakehäkö ei muka saastu millään vaikka sen massa on vain 1/3000 osa veden massassasta maapallolla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka Suomessa on korkea koulutustaso, niin syrjäytymisen vähentämiseksi lisä ei olisi huono asia. Silloin yhä usempi ymmärtäisi enemmän, eikä olisi tarvetta kyseenalaistaa jokaista itseään viisaampaa. Samalla oma taloudenhoito paranisi ymmärtämyksen kasvaessa tunuvasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

suomessa oli hyvä osaaminen kaikilla koulutustasoilla, mutta
enää vuosikymmeniin ei ole tarbinnut mitään oppia.

minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa - koskee myös luku- ja kirjoitustaitoa.

ei voi osata, ei oppia - jollei ymmärrä, siis oikeasti ymmärrä asioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taas viherpiipertäjät puhuvat omiaan. Siilejä ja talvehtivia lintuja kuolee kylmänä talvena,huomattavasti enemmän. Kevätmuutto on asia erikseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ollaan jo sotkeuduttu niin paljon, että olemme saaneet aikaseksi kiihtyvän ilmastomuutoksen. Sinäkin tulet korjaamaan sen tuhoja aivan lähitulevaisuudessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä ihminen on pilannut luonnon ei se pysty hoitaa kaikkia luontokappaleita jos ei ihminen auta 😰Syy ja seuraus on vaan ihmisten välinpitämättömyyttä🤬

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä sinä elät, kun et ilmeisesti tällä maapallolla? Kaikki valintasi vaikuttavat luonnon ja eläinten hyvinvointiin, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Jos haluat tuhota luontoa mahdollisimman vähän, isoin asia mitä voit tehdä on vaihtaa eläintuotteet kasviperäisiin vaihtoehtoihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lähtökohtaisesti leuto talvi on luonnossa eläville riemun aihe: energia ei kulu lämmöntuottoon ja hengissäpysyminen helpottuu kummasti. Jos Jami on eri mieltä, voi ihan itse kokeilla mikä talvella metsässä yöpymisessä on prioriteetti! Jotenkin tästäkin nyt on saatu vain itkua ja hammasten kiristystä, kas kun ei ilmastonmuutostuhkaa ripoteltu vielä päälle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Kylmä talvi on huomattavasti suurempi ongelma. Miten paksun kuplan sisällä vihreät elävät,kun mikään fakta ei mene perille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluttautuminen parantaa ymmärryskykyä ja auttaa myösä oikeinkirjoituksessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syksyllä siilejä oli pitkään liikkeellä varmaan juuri pesäkoloon tulleen sadeveden seurauksena. Siilihän on suojeltu joten otetaan koppi jos nähdään niitä liikkumassa :) ja hoitoon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

1.4.
Oulun kaupunki myy Hietasaaren huvilat huutokaupalla – viiden myynnissä olevan huvilan kunto vaihtelee täysin remontoidusta romahdusvaarassa olevaan Tilaajille
1.4.
Yle: Sairaalat saivat varmuusvarastoista jopa kahdeksan vuotta sitten vanhentuneita hengityssuojaimia
1.4.
Uefa siirsi kaikki kesäkuun jalkapallomaaottelut – tanskalaistiedon mukaan naisten EM-kisat lykätty vuodella
1.4.
Oululainen Tinja-Riikka Korpela on päässyt Evertonin maalivahtina aistimaan englantilaisten intohimoa jalkapalloa kohtaan: "Se on henki ja elämä" Tilaajille
1.4.
Toukokuun tornien taisto peruttiin koronavirusepidemian vuoksi
1.4.
Vientikiellot iskevät omaan nilkkaan viennistä riippuvissa maissa – "Rajoituksia voi jäädä päälle, kun kriisi on ohi"
1.4.
Korona työllistää myös tulkkeja, kun hallituksen tiedotustilaisuudet tulkataan suorana viittomakielle – intensiivinen simultaanitulkkaus vaatii kokemusta: "Työ on kuormittavaa ja tilaisuudet sisältävät tärkeitä asioita" Tilaajille

Etusivulla nyt

Mainos

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on aamulla huono Satakunnan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi iltayöllä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

En ymmärrä yrittäjien "ahdinkoa"

277 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Tietämättömien piensijoittajien osakehölmöilyt

HEP \o/ Täällä yksi ymmärtämätön. Minä en oikeasti tiedä, mitä salkkuni yrityksille tapahtuu tulevaisuudessa. En edes ... Lue lisää...
Pannarimies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

2.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image