Luonto

Lohet palaavat meriltä kotiin

Merkitty kala. Simojoella vaeltajia on mustetatuoitu. KUVA: Arkisto/Jouni Knihtilä
Luonto 12.5.2003 0:00
Elsi Huttunen
Kysymys lohien vaelluksesta on askarruttanut tutkijoita jo kauan. Useita teorioita on esitetty, mutta yksikään niistä ei ole onnistunut täysin selittämään mysteeriä. Kotijokeen opastava tekijä voi olla hajuaisti, maapallon magneettikenttien mukaan suunnistaminen tai pelkästään vuosituhansien aikana syntynyt vaisto. Ehkäpä lohet löytävät kotiin näiden kaikkien avulla.



Merivaellus
kasvattaa lohen


Tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Oulun toimipaikasta ei usko hajuaistin olevan ainoa kotiin opastava tekijä. Tätä käsitystä vahvistaa tutkimus, jossa lohenpoikasilta katkaistiin hajuhermot, mutta ne palasivat jokeen muiden tavoin. Kotijokeen paluu ei ole myöskään puhtaasti geneettinen piirre, sillä joesta toiseen istutetut lohenpoikaset palaavat niihin jokiin joista ne ovat vaellukselle lähteneet, eivät alkuperäiseen kotijokeen, jonka kantaa ne edustavat.

Tutkimusten mukaan kotijokeen leimautuminen tapahtuu hyvinkin lyhyellä aikavälillä ensimmäiselle vaellukselle lähtiessä, ja on suhteellisen pysyvä.

Lohenpoikaset lähtevät vaellukselle noin 15 senttimetrin mittaisina. Tähän mittaan pääseminen voi viedä Tenojoen lohelta kahdeksankin vuotta, kun taas eteläisempien jokien kasvateille riittää pari vuotta, kiitos pitempien kesien. Mereen vaellettuaan ne Erkinaroa siteeraten "uivat hillittömiä matkoja suu auki ravintoa keräten".

Lohien kasvukäyrät ovatkin huimat; joesta lähtevä vaelluspoikanen eli smoltti painaa muutaman kymmenen grammaa, mutta vuoden päästä se polskii jo yli puolimetrisenä ja parikiloisena.



Vaelluksia aina Grönlantiin asti


Suomen lohijoet laskevat joko Itämereen tai pohjoiselle Atlantille, Jäämereen. Pohjanlahden ja Suomenlahden puolelle laskevien jokien lohet vaeltavat eteläiselle Itämerelle, eivätkä poistu koko aikana Itämeren altaasta. Suurin osa Suomen ja Pohjois-Norjan Jäämereen laskevien jokien lohista jää Norjan rannikolle, eli noin tuhannen kilometrin säteelle.

Suomessa merkittyjä lohia on löydetty kuitenkin myös Grönlannin länsipuolelta. Nämä lohet ovat uineet tuhansia kilometriä, ja tuntuu mahdottomalta ajatella niiden palaavan kotiin hajuaistin avulla. Kuinka lohet sitten osaavat takaisin? Yhdeksi vaihtoehdoksi on esitetty maapallon magneettikenttiä, ja tätä teoriaa tukevat lohikaloilta löydetyt solut, joissa on rautaan viittaavia komponentteja. Asiaa on kuitenkin hyvin vaikea tutkia, eikä vielä ole löydetty selkeää säätelykeskusta tai elintä.

On mahdollista, että lohen suunnistuskeinot muuttuvat samalla kun se lähestyy kotijokeaan. Erkinaron mukaan magneettikenttien tai merivirtojen ohjaava vaikutus voi olla suuri avomerellä, minne asti kotijoki ei varmastikaan tuoksu, mutta lähemmäksi tultaessa hajuaistimukset ja muut kemialliset tekijät voivat nousta ratkaiseviksi.

Pohjois-Norjan hyvin rikkonainen rannikko tarjoaa aiheelle yhden esimerkin. Lohet seurailevat rannikolle päästyään melko tiiviisti sen muotoja, jolloin suunnistaminen on helpompaa. Vaikka sokkeloiset vuonot ovat verrattavissa suurkaupungin risteyksiin, kotiin palaavat lohet suunnistavat siltikin erehtymättä.



Kotiuskolliset ja harhailijat


Päästyään kotijokeen lohilla on edessään toinen suunnistustehtävä. Lohet ovat erittäin kotiuskollisia, ja ne palaavat myös kotijoessa siihen haaraan tai osaan, josta ne ovat lähteneet. Samassa joessa, jopa pelkässä pääuomassa, voi olla useita eri kantoja, jotka palaavat kutemaan synnyinsijoilleen samalle jokialueelle. Tätä kotiuskollisuutta voi kutsua evoluution muovaamaksi erityispiirteeksi, mutta poikkeuksiakin löytyy.

Osa lohista nimittäin harhailee matkallaan toisiin jokiin tai jokiuomiin. Kyseessä on luonnon oma keino suojella lajia. Ilman harhailijoita jääkaudet olisivat koituneet lohien tuhoksi, Erkinaro huomauttaa.

Näiden seikkailijoiden osuus vaihtelee kannasta riippuen muutamasta prosentista pariinkymmeneen, mutta pääosin hyvin harva lohi päätyy mereltä palatessaan muualle kuin kotijokeen.



Merkitseminen paljastaa lohen liikkeet


Perinteisin tapa massamerkinnässä on kiinnittää kalan selkään rautalangalla Carlin-merkkinä tunnettu pieni laatta. Laatassa on informaatiota kalan pyydystäjälle; siitä löytyvät lohen alkuperäpaikka ja osoite, johon laatta toivotaan palautettavan. Tiedot lohien liikkeistä saadaan tällöin aktiivisten kalastajien avulla.

Tutkijoiden varassa taas on kuonomerkintä, jossa poikasen nenään istutetaan magnetisoitu metallilangan pätkä, joka ei näy ulospäin, eikä näin ollen anna kalastajalle mitään vinkkiä siitä, että kala on merkitty.

Nopeasti ja halvalla massamerkintää voi tehdä väripigmentin avulla. Tätä tapaa käytetään erityisesti kalanviljelylaitoksissa, jossa kymmeniä tuhansia poikasia voidaan käsitellä kerralla.

Värjäysliuosta voidaan käyttää myös värjäämään kalan kuuloluu pysyvästi. Näidenkin yksilöiden paikallistaminen on kuitenkin tutkijoiden harteilla.

Pienempien erien merkitseminen tapahtuu teknisiä apukeinoja hyväksikäyttäen. Lohen selkään voidaan kiinnittää radiolähetin, jonka avulla sen liikkeitä seurataan.

Erkinaron mukaan näitä lohia on joskus haettu jopa ihmisten pakastimista, niin tehokkaita laitteet ovat.

Lohen selkään voidaan laittaa myös tiedonkeruumerkki, joka rekisteröi koko ajan uintisyvyyden ja lämpötilan. Näin saadaan tärkeää tietoa vaellusreittien kartoittamiseen.

Teknisten apukeinojen avulla voi ratketa myös lohien kotiinpaluun mysteeri.

Lähteenä käytetty Lapin ympäristökeskuksen teosta Loikkaako lohi Ounasjokeen? Vaelluskalojen palauttaminen Kemi-/Ounasjokeen. Esiselvitys.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222

 

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

14:48
Ko­ro­na­vi­ruk­sen ka­ran­tee­ni­sään­tö­jä on rikottu Län­si-Poh­jas­sa – joh­ta­ja­yli­lää­kä­ri vetoaa alueen ih­mi­siin: "Kaikki ter­vey­den­huol­lon hen­ki­lös­tön työ valuu huk­kaan" Tilaajille
14:46
Hallitus lisää tukea koronakriisin kärsijöille: Apua yrityksille ja kunnille, vanhemmille uusi tuki – suojavarusteisiin 600 miljoonaa euroa
14:42
Hallitus antaa 450 miljoonaa euroa lisää suoria avustuksia yrityksille – avustuspotti nousee jo liki 1,5 miljardiin euroon
14:24
THL: Koronavirukseen on kuollut Suomessa yhteensä 40 ihmistä, kuolleita kuusi lisää – koko maassa sairaalahoidossa 239 henkilöä
14:06
Yksityisten hoivakotien varautuminen epidemiatilanteisiin on kunnan vastuulla – "Lainsäädännöllistä varautumista koskevaa velvoitetta ei ole"
14:00
Kansallisoopperan ja -baletin Kullervo videopalvelussa kiirastorstaina ja Kalevalanmaa pääsiäismaanantaina
13:55
Hallitus kertoo kehysriihen tuloksista ja lisätalousarviosta kello 14 – seuraa suoraa lähetystä
81
Kuuma keskustelu suojainten ympärillä jatkuu – Pääministeri Marin: "Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa"
29
Uuden ennusteen mukaan koronavirusepidemia olisi Pohjois-Suomessa pahimmillaan juhannuksen aikaan – epidemian uskotaan jatkuvan pitkälle syksyyn
18
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
15
Onko Oulun kaupungin hammashoito jo sopeutunut koronan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen? –"Tällä hetkellä emme ota uusia potilaita tarkastukseen"
11
Uros perusti innovaatiokeskuksen – start up -yrityksille tarjotaan viimeisintä teknologiaa
10
Kehysriihineuvottelut jatkuvat tänään, hallitus koolla Säätytalolla
10
Luken tutkimus: Suomen metsissä kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

171 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Ei sijoittaminen ole mitään veronkiertoa. Sijoityamisella osallistutaan yrityksen rahoittamiseen (esim. kun Musti&Mi... Lue lisää...
Yksityissijoittaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image