Luonto

Kanalintu suojautuu kieppiin

Metso voi pudottautua kieppiin oksalta tai kaivautua sinne hangen pinnalta. KUVA: Somero Veli-Pekka
Luonto 5.1.2008 0:00
Helena Sahavirta

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä elävät metsäkanalinnut ovat sopeutuneet kylmään talveen. Tästä tyypillinen esimerkki on yöpyminen kiepissä. Lumeen kaivautunut lintu on suojassa sekä kylmältä että pedoilta.

Kaikki Suomessa elävät metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko yöpyvät talvella kiepissä. Metsäkanalinnut sukeltavat usein suoraan lennosta pehmeään ja yli 25 senttimetriä paksuun lumeen. Lumessa ne kaivautuvat vielä jopa puoli metriä tai metrin verran eteenpäin, kunnes muotoilevat itselleen varsinaisen kieppionkalon.

Myös urpiainen, punatulkku, talitiainen ja varpunen voivat tehdä kovalla pakkasella kieppejä pehmeään lumeen.

"Metso voi pudottautua kieppiin oksalta tai kaivautua sinne hangen pinnalta", kertoo tutkimusprofessori Harto Lindén Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Lintu kaivautuu lumeen pyrstö edellä, siipipankojaan värisyttäen ja jalkojaan käyttäen. Ulos se tulee melko suoraan, sillä kiepin katto ei ole kovin paksu.

Petolintujen ja lintuja pyydystävien nisäkkäiden on vaikea löytää kieppiä, sillä lintu kaivaa tulokäytävän päähän onkalon ja kaivettu lumi tukkii usein käytävän niin, että ulosteiden hajut eivät houkuttele petoja ja lämpö pysyy sisällä. Käytävä on myös melko pitkä ja kaareva.

Kiepissä yöpyvä lintu säästää 30-50 prosenttia energiankulutuksestaan. Vaikka ulkona olisi parikymmentä pakkasastetta, on kiepissä muutama lämpöaste. Se vähentää linnun lämmönkulutusta, eikä sen tarvitse käyttää lihasvärinää, joka antaa kylmässä lepäävälle linnulle lisälämpöä.

Metsäkanalinnut viipyvät kiepissä kovilla pakkasilla jopa yli 20 tuntia, pikkupakkasilla lyhyemmän aikaa. Ne eivät käytä kieppiä, jos ilman lämpötila on plussan puolella, sillä silloin kiepissä on kylmempää kuin lumen päällä.

Kaikki Suomessa elävät metsäkanalinnut syövät talvella puumaista ravintoa, joten niiden ruuansulatuselimistön koko ja toiminta vaihtelevat vuodenaikojen mukaan: aineenvaihdunta laskee ja ravinnon käsittely muuttuu.

"Ne siirtyvät talvella käyttämään superrunsasta ravintoa, josta ei tule pulaa, mutta joka on hyvin hankalasti käsiteltävää. Siinä on hyvin hienopiirteisten sopeutumien kirjo", Lindén kertoo.

"Esimerkiksi metso syö talvella männynneulasia, mikä on mahdollisimman ongelmallista ravintoa. Neulaset sisältävät runsaasti pihkoja, jotka ovat suoraan myrkyllisiä ja jotka metso joutuu tekemään vaarattomiksi."

Silmuja "hakoessaan" metsot suosivatkin vahingoittuneita puita, joiden neulasissa on vähemmän ruuansulatusta vaikeuttavia hartsiaineita.

Metsäkanalinnuilla ja varsinkin metsolla on lisäksi erittäin pitkät parilliset umpisuolet, jotka kaksinkertaistuvat talvella. Myös suoliston mikrobifauna muuttuu. Siten ne kykenevät hajottamaan selluloosaa ja ligniiniä sekä tekemään neulasten haitta-aineet vaarattomiksi.

"Alhainen energiankulutus on erinomainen sopeutuma talvioloihin", Lindén toteaa. Sopeutuminen on tapahtunut pakon edessä, sillä metso hyödyntää talviravintonsa erittäin huonosti.

"Tarhaoloissa metson päivittäinen energian tarve lähes kaksinkertaistuu, kun siirrytään rehusta ja kaurasta puhtaaseen neulasravintoon. Se johtuu neulasten huonosta sulavuudesta", Lindén kertoo.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

91
Yle: Neljä puoluetta valmis supistamaan ilmavoimien hävittäjien määrää, puolustusministeri taas nostaisi määrän sataan - "Kyse siitä, puolustetaanko koko maata"
49
Poikkeusluvalla 17-vuotiaana saatu ajokortti ehti vanheta reilun viikon: Nuori mies kaahasi Pyhäjärvellä tutkaan 177 km/h
44
Helsinki-Vantaalla vaaratilanne – matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle
33
Jos presidentti Niinistö liputtaisi Nato-jäsenyyden puolesta, joka toinen suomalainen hyväksyisi liittoutumisen, kertoo Alma Median kysely
27
Liian syvät metsäojat pilaavat vesistöjä – tutkijan mukaan syvälle ojitukselle ei ole metsätaloudellisia perusteita
18
Amerikkalaislehdeltä kova väite: Suomi todennäköisesti salakuunteli Trumpin ja Putinin keskustelut – Ulkoministeriö: Nauhoittamattomuus on sääntö
14
Ulkomainen omistus ei ole riski Suomen huoltovarmuudelle – Asiantuntija: "Kyllä alus tulee, jos maksetaan tarpeeksi korkea rahti"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

246 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko menee ruokaan

No kylläpä oli taas aloitus. Nyt Lidlin kannattajat voivat taas avata sanaisen arkkunsa. Meidän perheessä ei ole koskaan... Lue lisää...
hyvää kotimaista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image