Luonto

Kanalintu suojautuu kieppiin

Metso voi pudottautua kieppiin oksalta tai kaivautua sinne hangen pinnalta. KUVA: Somero Veli-Pekka
Luonto 5.1.2008 0:00
Helena Sahavirta

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä elävät metsäkanalinnut ovat sopeutuneet kylmään talveen. Tästä tyypillinen esimerkki on yöpyminen kiepissä. Lumeen kaivautunut lintu on suojassa sekä kylmältä että pedoilta.

Kaikki Suomessa elävät metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko yöpyvät talvella kiepissä. Metsäkanalinnut sukeltavat usein suoraan lennosta pehmeään ja yli 25 senttimetriä paksuun lumeen. Lumessa ne kaivautuvat vielä jopa puoli metriä tai metrin verran eteenpäin, kunnes muotoilevat itselleen varsinaisen kieppionkalon.

Myös urpiainen, punatulkku, talitiainen ja varpunen voivat tehdä kovalla pakkasella kieppejä pehmeään lumeen.

"Metso voi pudottautua kieppiin oksalta tai kaivautua sinne hangen pinnalta", kertoo tutkimusprofessori Harto Lindén Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Lintu kaivautuu lumeen pyrstö edellä, siipipankojaan värisyttäen ja jalkojaan käyttäen. Ulos se tulee melko suoraan, sillä kiepin katto ei ole kovin paksu.

Petolintujen ja lintuja pyydystävien nisäkkäiden on vaikea löytää kieppiä, sillä lintu kaivaa tulokäytävän päähän onkalon ja kaivettu lumi tukkii usein käytävän niin, että ulosteiden hajut eivät houkuttele petoja ja lämpö pysyy sisällä. Käytävä on myös melko pitkä ja kaareva.

Kiepissä yöpyvä lintu säästää 30-50 prosenttia energiankulutuksestaan. Vaikka ulkona olisi parikymmentä pakkasastetta, on kiepissä muutama lämpöaste. Se vähentää linnun lämmönkulutusta, eikä sen tarvitse käyttää lihasvärinää, joka antaa kylmässä lepäävälle linnulle lisälämpöä.

Metsäkanalinnut viipyvät kiepissä kovilla pakkasilla jopa yli 20 tuntia, pikkupakkasilla lyhyemmän aikaa. Ne eivät käytä kieppiä, jos ilman lämpötila on plussan puolella, sillä silloin kiepissä on kylmempää kuin lumen päällä.

Kaikki Suomessa elävät metsäkanalinnut syövät talvella puumaista ravintoa, joten niiden ruuansulatuselimistön koko ja toiminta vaihtelevat vuodenaikojen mukaan: aineenvaihdunta laskee ja ravinnon käsittely muuttuu.

"Ne siirtyvät talvella käyttämään superrunsasta ravintoa, josta ei tule pulaa, mutta joka on hyvin hankalasti käsiteltävää. Siinä on hyvin hienopiirteisten sopeutumien kirjo", Lindén kertoo.

"Esimerkiksi metso syö talvella männynneulasia, mikä on mahdollisimman ongelmallista ravintoa. Neulaset sisältävät runsaasti pihkoja, jotka ovat suoraan myrkyllisiä ja jotka metso joutuu tekemään vaarattomiksi."

Silmuja "hakoessaan" metsot suosivatkin vahingoittuneita puita, joiden neulasissa on vähemmän ruuansulatusta vaikeuttavia hartsiaineita.

Metsäkanalinnuilla ja varsinkin metsolla on lisäksi erittäin pitkät parilliset umpisuolet, jotka kaksinkertaistuvat talvella. Myös suoliston mikrobifauna muuttuu. Siten ne kykenevät hajottamaan selluloosaa ja ligniiniä sekä tekemään neulasten haitta-aineet vaarattomiksi.

"Alhainen energiankulutus on erinomainen sopeutuma talvioloihin", Lindén toteaa. Sopeutuminen on tapahtunut pakon edessä, sillä metso hyödyntää talviravintonsa erittäin huonosti.

"Tarhaoloissa metson päivittäinen energian tarve lähes kaksinkertaistuu, kun siirrytään rehusta ja kaurasta puhtaaseen neulasravintoon. Se johtuu neulasten huonosta sulavuudesta", Lindén kertoo.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

23.1.
Ruotsin sprinttitykin takareidessä repeämä – MM-kisat jäävät todennäköisesti väliin
23.1.
Norjan poliisi: Viimeisen lumivyöryn suomalaisuhrin etsinnät lopetetaan – "Valitettavasti on odotettava nyt kevättä"
23.1.
Oppositiojohtaja julistautui Venezuelan presidentiksi – Trump tunnusti uuden johtajan vain minuuteissa
23.1.
Kapinaryhmä ehdottaa brexitin siirtämistä vuoden loppuun – May tiukkana: "Ei ratkaise mitään"
23.1.
Pieni vauva jäi pakkasella autoon Iskon Nesteellä – äiti oli tankkaamassa ovien napsahtaessa lukkoon, palokunta ja hinauspalvelu hätiin
23.1.
Hailuodon jäätie työn alla, avaamiseen vaadittavasta jään paksuudesta puuttuu vielä kymmenisen senttiä
23.1.
Meiju Suvas kasvoi Frederikin taustalaulajasta lavatähdeksi – "Minun tekisi mieli sanoa, että opin Frederikiltä, mitä ei pidä tehdä"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pakkasvaroitus: Maan itä- ja pohjoisosassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia esiintyy lähivuorokauden aikana kireää pakkasta.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Eläkeläiset töissä

Eli rahan perässä olet elämäsi juossut. Oletko osannut nauttia elämästä, Oikeasti? Minä kunnioitan ihmisiä jotka jäävät... Lue lisää...
Raukka

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image