Luonto

Joutsenet jäivät ilman poikasia Pohjois-Suomessa – pesimäajan sää ratkaisee sen onnistumisen

Moni joutsenpari keskeytti alkaneen pesinnän viime keväänä viileän sään vuoksi. KUVA: Linda Laaksonen
Luonto 27.10.2017 7:14
Ulla Ingalsuo

Parhaillaan Oulun eteläpuolisille pelloille muuttomatkallaan ehtineiden laulujoutsenten pesintä epäonnistui Pohjois-Suomessa tänä kesänä lähes täysin.

– Muuttavien lintujen joukossa on vain yksittäisiä poikasia. Laskin yhdestä Kuusamojärven tokasta noin 700 lintua, mutta alle kymmenen poikasta. Yleensä tämän kokoisissa tokissa on 70–80 poikasta, kertoo Kuusamon Lintukerhon puheenjohtaja Jarmo Martiskainen.

Luontokuvaaja ja lintuharrastaja Olli Lamminsalo arvelee, että osa niistä joutsenista, joiden pesintä onnistui, saattaa odottaa vielä poikastensa vahvistumista ennen muuttomatkalle lähtemistä.

– Voi olla, että tänä vuonna muuttomatkalle lähdettiin hieman etuajassa, koska poikasia ei ole.

Epäonnistuneen pesinnän taustalla on kylmä kevät ja kolea kesä. Pesimäajan säällä on ratkaiseva merkitys sen onnistumiseen.

– Monet parit aloittivat pesinnän toukokuussa, vaikka oli pakkasta ja satoi lunta, mutta keskeyttivät sen myöhemmin. Laulujoutsen pystyy arvioimaan, että ei kannata aloittaa pesintää, jos pohjoisilla alueilla kevät menee niin myöhään, ettei poikasia ehdi kasvattaa muuttokuntoon ennen talven tuloa, Lamminsalo tietää.

Joutsenkantaa huono pesintätulos ei romahduta, sillä sen populaatio on vahva kaikkialla pohjoisessa. Laji on hyötynyt lämpimistä keväistä.

Paikka- ja puolisouskollinen pesijä

Suomen kansallislintu laulujoutsen on paikka- ja puolisouskollinen pesijä. Se valtaa pesimäaikana reviirin rehevän lammen, järven, merenrannan tai joen rannalta.

Järvien rannoilla voi pesiä useita joutsenpareja, mutta lampia hallitsee vain yksi joutsenpari, joka voi hyvinkin aggressiivisesti karkottaa lajitovereitaan ja muita vesilintuja.

”Joutsenisä on määrätietoisesti häätänyt pois kaikki järvelle pyrkineet lajitoverinsa ja suojellut näin pesueen kahta poikasta. Ylilentävien ajaminen muualle on linnun kannalta ainoa järkevä ratkaisu.” Jarmo Martiskainen Kuusamon Lintukerhon29puheenjohtaja

Naaras munii huhti-toukokuussa 4–7 vaaleaa munaa. Poikaset kuoriutuvat reilun kuukauden haudonnan jälkeen ja saavuttavat lentokyvyn 75–100 vuorokauden kuluessa. Ne itsenäistyvät noin 1-vuotiaina ja saavuttavat sukukypsyyden 4–5-vuotiaina.

Joutsen oli 1950-luvulla lähes sukupuuton partaalla Suomessa. Nykyisin se pesii lähes koko maassa määrältään runsastuen johtuen lajin rauhoituksesta.

BirdLife Suomi järjestää Joutsenbongaus-tapahtuman tulevana viikonloppuna 28.–29.10. Tapahtuman tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon Suomessa on syksyllä joutsenia ja missä ne levähtävät.

Joutsenbongaus on järjestetty aikaisemmin syksyinä 2012–2014. Viimeksi eli kolme vuotta sitten lokakuun lopussa havaittiin noin 57 600 laulujoutsenta ja syyskannan suuruudeksi arvioitiin noin 70 000 laulujoutsenta. Syyskanta muodostuu pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista. Pesimäkannan suuruus on noin 10 000 paria.

Havaintojen lisäksi Joutsenbongauksessa kerätään tietoja paikoista, joissa sähköverkko on riski joutsenille. Havaittuja törmäyksiä on ilmoitettu jo yli sadalta paikalta eri puolilta Suomea.

Lue lisää 27.10.2017 Kalevasta.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (24)

Mökkijarvelläni kuoriutui juhannusviikolla 6 poikasta mutta viikottain poikaset hävisivät ,,,olemattomiin ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko kylmä kesä syynä vai mikä.

Täällä Yli-Iin Pahkakoskella 400 kV:n linjan molemmin puolin Iijokirannan mökkien lähellä kuljeskelee orpo kurjen poikanen.

Korjaako poliisi vai lintuharrastaja ennen luontoa. Eikös tuo eläisi Ranuan eläinpuistossa ensi kesään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ilmoita jollekkin lintuharrastajalle jos et itse toimita, niin sen saisi suojaan ja hoitoon. Esim. Ranualla voisi olla sille hoitopaikka. Pitää se huolehtia turvaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä luonto hoitaa. Eikä joutsenten elämään ihmisten tarvitse sekaantua. Metsäkanalintujen täysrauhoitus pariksi-kolmeksi vuodeksi on kyllä paikallaan edes "pesämunien" säästämiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kellonlahdella Vehkaperän edustalla oli muutama viikko sitten kymmeniä laulujoutsenia joukossa oli kyllä aika paljon poikasiakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joutsenia on jo joillakin alueilla liikaa ja tällaiset "katovuodet" parantavat muiden vesilintujen mahdollisuuksia pesinnän onnistumiselle. Joutsen on agressiivinen reviirinsä puolustaja ja yllättävän suuretkin lammet näyttävät muodostuvan yhden joutsenparin reviiriksi. Ylisuuresta joutsenkannasta kärsivät mm. monet hanhilajit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinun mielestäsi liikaa. Kysypä joutsenilta mitä siellä metsissä on liikaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on taas näitä tarinoita. Metsäkaverit kotipuolessa kertovat että joutsenen pesän lähellä oli rivitalon verran sorsanpesiä. Niin että se siitä agressiivisesta reviirien puolustajasta. Kyllä ne linnut sopeutuu elämään yhdessä, toisin tuntuu olevan meillä ihmisillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joko nyt ilmastonmuutosfanaatikotkin alkaisivat uskoa, että ilmastonmuutos menee molempiin suuntiin. Sitähän ne käyrät nimenomaan todistavat niille jotka osaavat niistä lukea muutakin kuin tietokone-ennusteen, josta on tehty kauhukuva, jolla meitä ihmisiä piinataan lähes päivittäin.

Ennusteet on ennusteita ja todellisuus on todellisuutta. Ennusteet ja todellisuus harvoin kohtaavat pitkällä aikavälillä. Ennusteisiin liittyy aina runsaasti epävarmuutta, ja sen todelliset asiantuntijat tunnustavat. Parhaimmilaankin ennusteet ovat ainoastaan suuntaa antavia. Huonoimmillaan ne menee täysin pieleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kyllä niillä poikasia oli,mutta taisivat jäätyä jäihin kiinni kun oli poikueet myöhässä ja lentokyvyttömiä poikaset pitkälle syksyyn!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Antaa joutsenien kasvattaa kantaansa, on ne niin hienoja lintuja. En voi ymmärtää lainkaan sellaisia ihmisiä, joiden mielestä eläimet on vain ampumista varten tehty. Katsokaa peiliin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi niitä muutenki kuin ampumalla rajoittaa. Lammet vain joutsenilla, hanhet kadonneet tyystin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on hyvä, että alkaa tulla luonnollista harvennusta. Ovat vallanneet kaikki erämaalammetkin hanhilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mitään haittaa vaikka jäivätkin ilman poikasia, sillä liikaa nuita on jo muutenkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ammmpua pitäisi kun vievät hanhien pesimäpaikat eikä pääse sitten ammmpumaan hanhia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyhmyjoutsenista Raahen edustalla useampi pari jätti myös pesinnän väliin ja nekin muutamat jotka pesinnässä onnistuivat on poikaskoot normaalia pienempiä. Kyllä kylmä teki tehtävänsä myös täällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä on normaali? Muistan kun joutsen oli arka, harvinainen erämaitten lintu poikasia oli tyypillisesti 1-2. Nyt kun siitä on tullut urbaani, rapakoissa pullaa syövä otus poikueet on kasvaneet jopa 5 poikasen kokooon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (24)

Uutisvirta

63
JHL:n lakko Oulussa: Liikuntapaikkoja ja henkilöstöruokaloita suljettuna, ikäihmisten ja vammaispalvelun ruuat toimitetaan
17
Eläkeläisten nöyryytys saa loppua – taloudellinen turva on hyvän vanhuuden yksi iso tekijä Lukijalta
11
Oulu kilpailuttaa lastensuojelun toimijoita, jatkossa palveluntuottajilta edellytetään aiempaa enemmän laatua
10
Ulkomailla rötöstelevälle on lottovoitto syntyä Suomeen - Suomi ottaa lähes kaikki ulkomailla vankilatuomion saaneet vastaan, haluaisi muiden toimivan samoin
9
Tutkimus: Media kertoo yhteiskunnallisista asioista selkeästi, virkamiehillä ja poliitikoilla reilusti parannettavaa
9
Monessa kaupungissa yrittäjien avuntarjouksiin lakkopäivinä suhtaudutaan varauksella
7
Oululaisen Jukka-Pekka Metsävainion astrokuva valittiin Vatikaanin observatorion vuosikalenterin kanteen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

En ymmärrä mitä valtionvelka on. Ei siinä mitään ei nimittäin ymmärrä monikaan. Valtion velkaa ei ole tarkoituskaan maks... Lue lisää...
y

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.10.

Fingerpori

22.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image