Luonto

Häirintä, merikotka ja myrskyt muljauttavat me­ri­met­so­kan­taa: Pesijät siirtyvät, ja kanta kääntyi jo laskuun

Merimetsokannan koko on tutkijoiden arvion mukaan lähellä maksimikokoa. Muutokset tapahtuvat jatkossa pääosin alueiden välillä.
Luonto 9.8.2019 11:37
Jami Jokinen

Suomen rannikolla pesi tänä vuonna vähemmän merimetsoja kuin vuosi sitten. Syken mukaan kanta alkaa olla korkeimmillaan, ja sitä rajoittavat niin luonnolliset syyt kuin ihminenkin.

Pitkään kasvanut merimetsokanta on saavuttamassa tai jo saavuttanut äärirajansa, ja merkittävimmät rannikolla näkyvät muutokset johtuvat lintujen siirtymisestä alueiden välillä.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kannanseurannassa pesiä laskettiin tänä kesänä tuhat vähemmän kuin vuosi sitten. Pesimäkanta on näin ollen laskenut neljällä prosentilla.

Kannan kasvu on hidastunut jo useana vuonna, mutta nyt todettiin ensimmäisen kerran selvä lasku sitten vuoden 2012.

– Pesimäkanta on lähellä kantokykyä, eikä merkittävää kasvua ole enää odotettavissa, arvioi tutkija Pekka Rusanen Sykestä.

Vastaava kehitys on havaittu myös muualla Itämerellä.

Myrsky tuhosi pesiä Perämerellä

Kantaa ovat kurittaneet sekä luonnolliset tekijät että ihmisen toiminta.

Erityisesti merikotkat ovat verottaneet merimetsoja. Esimerkiksi Uudessakaupungissa sijaitsevassa pesimäyhdyskunnassa eli koloniassa on havaittu kerrallaan jopa parinkymmentä kotkaa, ja yhdyskunnan koko pieneni vuodessa peräti 700 pesällä.

Kotkien kohteena ovat yleensä poikaset. Se näkyy pesimään palaavien lintujen määrässä.

Merimetsokannan kasvu on taittunut ja kääntyi tanä vuonna laskuun.

– Kun kotkat saalistavat poikasia pesimäluodoilta, kannan kasvu taittuu tai kanta pienenee muutaman vuoden viiveellä, Rusanen sanoo .

Myös sääolot ovat laskeneet pesimätulosta. Esimerkiksi Perämerellä osa pesinnöistä tuhoutui myrskyssä touko-kesäkuun vaihteessa.

Häirintää erityisesti Pohjanlahdella

Kolonioita on myös häiritty ja pesimätulosta heikennetty tarkoituksella.

Erityisesti monet Pohjanlahdella tapahtuneet muutokset johtuvat poikkeusluvalla tehdyistä sekä laittomista häirinnöistä. Luvattomia pesien tuhoamisia havaittiin Eurajoella, Maalahdessa, Uudessakaarlepyyssä ja Haminassa.

Laitonta toimintaa on kohdistunut kolonioihin mahdollisesti myös Porvoossa ja Paraisilla.

Häirinnät saavat aikaan isoja muutoksia, kun linnut tai kokonaiset yhdyskunnat vaihtavat pesäpaikkaa seuraavaksi kesäksi.

"Raumalaiset voivat olla entisiä vaasalaisia"

Esimerkiksi Vaasan 1600 pesän yhdyskuntaan myönnettiin viime kesäksi lupa munien öjyämiseen. Varsinaista häirintälupaa ei ollut, mutta siitä huolimatta koko kolonia oli tänä kesänä siirtynyt muualle.

– Tällaiset äkkisiirtymät ovat aina johtuneet ihmisen toimista, laillisista tai laittomista, Rusanen sanoo.

– Mitä isompaa koloniaa häiritään sitä voimakkaampaa ja mahdollisesti laajemmalle levittäytyvää siirtyminen on.

Ilmiön vuoksi yksittäisessä kunnassa tai jollakin merialueella tapahtunut muutos tulkitaan helposti kannan kasvusta johtuvaksi. Viimeisen vuoden aikana liikettä on ollut erityisesti Merenkurkusta Selkämerelle.

Esimerkiksi Raumalla merimetsojen pesämäärä lähes kolminkertaistui, ja kaupungin sataman edustalla sijaitseva 2080 pesän yhdyskunta on nyt Suomen suurin.

– Aivan hyvin raumalaiset voivat olla entisiä vaasalaisia.

Raumalla on kerätty nimiä kuntalaisaloitteeseen, jolla kaupunkia vaaditaan hakemaan poikkeuslupaa merimetsojen häirintään.

Merikotkakin vaikuttaa liikkeisiin

Myös merikotka aiheuttaa muutoksia yhdyskuntien liikkumiseen. Useimmiten tämä tarkoittaa siirtymistä sisemmäs saaristoon ja kallioluodoilta puustoisiin saariin.

Erot merialueiden välillä ovat suuria. Esimerkiksi Kymenlaaksossa merikotkia on selvästi vähemmän kuin Saaristomerellä.

– Kymenlaaksossa ei edelleenkään ole yhtään puissa pesivää koloniaa eikä merkittävää siirtymää sisemmäs saaristoon. Merikotkan valta-alueella Saaristomerellä puupesien osuus on nyt 54 prosenttia, Rusanen kertoo.

Merimetsokanta laski

Suomessa pesi tänä kesänä 25 700 merimetsoparia.

Pesimäkanta laski vuodessa tuhannella pesällä.

Pohjanlahdella laskua oli seitsemän ja Suomenlahdella kolme prosenttia. Saaristomerellä pesämäärä pysyi suunnilleen ennallaan.

Merialueiden sisällä ja kuntien välillä muutokset ovat suurempia. Esimerkiksi Merenkurkussa pesien määrä laski 1500 ja Selkämerellä kasvoi tuhannella pesällä.

Koko rannikolla pesimäyhdyskuntia oli 47.

Suurimmat koloniat laskettiin Raumalla (2080), Kirkkonummella (1793), Turussa (1766), Mustasaaressa (1710), Uudessakaupungissa (1670), Eurajoella (1560) ja Porissa (1246 pesää).

MAINOS

Kommentoi

Ihanuus näistä linnuista on kaukana. Suurempina populaatioina tuhoaa isoja alueita ulosteillaan, putsaa kalat verkoista tehokkaasti ja kannan runsastuttua vaikeuttaa muiden vesilintujen pesintää luodoilla ja karikoilla. Suojelutoiminnassa on menty jo aivan liian pitkälle joutsenten ja valkoposkihanhien tapaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

209 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image