Luonto

Asiantuntija: Luonnon köyhtymisen taustalla on asenne- ja rahakysymys – "Talouden lyhyen ajan päätökset menevät luontoarvojen edelle"

Metsäelinympäristöjen muutokset ovat vaikuttaneet eniten lajien uhanalaistumiseen. Arkistokuva. KUVA: Eriika Ahopelto
Luonto 8.3.2019 18:49
Hannu Toivonen

Suomen linnuista yli 30 prosenttia on uhanalaisia. Lintuja uhkaa muun muassa hakkuut, ilmastonmuutos ja karjatilojen väheneminen.

Suomen eliölajeista 11,9 prosenttia on uhanalaisia.

Tämä selviää Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa, joka laadittiin Syken johdolla.

Suhteellisesti eniten uhanalaisia lajeja on linnuissa ja sammalissa.

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaron mukaan uhanalaisuus arvion tulokset olivat odotettavissa, vaikka Suomen tavoitteena on ollut pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen olisi vaatinut hänen mukaansa enemmän taloudellista ja henkistä panostamista

– Se on asenne- ja rahakysymys, Lumiaro toteaa.

Lumiaro harmittelee etenkin sitä, että taloudellisia päätöksiä tehtäessä luontoarvoja ei oteta riittävästi huomioon.

– Se on nähty jo vuosikymmenien ajan: talouden lyhyen ajan päätökset menevät luontoarvojen edelle.

Luontoarvojen huomioonottamien ei tarkoita aina taloudellisia tappioita, muistuttaa asiantuntija. Esimerkiksi metsänhoidossa metsän jatkuva kasvatus tuottaa hänen mukaansa monissa kohteissa suuremman taloudellisen voiton kuin avohakkuut.

Lisähakkuut köyhdyttävät luontoa

Uhanalaisuusarvioinnin mukaan suurin osa Suomen uhanalaisista lajeista elää metsissä.

Metsien tilaa lajien elinympäristöinä heikentää erityisesti vanhojen metsien, suurten puiden ja lahopuun väheneminen sekä metsien hoitotoimet.

Erityisen huolissaan Lumiaro on hallituksen kaavailemista 15 miljoonan kuutiometrin vuotuisista lisähakkuista.

Tänään kaatuneen hallituksen nykyisen toimitusministeristön suunnitelmissa on ollut kasvattaa Suomen vuosittaiset hakkuut 80 miljoonaan kuutiometriin. 15 miljoonaa kuutiometriä tarkoittaa joka vuosi 280 000 hehtaarin hakkuita.

– Se on valtava määrä.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen lisäksi lisähakkuut vaikeuttavat myös ilmastonmuutoksen vastaista taistelua pienentämällä Suomen hiilinieluja. Tuoreen arvion mukaan ilmastonmuutos uhkaa yli sataa suomalaista lajia.

– Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olisi järkevintä pidättäytyä lisähakkuista.

Lumiaron mukaan metsiä voi käyttää edelleen taloudellisesti, mutta hän toivoo, että metsissä nähtäisiin jatkossa enemmän myös muita kuin taloudellisia arvoja.

Toivoa paremmasta

Vaikka luonto köyhtyy vuosi vuodelta, on Suomella Lumiaron mielestä hyvät mahdollisuudet ylläpitää luonnon monimuotoisuutta verrattuna muuhun maailmaan.

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tarvittaisiin Lumiaron mielestä 100 miljoonan euron vuotuista lisäpanostusta. Sillä voitaisiin hoitaa muun muassa kosteikkoja ja perinnemaisemia.

Rahoja pitäisi sijoittaa lisää myös Metso-ohjelmaan, sanoo Lumiaro. Tällä hetkellä Metso keskittyy metsien suojeluun, mutta hänen mielestään ohjelmaa tulisi laajentaa myös suoluonnon ja lintukosteikkojen suojeluun.

Metso on Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma, jonka tarkoituksena on estää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen.

Lintukato käynnissä

Tuoreesta arviosta käy ilmi, että noin kolmannes Suomen linnuista on uhanalaisia.

Lumiaron mukaan lintujen huonoon tilanteeseen on useita syitä, kuten karjatilojen väheneminen sekä muutokset maataloudessa.

Karjatilojen väheneminen johtaa etenkin kahlaajille haitalliseen rantaniittyjen umpeenkasvuun, maatalousympäristön yksipuolistumiseen ja heikentää monien lajien ruokailumahdollisuuksia.

Monet lintulajit kärsivät uhanalaisuusarvion mukaan myös metsätaloudesta, joka vähentää luonnontilaisten vanhojen metsien ja lahopuun määrää. Varttuneiden metsien vähenemisestä kärsivät erityisesti hömö- ja töyhtötiainen, koska ne pesivät ja talvehtivat vanhoissa metsissä.

Ulkomailla muuttolintuja uhkaavat Lumiaron mukaan Keski-Euroopan hyönteiskato, ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuudesta Afrikassa ja metsästys.

Yksi lintulaji on hävinnyt kokonaan Suomesta, kultasirkku. Vuoden 2015 arviossa se arvioitiin äärimmäisen uhanalaiseksi.

Suomen lajien viides uhanalaisuusarviointi

Uhanalaisuusarvioinnissa arvioitiin 22 418 lajia. Uhanalaisia lajeja oli 11,9 prosenttia. Edellisessä vuoden 2010 arvioinnissa uhanalaisten lajien osuus oli 10,5 prosenttia, vuonna 2000 osuus oli 8 prosenttia.

Noin kolmannes Suomen linnuista ja sammalista on uhanalaisia. Myös selkärankaisista eläimistä lähes kolmannes on uhanalaisia. Suomen hyönteisistä 10 prosenttia on uhanalaisia.

Noin 70 prosenttia lajeista on elinvoimaisia.

263 lajin tilanne on parantunut ja 461:llä huonontunut.

Äärimmäisen uhanalaisia ovat esimerkiksi naali, järvilohi ja peltosirkku kahdenkymmenen muun lajin ohella.

Suurin syy lajien uhanalaistumisen lisääntymiseen on niiden elinympäristöjen väheneminen ja laadun heikkeneminen.

Suomen lajien uhanalaisuus on arvioitu viisi kertaa. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Valtio saa rauhassa tehdä kansainvälisiä sopimuksiaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, kenenkään yksityisen maanomistajan ei tarvitse niitä noudattaa perustuslain suoman oikeuden turvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnon köyhtymistä vastaan voidaan myös toimia eikä pelkästään päivitellä.

Luonnonsuojelulla voidaan siis saada hyviäkin tuloksia jos luonnosta välitetään ja luonnonsuojeluun panostetaan. Keinoina voidaan käyttää biotooppien suojelua, ennallistamista, tuki-istutuksia ja palautusistutuksia. Siitä on hyötyä tuleville sukupolville, ja muille organismeille – eläimistä kasveihin.

Esim. Suomessa on viime aikoina onnistuttu suhteellisen hyvin metsäpeuran siirto-/tuki-istutuksissa. Myös euroopanmajavan palautusistutukset ovat onnistuneet hyvin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa jne.
Ruotsiin on palautusistutettu valkoisia haikaroita, siirto-istutettu huuhkajia, tunturihanhia jne.
Norjassa on sallittu ja suojeltu villejä tunturipeuroja (uusia villipeura-alueitakin on perustettu). Lisäksi on tuki-istutettu naaleja, palautusistutettu myskihärkiä jne.
Latviaan, Venäjälle, Saksaan, Puolaan, Romaniaan jne. on palautusistutettu visenttejä.
Britanniaan taas palautusistutettiin maakimalaisia, isotrappeja jne.
Lisää inspiroivia esimerkkejä löytyy esim. Wikipediasta (Species reintroduction, Rewilding).
Kalakantoja voidaan auttaa siirto- ja tuki-istutuksin, vesistöjen ennallistamisilla, kutupaikkakunnostuksilla (vaikka talkoovoimin). Vaelluskaloille voidaan myös rakentaa toimivia kalateitä jne.

Valistus on erittäin tärkeää, sillä jos ei opi ja tiedä luonnon helmistä mitään niin niitä ei välttämättä osaa arvostakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä se on tuo mammonan perässä juokseminen joka saa ihmiset monenlaiseen pahaan. Ei metsien liiallista hakkuuta pääse enää karkuun kun erämaatkin ovat karanneet aivan pohjoiseen lappiin. Kaikki 12 virallista erämaata ovat pohjois lapissa. Miksikö? Sieltä ei löydy ahneille metsäteollisuuden rattaille kelvollista raaka ainetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennen niin yleinen hömötiainen kuolee sukupuuttoon. Ketä kiinnostaa, ei ainakaan ex-pääministeri Sipilää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä en ainakaan jaksa enää uskoa että mikään tulee muuttumaan. Raha ajaa jatkossakin kaiken muun edelle ja luonto saa kärsiä ihmisen itsekkyydestä. On äärimmäisen ahdistavaa seurata tätä elinympäristöjen tuhoamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätä on demokratia. Keskimääräisen kansalaisen luontainen lyhytnäköisyys ja ahneus eivät koskaan olisi saaneet päästä näyttämään kansakunnan suuntaa. Kansan alitajuiset halut ohjaavat yhteiskuntaa. Eivätkä nuo alitajuiset halut ole yhteisölle hyväksi, eivät varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Ihmisen henkiset ominaisuudet eivät riitä siihen että demokratia antaisi viisaan hallintomuodon. Se antaa ahneuden, lyhytnäköisyyden ja kupla-ajattelun. Tämän ymmärtääkseen ei tarvitse kuin aukaista silmänsä. Katsokaa ympärillenne, katsokaa vallanpitäjiä, miten hienoja ihmisiä he ovat. Katsokaa läheisiänne ja nähkää heissäkin tuo kelvoton, alhainen vastuuttomuus ympäristöstä ja kaikenkattava henkilökohtainen ahneus.

Ihminen. Ihminen on viallinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Periksi antamalla ei mikään koskaan muutu. Jos valtio ei tue mielestäsi luonnonsuojelutoimintaa niin voit vaikuttaa kehitykseen muulla tavoin, esim. liittymällä ja/tai tukemalla sopivaa organisaatiota. Näin verkostumalla voi tavata ihmisiä, saada inspiraatiota, vaikuttaa paremmin ja konkreettisesti.
Esim. Virtavesien hoitoyhdistyksellä on ollut purojen ja jokien talkookunnnostamisia.

Ruotsissa esim. kattohaikaroiden palautusistutusprojektia (Storkprojektet) tukee yksityishenkilöt, paikallinen luonnonsuojeluliitto, ornitologit jne. Ruotsissa joku testamettasi jopa noin 25000€ Ruotsin myskihärkien ja naalien hyväksi. European Bison Conservation Center Skandinavia (EBCC) saa myös tukea yksityishenkilöiltä, samoin Britannian isotrappi-projekti (The Great Bustard Group).

Jos valtiolla ei ole varaa (tai intoa) tukea luonnonsuojelutoimintaa niin yksityishenkilöiden toiminnalla, etujärjestöjen ja firmojen sponsoroinnilla tulee olemaan yhä suurempi vaikutus luonnonsuojeluprojekteihin tulevaisuudessa. Crowdfunding ja citizen science periaatteella pääsee aika pitkälle jos puhalletaan yhteen hiileen organisaatioidenkin kesken.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi pitäisi pyrkiä pysäyttämään luonnon luonnollinen kehittyminen juuri tähän aikakauteen? Todennäköisesti ihmisen vaikutus luonnon aikakaudessa tulee olemaan verrannollisesti vain "silmänräpäys". Suuri määrä eläin- ja kasvilajistoja on syntynyt ja kuollut jo ennen ihmisen olemassaoloa, ja niin tulee tapahtumaan myös ihmislajiston häviämisen jälkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämän on saanut viimevuosikymmenen hallitukset aikaan. Nyt pitää saada muutos aikaan ennenkuin on myöhästä. Raha ei saa mennä luonnon edelle niinkuin nyt on mennyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on hakkuiden jälkeen huolehtimisvelvoite ja hakattu alue pitää istuttaa uudelleen. Aluetta ei saa jättää autioksi ilman istutuksia. Uusi taimikko noustuaan, alkaa toimia hiilinieluna enemmän kuin vanhat metsiköt. Metsä sitoo eniten hiiltä kun puuston kasvu on kovimmillaan n.15-50 vuotiaana puulajista riippuen. Siis, hakkuut eivät pienennä hiilinieluja, vaan jälkityöt hoidettuina hiilinielut kasvavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääosassahan tässä on kuitenkin eliölajiston köyhtyminen. Kasvava metsä on kuitenkin erittäin suppea elinympäristö. Suojelualueita on toki perustettu mutta ne ovat varsin pirstaleisia ja jos niiden välillä ei ole käytäviä heikkenee lajisto entisestään sisäsiittoisuuden takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lainaus Luken sivuilta:

"Suojeltuja metsiä (metsä- ja kitumaa) on Suomessa kaikkiaan 2,7 miljoonaa hehtaaria (josta metsämaata 1,6 milj. ha), eli 12,0 prosenttia metsä- ja kitumaan alasta"

Eli 2,7 miljoonaa hehtaaria ei teille luonnonsuojelijoille riitä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se ei riitä Suomen eläimistölle, varsinkin kun suojellusta alueesta pääosa on 'kitumaata'. Puupellot ja taimikot ovat lähes kuolleita, monotonisia ympäristöjä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taimikko ja puupelto verrattuna metsään on kuin gm-soijapelto verrattuna luonnonniittyyn tai tehotuotannon pakottamana hengettömäksi myrkätty maa matoisen tunkionvierustan rinnalla

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen metsäelukat lienevät monotomitaimikoista ja puupelloista yhtä kiitollisia kuin tropiikin perhoiset ja kirkuapinat mailleen raivatusta palmuöljyplantaasista, villikalat padotuista jokeista tahi Perä-Öllölän Navettasalosta löydetyn kultaesiintymän aiheuttaman etsintävarauksen ja kaivosvaltauksen takia pientilaltaan häädetty multainen talonpoika, joutuessaan muuttamaan betonilaatikkoon kuunnellakseen yötäpäivää naapureissa yksinmöylääviä rumia jättikoiria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos sinulla ei ole viisautta ja ymmärrystä ajatella ennen kaikkea yhteisösi ja ympäristösi etua, oman alhaisen etusi sijaan, sinulla ei pitäisi olla mahdollisuutta vaikuttaa yhteiseen politiikkaan. Lyhytnäköinen, äärimmäisen typerä itsekkyys on päässyt juurtumaan aivan liian syvälle länsimaiseen ihmiseen. On aika puhdistaa kulttuuri tuosta halveksuttavasta, tympeästä vastuuttomuuden tilasta johon aivan liian usea päästää itsensä ja läheisensä vajoamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkohan avohakkuu hiilinielun kannalta parenpi kuin jatkuva kasvatus? Ajattelen asiaa niin, että yhteyttävän massan määrällä olisi asiaan suurin merkitys. Avohakkuissa 20 vuoden kuluttuakin on yhteyttävää massaa ehkä 5 metriä korkeasti. Jatkuvassa kasvatuksessa lehvästöä on vaikkapa 15 metriä paksusti, tosin harvempana, mutta silti. Luonnon köyhtiminen on selvää avohakkuissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

'' Yrityksen AINOA tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon voittoa omistajilleen. ''

Kansakunnan lainsäädäntö ja sen noudattamisen valvonta on sitä varten etteivät (rahastakaan) raiskaavat pääse mellastamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä on hyvä muistaa, ettei 50% palkkatulostaan veroa maksava työllinen pärjää pääomasijoittajalle, joka maksaa tuloistaan vain 25% veroa.
Tasan kun ei mee nallekarkit.
Kiitos vaan Sipilälle tämänkin epäkohdan luomisesta.
Paskin pääministeri ikinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yritykset pitäisi lopettaa ja kaikki töihin julkiselle sektorille ja verot alas. Mistäkö palkat maksetaan? Otetaan lainaa. Näin varmaan turvataan tulevaisuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

3
Oulussa löydetyn hylyn tutkimukset etenevät, mutta ongelmana on miten jäännös säilytetään – "Hylky tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville"
3
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
2
Kainuun prikaatin varusmies nosti tuvassa aseen toista varusmiestä kohti ja laukaisi – Sakkoja myös kertausharjoituksen väliin jättäneelle reserviläiselle
2
Oulun kaupungin ympäristöohjelma hyväksyttiin – tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040
1
Runssilla: Puistolassa tarjoillaan oman talon herkkuja sekä yltäkylläisesti uusia ja yllättäviä makuja
1
Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa
1
Oulun kaupungin velanotto voi kasvaa tulevina vuosina – kaupunginhallitus pohtii tulevia investointeja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image