Viisi harhaluuloa ruo­ka­va­liois­ta – muista nämä asiat, kun seuraavan kerran törmäät muodikkaaseen dieettiin

"Kohtuus kaikessa koskee kaikkia ravintoaineita", toteaa ravitsemusterapian professori Ursula Schwab. KUVA: Ossi Ahola
Hyvä Elämä 2.6.2018 10:00 | Päivitetty 2.6.2018 10:02
Ida Roivainen

Ravitsemus ja ruoka herättävät valtavasti keskustelua ja tunteita. Samaan aikaan, kun uudet terveysbuumit vannovat jonkin tietyn ruokavalion nimeen, kannattaa muistaa, että kaikkea ei pidä uskoa sokeasti.

Paleodieetti, gluteenin välttely, maidoton, sokeriton, rasvaton ja hiilihydraatiton ruokavalio. Sosiaalinen media ja blogit vilisevät muotidieettejä ja ruokauskomuksia, joiden tieteellinen näyttö on heikko tai olematon. Lännen Media listasi viisi harhaluuloa ruokavalioista. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kommentoi.

1. Hiilihydraattien välttely kannattaa

Kohtuus kaikessa koskee kaikkia ravintoaineita. Hiilihydraattien aivan kuten rasvojenkin kohdalla olennaista on laatu.

Jos joku esimerkiksi syö hiilihydraattitietoisesti niin, että hän valitsee viljatuotteista täysjyvätuotteet ja välttää ylimääräistä sokeria, niin sehän on aivan ravitsemussuositusten mukaista.

Sen sijaan raffinoidut eli hyvin puhdistetut hiilihydraatit kuten valkoinen vilja ja sokeri eivät sisällä juuri lainkaan suojaravintoaineita, jotka ovat terveydelle olennaisia. Runsaan sokerin käyttö voi kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tutkimusnäyttöä on ennen kaikkea sokeroiduista juomista. Niiden käytöstä on havaittu aineenvaihduntamuutoksia jo alakouluikäisillä lapsilla.

2. Gluteeniton ruokavalio on hyvä vatsalle

Tällä hetkellä ravitsemussuositus on se, että ei olisi hyvä olla gluteenittomalla ruokavaliolla, ellei siihen ole terveydellisiä syitä.

Gluteenittoman ruokavalion haitoista ei vielä ole riittävää tutkimusnäyttöä, mutta on todettu, että ruokavalio pienentää bifidobakteerien määrää paksusuolistossa. Bifidobakteerien on taas arveltu olevan hyviä meille. Käytännön merkitystä ei kuitenkaan toistaiseksi vielä tiedetä.

Gluteenittomassa ruokavaliossa on myös useimmiten luonnostaan vähemmän kuitua kuin esimerkiksi niillä, jotka syövät ruis- tai muuta täysjyväleipää. Keliaakikko varmistaa kuidun riittävän saannin syömällä kuitupitoisia valmisteita kuten täysjyväleipää ja -puuroa, leseitä sekä sokerijuurikaskuitua.

Kannattaa myös muistaa, että kun maallikko alkaa miettiä, miksi turvottaa, huomio keskittyy usein johonkin yhteen tiettyyn asiaan. Ongelma ei kuitenkaan yleensä ole gluteenissa vaan jossakin ihan muussa.

Jos vatsavaivat kiusaavat, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ennen kuin alkaa vältellä jotakin ruoka-ainetta omin päin.

3. Mitä enemmän proteiinia, sen parempi

Suomessa proteiinin puutosta tai edes vajaata saantia ei ole yleensä kuin erittäin yksipuolisesti syövillä. Ja nekin ovat poikkeustilanteita. Tavallisella suomalaisella ei ole proteiinin saannissa mitään ongelmia, joten hyvin markkinoitujen proteiinituotteiden syöminen on turhaa.

Tavallisesta ruuasta saa aivan riittävästi proteiinia, ja kuntoilun jälkeen tutkitusti paras palautusjuoma on rasvaton maito. Vegaani voi sitten käyttää vegaanivaihtoehtoja, kunhan muistaa täydentää eläinkunnan tuotteiden puuttumisen B12-vitamiinilla.

Ravitsemussuosituksissa sanotaan myös selkeästi, että proteiinia ei tulisi saada liikaa, koska pitkässä juoksussa se voi rasittaa munuaisia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan. Suositus on 10–20 prosenttia päivittäisestä energiasta. Suomalaiset saavat keskimäärin 18 prosenttia, eli olemme jo siellä vaihteluvälin yläpäässä.

4. Kaikki sokeri on myrkkyä!

On totta, että raffinoitu eli puhdistettu sokeri on sataprosenttista energiaa, eikä se sisällä mitään suojaravintoaineita. Siksi ravitsemussuosituksissa runsaasti sokeria sisältävät tuotteet kuuluvat satunnaisiin herkkuihin. Myöskään sokeristen juomien nauttimista ei suositella. Täysmehua voi juoda yhden lasillisen päivässä aterian yhteydessä.

Sen sijaan hedelmien välttely niiden sisältämien sokereiden vuoksi on täysin turhaa. Tutkimusnäyttö nimenomaan puoltaa sitä, että syömme kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Niillä on suojavaikutusta muun muassa useisiin syöpiin ja ne ovat olennainen osa sydänterveyttä edistävää ruokavaliota. Toki hedelmienkin suhteen kannattaa säilyttää kohtuus: ei esimerkiksi omenoita pidä kilotolkulla päivässä syödä. Hyvä nyrkkisääntö on se, että syö päivässä viisi, kuusi kourallista hevi-osaston tuotteita, joista noin puolet on kasviksia ja puolet hedelmiä ja marjoja.

5. Luomu on aina parempi

Luomusta ei ole sellaista tutkimusnäyttöä, joka tukisi tätä väitettä. Luomu on enemmänkin ideologinen kuin terveydellinen asia. Esimerkiksi karjataloudessa ymmärtääkseni eläinten hyvinvointiin kiinnitetään luomutiloilla enemmän huomiota. Sen sijaan sillä syökö luomua vai ei-luomua, ei pääsääntöisesti ole terveydellistä merkitystä.

Luomutuotteissa saattaa myös olla muun muassa maaperästä lähtöisin olevia torjunta-aineita ja muita haitallisia aineita, vaikka niitä ei olisi viljelyyn käytettykään.

MAINOS

Kommentoi

Hyvä juttu, mutta älkää rakkaat ammattitoimittajat käyttäkö suomen kieltä raiskaavaa anglismia "pitkässä juoksussa". ;D

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylläpä on Kalevan lukijoiden luonnonparantajien kommentoinnit niin tunteikkaita ja hyvin perusteltuja, että pakko pitää rohovessoria ’vääräuskoisena’. Kansa tietää!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpö jutut taas :) No kaikki tietenkin uskoo ettei pidä syödä hiilareita tai gluteeniton on muka terveellistä...on se jos on keliakia:)
Totuus tuli kuitenkin Arvo Ylpön suusta:
Kaikkea pitää syödä, kohtuullisesti.
Se siitä. Kukaan ei muuten välty perinnöllisiltä sairauksilta vaikka söis tai jättäs syömätä mitä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näköjään kommentoijien mukaan asiaa opiskelleet, tutkineet ja julkaistuja tutkimuksia laajasti seuraavat eivät tiedä mistään, sen sijaan toisen käden tietojen varassa olevat maallikot hallitsevat asiat. Tutkijat ovat myös teollisuuden käsikassaroita, toisin kuin proteiini- tai muita valmisteita (piilo)mainostavat tai omia ihmedieettejään kauppaavat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa ihmettelin. Ja samaa saa ihmetellä myös, kun puhutaan lääkkeistä ja ns. luontaistuotteista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki tutkimus ei ole tiedettä. Tämmöisillä manipuloiduilla tutkimuksilla on vain mainosarvoa. Kuka uskoo mainoksiin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ursula! Mitä nille huostaanotetuille karppaajien lapsille nykyään kuuluu? Ovatko enää hengissä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tuppipotut,,pätkä sinistä,ja leipää,,joskus maitoa,, vähävarainen eläkkellinen syö mihi on varaa,,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"rasvaton maito on tutkitusti paras palautusjuoma" Tässä ilmeisesti viitataan siihen tutkimukseen, jossa japanilaisille opiskelijoille juotettiin kuntopyöräilyn jälkeen vettä, rasvatonta maitoa ja perinteistä urheilujuomaa kuten Dexal jne. Oikeita palautusjuomia ei siis ollut edes mukana koko testissä, mutta hyvin on maitoteollisuus saanut tuloksen markkinoitua. Tosin Valiolla ja kumppaneillakin on nykyään valikoimissaan ihan oikeat hera-pohjaiset palautusjuomansa. No, kuluttajan kannattaa kokeilla itse rasvatonta maitoa ja jotain oikeaa palautusjuomaa ja tehdä sitten omat valintansa, hinnassakaan ei ole nykyään juurikaan eroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näimpä, mihinkähän tutkimukseen uutisessa viitataan. Jo maalaisjärjelläkin ajateltuna, rasvattomassa maidossa ei voi juurikaan olla ravintoaineita jäljellä. Nämä valtavirran tutkimukset tehdään useasti niin, että ensin määritellään lopputulos ja sitten valikoidaan sen mukaisesti sopivat testihenkilöt ja -tilanteet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maito on todettu useissa tutkimuksissa vähintään hyväksi palautusjuomaksi. Näitä ylituotteistettuja sporttielintarvikkeita, jotka pahimmillaan sisältävät mitä sattuu, ja joita markkinoidaan pseudotieteellisten tutkimusten tuloksilla, lobataan kyllä ammattitaitoisesti jopa Kalevan keskustelupalstalla.

Useimmat kuntoilijat eivät hyödy näistä palautusjuomista jne. haihatteluista yhtään mitenkään, jos syövät suositusten mukaisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähintään hyvä ei ole sama kuin paras. Mutta kuten jo yllä kirjoitin voit itse kokeilla maitoa tai varsinaista palautusjuomaa tai olla kokonaan ilman ja tehdä sitten omat johtopäätöksesi. Palautusjuoman ei tarvitse olla "ylituotettua" hifistelyä. Perusheraa ja vaikkapa maltodekstriiniä saa nykyään edullisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syökää vaan markkinamiesten lisäravinteita, L-alanyyli-L-glutamiinia, magnesiumia, sinkkiä yms. Treenatessa kauniilla ilmalla sisällä kalliilla salilla. Luullen auttavan. Fakta on että ylimääräinen tulee ulos kehosta, sitä vastoin eräät aineet kerääntyy sisuskaluihin rasittaen elimiä. Mitenhän sitä ennen pärjättiin kunnossa ja oli habaa? Olisiko perinteinen kotiruoka ruisleipineen ja ruumiillinentyö ollut avainsana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Piimää ja ruisleipää syötiin heinätöissä ja hyvin jaksoi. Illalla ei tarvinnut odotella unta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harhaluulo 6:
Itä-Suomen yliopisto ja Ursula Schwab ovat puolueettomia ja riippumattomia arvioimaan ravinto-asioita. Itä-Suomen yliopistossa on maailman uusin ja viimeisin tieto ravinnon vaikutuksesta terveyteen. Jos siellä ei tiedetä, niin kukaan ei tiedä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvin sanottu! On se kummallista, ettei tämänkokoisesta maasta löydy ketään muuta ravintoasiantuntijaa kuin Schwab. Uskoo ken tahtoo!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

101
Sirkkaleipää leivotaan nyt myös Oulussa – Fazerin sirkkajauho tulee Hollannista, koska kotimainen hyönteistuotanto ei riitä
57
Joka kymmenes työtön aktivoitui, kun aktiivimalli leikkasi etuutta, kertoo Kela
47
Ruotsissa sytytetty tuleen kymmeniä autoja - pääministeriltä kovasanainen tuomio
39
Nuorten maailmantuska voi synnyttää uuden luonnonsuojelubuumin: "Ilmastonmuutos on vaarallisempi kuin ydinsota"
29
Myllytullin entinen Oulun seudun ammattiopiston kortteli uusiutuu täysin - suurin osa rakennuksista puretaan ja tilalle nousee asuin-, liike- ja toimistorakennuksia
28
Uusi taksilaki voi tuoda ongelmia koulutakseihin – harvaan asutuilla alueilla kela-kyytien ajo saattaa houkutella yrittäjää enemmän
26
Uusi pienpanimotuotteisiin erikoistunut pub avataan Rotuaarille perjantaina – Mallaskellari haluaa laajentaa Oulun oluttarjontaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Millainen auto pitäisi laittaa ettet olisi kateellinen?

Vaurauden esittelyn sijaan, varakas voi arvostaa omaa ja lähimmäistensä terveyttä niin paljon, että ostaa ison kalliin ... Lue lisää...
Motoman

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image