Väsymys kertoo eri-ikäisillä eri asioista

Pohjankartanon yhdeksäsluokkalainen Elina Aikivuori aikaisti harrastuksia ja läksyjen tekoa. Kouluterveydenhoitaja Auli Malmi harmittelee koululaisten vähiä yöunia. KUVA: Pekka Peura
Hyvä Elämä 13.1.2007 0:00
Marja Leskinen
Suomalaiset ovat varsinkin talvella väsynyttä kansaa iästä riippumatta.

Väsymyksen syy löytyy useimmissa tapauksissa liian lyhyiksi jääneistä yöunista. Silloin avun saa nukkumalla riittävästi. Pimeyden aiheuttamaan kaamosmasennukseen apua tuo kirkasvalo ja liikunta.

Joskus väsymys voi olla oire jostakin vakavammasta. Ainoa oire väsymys on kuitenkin harvoin, sillä häiriötilasta voivat kertoa myös kivut, ruokahaluttomuus, masennus ja ahdistuneisuus.

Väsymys voi olla tulehdussairauden, uniapnean, kilpirauhasen vajaatoiminnan, alkavan diabeteksen, masennuksen, sydämen vajaatoiminnan, anemian tai sepelvaltimotaudin yksi yleisoire. Sen sijaan syöpäsairauden oireena väsymys on harvoin.

Vanhuksilla väsymyksen tunne voi olla yksi hauraus-raihnausoireyhtymän (HRO) kriteereistä ja merkki yleisestä voimavarojen vähentymisestä, joka voi johtaa noidankehään.

"Kun on väsynyt, ei jaksa lähteä liikkeelle ja ulos, jolloin lihakset heikentyvät ja se taas altistaa entisestään paikallaan pysymiselle. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä helpommin jäädään sinne sängyn pohjalle lopullisesti", kuvailee geriatrian professori Timo Strandberg Oulun yliopistosta.

Väsymys voi olla vanhuksen kohdalla tärkeä hälytysmerkki. Omaisten olisi silloin syytä tarkistaa, onko kaikki kunnossa.

Timo Strandberg korostaa, että väsymyksen taustalta ei välttämättä tarvitse löytyä diagnosoitavaa sairautta. "Kyseessä voi olla ikääntymiseen liittyvä reservien väheneminen. Mitä nopeammin siihen puututaan, sitä parempi."

Väsymyksen kokeminen on yksilöllistä. Siinä missä toinen tuntee olonsa rättiväsyneeksi, toinen ei tilanteesta kärsi. Terveen mutta väsyneen on syytä lähteä lääkäriin, kun väsymys ottaa vallan.

"Hyvä nyrkkisääntö on, että lääkäriin kannattaa mennä, kun päivittäinen toiminta häiriintyy ja väsymys on epänormaalia, toistuvaa ja jatkuvaa. Mitä voimakkaammin ja useammin oireet tulevat, sitä herkemmin niitä kannattaa lähteä selvittämään."

Oirekyselyn lisäksi väsymyksen syytä selvitetään lääkärintarkastuksella.

Lastentautiopin dosentti Marjo Renko Oulun yliopistollisen sairaalan lastenklinikalta kertoo, että kasvavat lapset ja varsinkin murrosikäiset nuoret ovat väsyneitä, tytöt poikia väsyneempiä.

"Aina kun asiaa nuorilta kysytään, niin noin puolet kokee olevansa väsyneitä. Se on kuitenkin ihan normaalia, koska unen tarve lisääntyy murrosiän tienoilla", Renko kertoo.

Murrosiässä unentarve on 9-10 tuntia yössä, ja murrosikäinen voi nukkua myös päiväunet.

"Ei ole harvinaista, että nuori nukkuu niin kauan kuin hänen annetaan nukkua. Kyse on ihan oikeasta unen tarpeesta. Murrosiässä tapahtuu paljon, hormonitoimintaan tulee muutoksia ja lisäksi tulevat kasvupyrähdykset."

Rengon mukaan pienet lapset eivät yleensä ole väsyneitä ilman syytä ja leikki-ikäisen väsymys on harvinaista. Lapsen vetämättömyyden syy voi olla masennus tai joku somaattinen sairaus.

"Nykyajan lapsilla on harvoin sellaisia perinteisiä väsymyksen syitä kuin anemia. Erilaisten infektioiden, kuten rauhaskuumeen jälkeen lapset voivat olla jonkin aikaa väsyneitä. Se menee kuitenkin ohi itsestään."

Vanhempien taas tulee huolehtia siitä, että lapset nukkuvat riittävästi. Vanhemmilta patistaminen vaatii ryhtiä.

"Lapset eivät itse hoksaa väsymystään, ja haluavat valvoa illalla. Minulla on sellainen tunne, että nykyajan vanhempien on vaikea asettaa lapsille rajoja, eikä patistamista koeta edes luvalliseksi."

Lääkärin juttusille lapsen kanssa kannattaa mennä, jos väsymykselle ei ole mitään järkevää syytä, kuten murrosikä tai juuri sairastettu infektio, lapsi on selvästi väsyneempi kuin milloinkaan aikaisemmin ja muuttaa käyttäytymistään.

"Silloin pitää löytää selitys, jos lapsi ei jaksa leikkiä tai isompi lopettaa harrastuksia, ei ala kavereitaan ja jää pois koulusta. Lasten kohdalla väsymys on vain yksi oire ja pelkkä väsymys on lapsella erittäin harvoin sairauden merkki", Marjo Renko kuvailee.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

54
Suomen Yrittäjien kysely: Enemmistö lisäisi paikallista sopimista työpaikalla –  "Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka"
45
Analyysi: Politiikasta vetäytyvä Anne Berner on yhden kauden tuulettaja – keskustaryhmästä lähtee jälleen yksi edustaja pois vapaaehtoisesti
31
Pikavippien mainonta muuttunut entistä aggressiivisemmaksi – ministeri Häkkänen: "Täysin harhaanjohtavaa ja houkuttelee velkakierteeseen"
28
Metsästyskortilla äänestämään? – Kysyimme, voisiko äänestysikärajan laskea osan kohdalla 16 vuoteen
7
Kiimingin Jokirannan koulukaava etenee, lukion ja kirjaston rakennukset osoitetaan suojeltaviksi
6
Oulussa laaditaan teemayleiskaava kulttuuriympäristöille
5
Kamera olalle ja ääntä kohti – Heino Kuhan lintukoto on talvinen Hietasaari auringon noususta laskuun

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Koko maassa lukuun ottamatta Lapin maakuntaa sekä Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia pohjoisen ja luoteen välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Ajokeli on huono maan länsiosassa sekä Kymenlaakson maakunnassa tienpintojen jäätymisen vuoksi. Ajokeli on huono Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image