Suunnittelija katsoo välillä korkealta

"Tankkeihin kertynyt vesi poistetaan erityisellä työvälineellä ja sitten otetaan yhteys lennonjohtoon", kertoo tarkastusarkkitehti Esa Kauppi. Hän on haaveillut lentämisestä koko ikänsä ja lähti toteuttamaan unelmaa hieman ennen kuin viisikymmentä ikävuotta tuli täyteen. KUVA: Helena Jaakkola
Hyvä Elämä 17.2.2007 0:00
Helena Jaakkola
Sinivalkoinen Cessna rullaa tankkauspaikalta ja lentäjä ottaa yhteyden lennonjohtoon. Hän kuulee, että tuulee idästä 8 solmua, 80 astetta sekä saa luvan rullata odotuspaikalle Delta lähteäkseen kiitotieltä 30. Lentäjä pyytää selvityksen saada lentää alueelle Citis ja Pohjo, ja sitä odotellessa hän tekee vielä koekäytön jarrut päällä, tarkistaa ikkunat ja ovet, sekä odottaa lennonjohdolta lupaa lähteä.

"Oskar Mike Ecco, rullaa kiitotielle 30, selvä lentoonlähtöön, oikea kaarto", kuuluu komento ja sitä on noudattaminen. Lentoon lähtö sujuu hienosti, kenttä jää taakse ja kone kaartelee kaupungin päällä. Kaarrot ovat puhtaita koska kuula pysyy keskellä ja tarkastusarkkitehti Esa Kauppi kertoo, kuinka lentoharrastus on tuonut uutta näkökulmaa myös työhön.

"Muutaman sadan metrin korkeudelta näkee kaupungin rakenteen hyvin selvästi" toteaa hän, eikä pitäisi pahana, vaikka kaikki kaupungin kaavoittamisesta ja rakentamisesta päättävät virkamiehet kävisivät välillä katsomassa kotiseutujaan vähän korkeammalta.

Lupakirjan lentäminen on avannut tarkastusarkkitehdin silmät monessa mielessä. Koululennolla Kiirunaan hän näki, kuinka korvessa, jumalan selän takana paikka on. "Vaikka olen käynyt Kiirunassa ja Tromsössa useampiakin kertoja, kaupunkien takapajuisuus ja pienuus suhteessa ympäröivään luontoon tuli esille oikeastaan ensimmäisen kerran."

Isommilla koneilla ja autolla liikkuessa asiaa ei havaitse, koska nopeilla matkakoneilla etäisyydet pienenevät ja automatkalla taas kaupunkien ja kylien välisillä osuuksilla lähimmässä havaintokentässä ei ole luonto, vaan rakennettu liikenneväylä pienine taajamineen, kauppoineen, huoltoasemineen ja myös liikenne.

Koulukoneen hitaus ja lentokorkeus antoivat hyvän tilaisuuden tarkastella asiaa eri näkökulmasta. "Näillä korkeuksilla vauhdilla 100 mailia tunnissa ei näy muuta kuin metsää, ehkä tuntureita, jokia, teitä, kuuluu vain moottorin murina ja sitten yhtäkkiä kaupunki on siinä, ihan yhtäkkiä, jumalan selän takana, keskellä ei mitään!"

Kauppi kertoo pohtineensa miksi norjalaiset ovat juuri tähän kohtaan asettuneet ja kaupungin perustaneet. Samalla tavalla hän on pohtinut myös Oulua ilmasta katsellessaan. Ja löytänyt tervan, lohen sekä nykyisen teknologian. Ilmassa maisemia tarkkaillessaan hän on tullut siihen tulokseen, että Oulun pitää säilyä Ouluna, ja sen omaleimaista miljöötä, rakennuskulttuuria ja -perintöä pitää kunnioittaa. "Meille voisi aivan hyvin syntyä uusi Oulun koulukunta rakentamaan pohjoiseen ilmastoon sopivaa, kestävää arkkitehtuuria", pohtii hän.

Ilmassa myös näkee, kuinka paljon ydinkaupungin ympärillä on tilaa, ei ole ihan pakko rakentaa vieriviereen, vaan on täysin mahdollista jättää metsäsaarekkeita, niittyaukeita ja puistoja, jotta kaupungilla ja sen ihmisillä on tilaa hengittää.

Kauppi nauttii lentämisestä häpeilemättä. Hän kertoo tykänneensä siitä aina, niin matkustajakoneessa, laskuvarjohyppääjänä hyppykoneessa matkalla korkeuksiin ja nyt lupakirjan myötä yksimoottorikoneen ohjaajana.

Hän on monen muun tavoin haaveillut lentämisestä aina, lapsesta lähtien. Elämä kuitenkin kului samaa rataa kuin monen muunkin elämä, opiskelu, ammattiin valmistuminen, työelämä ja perheen perustaminen vei kaiken ajan ja energian.

Keski-iän lähestyessä hän heräsi huomaamaan elämän rajallisuuden, vuosien vierimisen ja päätti aloittaa ilmailuharrastuksen nyt tai ei koskaan. Hän kävi laskuvarjohyppykurssin Oulussa kesällä 2004. Hyppääminen on oma tapansa lentää, mutta laskuvarjon varassa ei matkustella pitkiä matkoja, joten moottorilentäjän lupakirjan suorittaminen kiinnosti.

"Päätöstä kiirehti myös se, että laskuvarjohyppääjäkaverit houkuttelivat harrastuksessa tiiviisti mukana olevaa vaimoani lähtemään lupakirjakurssille, jotta saataisiin uusia hyppylentäjiä", kertoo Esa ja lisää, että tuli pieni kilpailutilanne. Eihän se käy, että vaimo saa lupakirjan ennen häntä.

Kaupin suvussa on ilmailtu ennenkin. Hänen serkkunsa Leila Hyytiäinen oli perustamassa Suomen Laskuvarjokerhoa Helsinkiin 1960 ja oli ensimmäisiä laskuvarjolla hyppääviä naisia Suomessa.

Myös vaimo on käynyt laskuvarjohyppykurssin ja hypännyt muutaman kerran.

Teoriaopiskelu ei ole leikinlaskua. Vuosia työelämässä ollut joutuu palauttamaan nuoruuden opiskelutekniikan mieleensä ja töitä saa tehdä tosissaan. Aineet eivät ole mitään vaatimattomia; ihmisen fysiologia, psykologia, sääoppi, moottorioppi, ilmailulainsäädäntö, suunnistus ja muut aineet vaativat todella paneutumista. Tiiviin teoriaopiskelun jälkeen alkoivat lentotunnit Tervalentäjien sinivalkoisella Skyhawk II:lla.

Taivaalle ei lähdetä huolettomasti, vaan lentäjän tulee aina valmistella koneensa lähtökuntoon. Joka kerta kun haluaa lentää, on tehtävä kierros lentokoneen ympärillä tarkastellen, että kaikki on ulkoisesti kunnossa. Vesibensat pitää laskea tankeista, jotta ei tule käyntihäiriöitä lennon aikana, jokainen ruuvi ja mutteri koneen rungossa on tarkistettava, ohjaussiivekkeiden esteetön toiminta on sekin varmistettava.

Ohjaamossa kiinnitetään turvavyöt, laitetaan "headset" - kuulokkeet päähän ja ennen lähtöä käydään vielä läpi lista, johon on merkattu sisällä tarkistettavat kohteet.

"Näitä on sen verran paljon, että jos opettelee ulkoa, on aina vaara, että joku asia jää tarkastamatta", Kauppi vakuuttaa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

266 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko menee ruokaan

No kylläpä oli taas aloitus. Nyt Lidlin kannattajat voivat taas avata sanaisen arkkunsa. Meidän perheessä ei ole koskaan... Lue lisää...
hyvää kotimaista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image