Masennus on koko perheen sairaus

Hyvä Elämä 15.9.2002 0:00
Vuokko Pentzin

Oulu
Kun perheessä isä tai äiti sairastaa masennusta, se heijastuu myös lapsiin. Lasten riski sairastua psyykkisesti on moninkertainen niissä perheissä, joissa vanhemmalla on depressio. Näillä lapsilla häiriöt ovat myös vakavampia ja alkavat nuoremmalla iällä kuin terveiden vanhempien lapsilla.

Oulun yliopiston psykiatrian klinikassa tutkitaan ja testataan uutta työmuotoa, perheinterventiota, osana masennuksen hoitoa. Perheinterventiossa nostetaan esiin lapsen kokemus depressiosta. Miten hän kokee isän tai äidin sairauden? Tietääkö hän mikä vanhempaa vaivaa ja miksi tämä käy lääkärissä? Millä keinoilla voitaisiin tukea lapsen hyvinvointia ja selviytymistä, kun vanhemman voimat ovat uupuneet?

Projektissa, jota rahoitetaan valtion ylimääräisellä tuella, on jo noin kaksikymmentä perhettä. Tavoitteena on luoda perheinterventiosta masennuksen hoitoon uusi työväline, joka soveltuu vietäväksi myös kuntien perusterveydenhuoltoon. kautta koko Pohjois-Suomen.



Ehkäisee lasten sairastumista


Psykiatrian klinikka on oman projektin rinnalla mukana myös valtakunnallisessa perheintervention tutkimushankkeessa, jota tehdään Stakesin, Suomen Akatemian ja sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Lastenpsykiatri Tytti Solantauksen johtamaan monikeskustutkimukseen kerätään yhteensä 70 perhettä Oulusta, Kajaanista, Pielavedeltä ja eräiltä Etelä-Suomen paikkakunnilta sekä saman verran perheitä, jotka muodostavat vertailuryhmän.

Harvardin yliopistossa Bostonissa kehitettyä perheninterventiota on käytetty laajalti Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja sen tehosta on useita vakuuttavia tutkimuksia. Interventio on tehokasta psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisyä ja edistää depressiosta toipumista.

Menetelmän kehittäjä, professori William Beardslee vieraili noin vuosi sitten Suomessa psykiatripäivillä kertomassa interventiosta. Ylilääkäri Sami Räsänen Oysin psykiatrian klinikasta istui yleisön joukossa. Innostus oli valtava ja tarttui myös Räsäseen, joka alkoi Oulussa viritellä tutkimusprojektia perheintervention viemiseksi Pohjois-Suomen kuntiin eli sinne missä masennuspotilaitakin hoidetaan.

Projektiin tulivat mukaan perheterapeutti Mika Niemelä ja psykiatrian erikoislääkäri Leena Väisänen, joka tunnetaan Pohjois-Suomessa perheterapian uranuurtajana.



Lapsilla korkea
sairastumisriski


Depressio koskettaa Suomessa tuhansia perheitä. Masennus on kansantauti ja Kelan tilastoissa yleisin sairausloman syy. Lieviä masennusoireita on 10-15 prosentilla suomalaisista ja vakava masennustila 4-5 prosentilla. Depressio on naisilla on kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä - keskimäärin joka viides nainen sairastuu elämänsä varrella hoitoa vaativaan masennukseen.

Depressio ei puhkea äkkiä vaan vaivihkaa etenee ja syvenee niin, ettei ensi oireita ole helppo tunnistaa.

"Masennuksessa ihminen tavallaan hiipuu", Sami Räsänen kuvailee. "Masentunut vetäytyy, hän voi olla ärtynyt ja pahimmillaan jopa väkivaltainen. Välillä hänellä on enemmän voimia kohdata lapsen tarpeet ja välillä voimia ei ole lainkaan. Vanhempi voi olla itkuinen tai yrittää itkeä salaa. Lapsi huomaa surun ja alakuloisuuden ja saattaa pelätä,että isä tai äiti tekee itselleen jotain."

"Lapsi tuntee usein syyllisyyttä vanhemman masennuksesta ja miettii mielessään, onko vika hänessä ja onko hän tehnyt jotain väärin. Lapsi voi myös alkaa ottaa vastuuta ja huolehtia vanhemman asioista. Masentuneen vanhemman vetäytyessä lapsi hakee huomiota, ja panosten kovetessa hän alkaa kärsiä monista häiriöistä ja lopulta voi itse sairastua depressioon."

Leena Väisänen kertoo, että depressioperheissä kasvaneista lapsista 40-65 prosenttia sairastuu aikuisikään mennessä masennukseen . Nuoruusiässä heillä on uhkana epäsosiaalisuus, päihteiden käyttö ja monet muut riskit.

Mika Niemelän mukaan lasta altistaa masennukselle se, että hän tulkitsee vanhemman depression väärin ja ajattelee, että se johtuu hänestä. "Riski vähenee, kun lapsi saa oikeaa tietoa isän tai äidin sairaudesta."

Mika Niemelä kertoo tiivistetysti, mitä perheinterventio on ja mitä se ei ole: se on masennuksen hoitoon soveltuva tehokas uusi työväline, mutta se ei ole perheterapiaa eikä korvaa muita hoitomuotoja, vaan tukee ja täydentää niitä.



Vanhempia kuullaan
ja kunnioitetaan


Työskentely alkaa aina vanhempien tapaamisella. Heidän kanssaan sovitaan kahdesta istunnosta, joihin lapset eivät vielä tule mukaan.

"Ensimmäisellä kerralla käymme vanhempien kanssa läpi kaiken mitä perheninterventiossa tapahtuu, puhumme puolison kokemuksista ja vanhempien huolista ja toiveistaja siitä, millaista apua he odottavat saavansa. Selvitämme myös lasten tilannetta. Millaisia huolia vanhemmilla on lapsista ja mitä he ajattelevat lasten tietävän ja ymmärtävän vanhemman sairaudesta. Käymme läpi lasten kaverisuhteita ja koulunkäyntiä ja selvitämme, miten he arvelevat sisaruksilla menevän keskenään. Interventio on vanhempia kunnioittavaa työtä ja siksi aloitamme aina vanhemmista. He ovat lastensa parhaita asiantuntijoita". Mika Niemelä perustelee.

Vanhempien kanssa pidetyn istunnon jälkeen Leena Väisänen ja Mika Niemelä tapaavat lapset. Heidän kanssaan keskustellaan kaikista niistä asioista, joista vanhemmat ovat toivoneet puhuttavan. "Arvioimme myös lasten käsityksiä vanhemman sairaudesta ja sitä, tietävätkö he mikä sairaus äidillä tai iskällä on. Herättelemme aiheita, joista lapset haluaisivat keskustella tai joista he ovat huolissaan."

Kolmas istunto pidetään jälleen vanhempien kanssa ja siinä käydään läpi lasten kertomia asioita ja arvioidaan vanhempien kanssa yhdessä lasten selviytymistä ja pohditaan, millaisen vaikutelman työntekijät heistä saivat.

Tässä istunnossa suunnitellaan neljäs tapaaminen, johon tulee koko perhe.

Perheistunto suunnitellaan huolellisesti etukäteen, käydään tarkkaan läpi keskustelun teemat ja sovitaan, mitä vanhemmat haluavat itse tuoda esille ja mistä he toivovat työntekijöiden puhuvan.

"Meidän tehtävämme on luoda sovituista aiheista keskustelua lasten ja vanhempien välille ja tarkistaa ja testata, että lapset todella ymmärtävät oikein sen mitä vanhemmat kertovat", Mika Niemelä kertoo.

Leena Väisänen arvioi, että nuorimmat interventioon soveltuvat lapset ovat 4-5-vuotiaita, sillä he kykenevät jo ilmaisemaan itseään puhumalla. "Alaikärajaa ei kuitenkaan ole, sillä pienimmätkin voivat osallistua äidin kanssa. Meidän projektissamme on ollut kaikenikäisiä lapsia vauvoista aikuisiin. Stakesin tutkimukseen tulee 8-16-v uotiaita, ja heidän pärjäämistään on tarkoitus seurata aikuisikään saakka."


Vanhempien yli
ei kävellä


Koska interventio ei ole perheterapiaa, vanhemman masennuksen on oltava tasaisessa vaiheessa. Väkivaltaa tai päihdeongelmaa ei saa olla. Jos perhe tarvitsee muuta apua, interventiota ei tehdä.

Leena Väisäsen mukaan uusi työmuoto on poikkeuksellinen, koska sen vahvana kivijalkana on vanhempien kunnioittaminen. "Perheterapeuttien ongelma on, että kävellään vanhempien yli ja tiedetään kaikki."

Mika Niemelän mukaan masentuneilla vanhemmilla on vahva halu huolehtia lapsistaan hyvin, mutta heillä ei välttämättä ole siihen kykyä ja voimia. "Kaikki interventiossa tapaamani vanhemmat ovat huolissaan omista lapsistaan ja välittävät heistä kovasti, mutta jos itsellä on vaikeaa, ei aina jaksa olla täysipainoisesti äiti tai isä.

Perhetapaamisissa Mika Niemelä ja Leena Väisänen ovat muodostaneet työparin tai Niemelällä on ollut parinaan depressiopotilaan oma hoitaja tai terapeutti Oulun mielenterveystoimistosta, psykiatrian polikliniklata tai lastenpsykiatrian klinikasta.



Perheiltä tullut
paljon kiitosta


Sami Räsänen korostaa, että interventiosta pidä tehdä liian monimutkaista ja vaikeaa. "Tekniikka on helppo oppia eikä edellytä terapiakoulutusta. Menetelmä on tehokas ja edullinen ja sopii hyvin perusterveydenhuoltoon. Tavoitteena on uudistaa depression hoitokäytäntöä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella siten, että interventiosta tulee osa masennuksen hyvää hoitoa."

Perheet ovat ottaneet uuden työmuodon hyvin vastaan ja ovat olleet kokemukseensa erittäin tyytyväisiä. "Samanlainen vahva innostus ja toiveikkuus on vallalla myös työntekijäpuolella. Interventio on tehokasta ennaltaehkäisevää työtä ja lähentää lastenpsykiatriaa ja aikuisten mielenterveyshoitoa", Räsänen kertoo.

Se on myös omiaan kaatamaan psykiatrian koulukuntien välisiä raja-aitoja, sillä analyytikotkin ovat lämmenneet interventiolle.

Tulevaisuudessa se voidaan ulottaa myös vaikeista somaattisista sairauksista kärsivien vanhempien perheisiin.

Esimerkiksi syöpää sairastavien vanhempien on vaikea puhua sairaudestaan lastensa kanssa ja heillä on suuri huoli lasten selviytymisestä ja hyvinvoinnista.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

19.4.
Valko-Venäjä yllätti Pikkuleijonat MM-jääkiekossa – Suomi hävinnyt molemmat turnausottelunsa
19.4.
Demokraatit vaativat koko Mueller-raporttia julki – "Olen tuominnut oikeuden estämisestä murto-osalla näistä todisteista"
19.4.
Omituinen näky ihmetyttää Helsingissä: Skoda on kolaroitu suoraan meluvallien väliin
19.4.
Rintamamiestalon yläkerrassa syttyi tulipalo Torniossa, henkilövahingoilta vältyttiin
19.4.
Pekka Virta ehti pelata urallaan satoja otteluita kotimaassa ja ulkomailla – valmentajan pilli jäi kaulaan heti pelaamisen loputtua
19.4.
Libyan taistelut saapuivat pääkaupungin liepeille – yli 200 kuollut armeijan komentajan johtamassa kapinassa
19.4.
Leijonat antoi Norjalle kalseaa kyytiä – miesten jääkiekkomaajoukkue otti Kokkolassa voiton lukemin 7–0

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Eläkeikä

127 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääsiäinen - ryyppäjäinen?

Ei kukaan ihminen tarvitse alkoholia. Surettaa ja harmittaa se aine mitä pahaa se hyvin usealle käyttäjälle ja käyttäjie... Lue lisää...
Viisas ei juo

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image