Isä haluaa yhä useammin yh­teis­huol­ta­jak­si

Yhteistyössä. Sakarin (keskellä) huoneeseen kokoontuivat siivoamaan Auri, Jaakko ja Eero-isä, mutta leikiksi meni. Äidin luona lapset jakavat yhteisen huoneen, isän luona jokaisella on oma kamari. KUVA: Jarmo Kontiainen
Hyvä Elämä 23.9.2003 0:00
Marjo Oikarinen
Lentopallokassit odottavat muhoslaisen omakotitalon eteisessä treeneihin lähtöä. Isä Eero Siika-aho vetää 13-vuotiaan Jaakon joukkueen harjoitukset, ja kyytiin lähtevät myös Auri, 10, ja Sakari, kohta 8.

Eero ohjaa kerran viikossa Jaakon ja kerran Aurin lentopalloharjoituksia. Treeneissä isä ja lapset tapaavat niilläkin viikoilla, kun on äidin vuoro huolehtia arjen pyörityksestä. Vaihtopäivä on yleensä tiistai tai keskiviikko, jotta viikonloppu saadaan rauhoitettua yhdessäoloon.

"Siirtyminen kodista toiseen ei ole vaikeaa, mutta tavaroita on joskus vaikea kuskata", Auri sanoo. "Välillä pitää hakea esimerkiksi koulukirja toisesta paikasta", Jaakko täsmentää.

Kun Jaakon, Aurin ja Sakarin vanhemmat erosivat reilut kolme vuotta sitten, molemmille oli selvää, että lapsista huolehditaan tasapuolisesti. Eero Siika-aho on hoitanut lapsia aina paljon, joten selviäminen ei pelottanut. Hän jäi asumaan pari vuotta aikaisemmin ostettuun omakotitaloon, ja ex-vaimo muutti puolen kilometrin päähän.

Ensimmäisenä kesänä hoitovuorot vaihtelivat, mutta vakiintuivat sitten suunnilleen viikoksi kerrallaan. "Käytännössä lapset ovat tällä hetkellä minulla ehkä hieman vähemmän kuin äidillään", kertoo Eero Siika-aho, joka työskentelee rehtorina ja joutuu välillä tekemään ympäripyöreitä päiviä. Hän voi kuitenkin keskittää pitkät päivät niille viikoille, kun ei ole vastuussa lapsista.

Samoin toimii toinenkin isä, joka on hoitanut lastaan tasaveroisena äidin kanssa jo toistakymmentä vuotta. Nyt murrosikäinen tyttö oli kaksivuotias, kun vanhemmat erosivat. Aluksi tapaamiset painottuivat enemmän viikonloppuihin, mutta nykyään tyttö asuu isän luona vuoroviikoin.

Molemmilla miehillä on tuntuma, että yhä useampi mies haluaa toteuttaa yhteishuoltajuuttaan käytännössä eikä niin, että tapaa lapsiaan perinteiseen tapaan joka toinen viikonloppu. Viranomaisetkin ovat alkaneet luopua ajatuksesta, että päähuoltajuus kuuluu automaattisesti äidille; tapaamisista on käyty oikeutta, ja isä on saanut toivomansa eli puolet lapsen arjesta.

Siltikin isänäkökulma tahtoo peittyä, kun huoltajuuskysymyksistä sovitaan esimerkiksi perheneuvolassa, Eero Siika-aho sanoo. "Isä saa olla aika kovakasvo ja tehdä henkistä työtä huoltajuuden eteen."



Vanhempien oltava aikuisia


Lasten parissa työtä tekevät ovat edelleen pääsääntöisesti sitä mieltä, että lapsella olisi parempi olla yksi selkeä koti. Riitaisissa eroissa yksinhuoltajuus saattaa olla yhteishuoltajuutta parempi ratkaisu, ettei lapsi joudu lyömäaseeksi.

Kouluikäisen pojan äiti on kokenut tänä syksynä, ettei yhteishuoltajuuteen aikoinaan olisi pitänyt suostua. Hänen erotessaan lapsen isästä poika oli niin pieni, että isänkin mielestä tämän koti oli äidin luona. Isä ja poika ovat tavanneet joka toinen viikonloppu, mutta nyt isä haluaisi pojan joko kokonaan tai osaksi luokseen asumaan. Isä hätääntyi saadessaan tietää, että äiti suunnittelee mahdollisesti muualle muuttoa pojan kanssa.

"Hän on pyytänyt minut pari kertaa juttelemaan sosiaalivirastoon, jossa hän on halunnut näyttää omaa erinomaisuuttaan. Tuntuu, että hän käyttää yhteishuoltajuutta aseena minua vastaan ja pojan etu tulee vasta kakkosena", äiti kertoo. Äiti on tuntenut velvollisuudekseen raportoida isälle kaikista pojan asioista, ja nyt hän arvelee, että mies pitää itsestään selvänä otetta äidin ja pojan elämästä.

Eero Siika-aho on nähnyt työssään, että lapset kärsivät, jos heitä käytetään eron jälkeen kiistakapuloina. Hän ei ole setvinyt ex-vaimonsa kanssa huoltajuuteen liittyviä asioita lasten kuullen. "Lapset saavat olla lapsia ja vanhempien on kyettävä olemaan aikuisia. Aikuisuuden säilyttäminen tunnekuohuissa on kuitenkin vaikeaa", hän tietää.

Isänä hän kysyy, eikö riitatilanteessa olisi helpointa panna huoltajuus puoliksi. Silloin siitä ei ehkä tulisi viimeistä vallankäytön ja nokittamisen välinettä.



Hankinnat hoitaa äiti


Eero Siika-aho luottaa kahden kodin toimivuuteen, kun isä ja äiti asuvat lähekkäin. Lasten koulumatkat ja kaveripiiri ovat suunnilleen samat riippumatta siitä, kumman vanhemman luona he ovat.

Murrosikäisen tytön isäkään ei ole huomannut tytön kärsineen kahdesta kodista, eikä tyttö ole pyrkinyt käyttämään tilannetta hyväkseen saadakseen aina tahtonsa lävitse. Tyttö pystyy kulkemaan kotiensa välillä pyörällä. Usein isä kuitenkin hakee hänet äidin luota töistä päästyään ja vie sinne taas aamulla ennen koulun alkua.

"Aivan pienenä tyttö halusi jäädä siihen paikkaan, jossa oli, kun tuli vaihdon aika. Se vaihe meni nopeasti ohi, kun hän huomasi pääsevänsä aina takaisin", isä kertoo.

Jos jommallakummalla vanhemmalla olisi uusi perhe, järjestely voisi mutkistua, kun olisi otettava huomioon useamman ihmisen mielipide. Este sekään ei isän mielestä olisi.

Kummassakin kahden kodin tapauksessa isä maksaa elatusmaksua ja äiti hankkii lapsen tarvitsemat vaatteet ja tavarat. Raha-asioistakaan ei puhuta lasten kuullen.

"Lasten on joskus vaikea käsittää, miksei isä osta heille juuri mitään", Eero Siika-aho sanoo. "Meillä isä huolehtii lentopalloista...", hän aloittaa, "... ja Aku Ankoista", lapset jatkavat.

Isän luona sisaruksilla on omat huoneet, äidin luona lastenhuone on yhteinen. Sekään ei tee kodeista eriarvoisia. "Tapellaan me samalla tavalla täälläkin", Jaakko tunnustaa.

Tappelua tulee muun muassa siivouksesta niin kuin varmaan joka perheessä. "Lapset siivoavat", Jaakko paljastaa katsoen isäänsä merkitsevästi. Lämpimästä katseesta voi lukea, ettei isän määräämä työnjako tunnu kohtuuttomalta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

41
Poikkeusluvalla 17-vuotiaana saatu ajokortti ehti vanheta reilun viikon: Nuori mies kaahasi Pyhäjärvellä tutkaan 177 km/h
40
Helsinki-Vantaalla vaaratilanne – matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle
23
Jos presidentti Niinistö liputtaisi Nato-jäsenyyden puolesta, joka toinen suomalainen hyväksyisi liittoutumisen, kertoo Alma Median kysely
23
Yle: Neljä puoluetta valmis supistamaan ilmavoimien hävittäjien määrää, puolustusministeri taas nostaisi määrän sataan - "Kyse siitä, puolustetaanko koko maata"
21
Liian syvät metsäojat pilaavat vesistöjä – tutkijan mukaan syvälle ojitukselle ei ole metsätaloudellisia perusteita
13
Donald Trump ja Kim Jong Un tapaavat helmikuussa – ydinaseriisuntaa koskevaa huipputapaamista pohjustettiin Valkoisessa talossa
12
Ulkomainen omistus ei ole riski Suomen huoltovarmuudelle – Asiantuntija: "Kyllä alus tulee, jos maksetaan tarpeeksi korkea rahti"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

246 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko menee ruokaan

No kylläpä oli taas aloitus. Nyt Lidlin kannattajat voivat taas avata sanaisen arkkunsa. Meidän perheessä ei ole koskaan... Lue lisää...
hyvää kotimaista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image