Digi

Tietokoneella sanojen kimppuun

Tekstintutkimus muuttuu. Tietokoneohjelmat ovat tulleet avuksi aineistojen käsittelyyn. KUVA: arkisto
Digi 2.12.2002 0:00
Pentti Luoma

onilla tieteenaloilla käytettäviä laadullisia aineistoja käsitellään vieläkin perinteisin menetelmin, mutta 1980-luvun lopulta lähtien on kehitelty tietokoneohjelmia tällaisten aineistojen analyysin apuvälineiksi.

Tekstiaineistoa löytyy nykyisin runsaasti myös internetistä. Lisäksi laadullista aineistoa voi kerätä html-muotoon laadituilla lomakkeilla ja sähköpostitse. Tällöin teksti on helposti kopioitavissa ja liitettävissä tekstinkäsittelyohjelmilla tuotettaviin tiedostoihin.

Digitaalisten aineistojen käyttö tutkimuksessa onkin selvästi yleistymässä. Niiden käytön etuna on, että ne ovat saatavilla suoraan digitaalisessa muodossa ilman esimerkiksi nauhoitettujen haastattelujen käyttöön liittyvää työlästä litterointia.

Laadullinen tutkimus on nykyisin tyypillistä humanistisilla aloilla sekä yhteiskunta- ja kasvatustieteissä. Se on kuitenkin laajenemassa myös soveltavan lääketieteen sekä kauppatieteiden piirissä.



Laadulliseen sisällönanalyysiin


Joskus vieläkin laadullisten aineistojen analyysi rinnastetaan muutama vuosikymmen sitten suosiossa olleeseen määrälliseen tekstianalyysiin. Tuolloin tekstiä analysoitiin esimerkiksi tutkimalla sanafrekvenssejä. Suurten frekvenssien katsottiin ilmentävän tekstin sanomaa ja kirjoittajan ajatusmaailmaa.

Monissa laadullisten aineistojen analyysin välineiksi suunnitelluissa ohjelmissa tämä määrällisen analyysin mahdollisuus onkin mukana. Lisäksi on olemassa useita juuri tällaiseen sisällönanalyysiin tarkoitettuja ohjelmia, kuten henkilökohtaiseen käyttöön vapaasti kopioitavat tietokoneohjelmat Hamlet ja VBPro.

Laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan nykyisin kuitenkin muuta kuin tekstiaineiston määrällistä analyysia. Aineistosta etsitään relevantteja vastauksia asetettuihin kysymyksiin, ja pyritään pelkistämään ja tulkitsemaan aineiston sanomaa.

Aineistoa voi tarkastella myös Pertti Alasuutarin laadullisen tutkimuksen metodeja käsittelevässä oppikirjassa mainitsemasta faktanäkökulmasta. Tällöin aineiston katsotaan heijastavan sosiaalista todellisuutta suhteellisen suoraan. Yleisempi tapa analysoida laadullista aineistoa on kuitenkin sen tulkinta. Aineistojen katsotaan tässä heijastavan niiden tuottajien määrittelemää todellisuutta.

Tämän ajatuksen pohjalta on kehkeytynyt useita tutkimussuuntauksia. Niille on kuitenkin yhteistä samantyyppiset tekniset menettelyt. Tyypillistä niille on esimerkiksi aineistojen luokittelu.

Tietoja asiakirjoista tai tapahtumista voi toki kirjoittaa muistilapuille, joita voi järjestellä halutuilla tavoilla. Tekstiä voi myös alleviivata eri väreillä, ja sen sivuun voi kirjoittaa reunahuomautuksia. Tietokonepohjaisella analyysilla on kuitenkin pyritty näiden menettelyjen helpottamiseen ja monipuolistamiseen.



Tutkimus faktanäkökulmasta


Faktanäkökulmasta lähtevän laadullisen tutkimuksen apuvälineiksi on suunniteltu omia ohjelmiaan. Koska ne on yleensä tarkoitettu tietyn menetelmän apuvälineiksi, niitä voidaan kutsua erityisohjelmiksi.

Esimerkkinä tällaisista menetelmistä voi mainita tapahtumarakenneanalyysin. Sen tarkoituksena on kuvata pelkistäen toisiinsa liittyvien tapahtumien etenemistä ja yksittäisten tapahtumien rakennetta. Tapahtumarakenneanalyysia voi tehdä myös kynän ja muistilappujen avulla. Menetelmän käyttöä tosin helpottavat tietokoneohjelmat ESA ja ETHNO.

Toisena esimerkkinä voi mainita käsitekartastojen käytön. Niiden avulla pyritään pelkistämään jonkin tekstin sanoma käsitteelliseksi verkostoksi tutkittavien ilmiöiden välisine suhteineen. Käsiteverkostojen laatimiseen ja analyysiin soveltuvista ohjelmista voi mainita Decision Explorerin.

Faktanäkökulmasta lähtevän tutkimuksesta voi vielä mainita professori Charles C. Raginin 1980-luvun lopulla kehittämän, formaaliin logiikkaan - Boolen analyysiin - perustuvan laadullisen vertailevan analyysin eli QCA:n. Sitä on viime vuosina kehitelty tulkitsevan analyysin suuntaan. Menetelmän käytölle lähes välttämättömiä apuvälineitä ovat tietokoneohjelmat QCA ja fs/QCA.



Pelivaraa
yleisohjelmilla


Tulkitsevaan ja ymmärtävään tutkimukseen formaalit menettelytavat eivät useinkaan sovellu. Erilaiset yleisohjelmat jättävätkin tutkijalle edellisiä enemmän pelivaraa aineiston pohjalta tehtäville tulkinnoille. Tutkija tutkii, ja ohjelmat on suunniteltu helpottamaan häntä.

Suomessa yleisimmin käytössä olevia näistä yleisohjelmista lienevät Thomas Muhrin kehittämä ATLAS.ti sekä alkuaan Tom ja Lyn Richardsin kehittämä ohjelmistoperhe, johon kuuluvat muun muassa QSR N4 Classic, NVivo ja N6.

Yleisohjelmien avulla voikin hallita ja luokitella mitä moninaisimpia aineistoja. Luokittelu mahdollistaa eri tiedostoissa olevien tekstin osien määrittelyn kuuluviksi tiettyihin luokkiin. Luokat voivat olla joko ennalta määriteltyjä tai aineistoon perehtymisessä muotoutuvia.

Näiden ohjelmien avulla tutkija voi myös kirjoittaa muistiin erilaisia lyhyitä huomioita joistain tekstikohdista ja laajempia muistioita eri tiedostoista ja luokista.

Lisäksi ohjelmat mahdollistavat erilaisia tekstihakuja. Esimerkiksi NVivon avulla voi etsiä tekstiä käyttäen erilaisia ehtoja. Näin löytyneet tekstin osat liitetään noodiin eli solmuun. Solmujen avulla voi tehdä edelleen monimuotoisimpia hakuja alkaen muuallakin käytetyistä Boolen hauista.

Ohjelman avulla voi lisäksi linkittää tiettyjä ohjelmalle tuotujen tiedostojen kohtia muihin tiedostoihin tai internetissä oleviin sivuihin. Nämä linkitetyt tiedostot voivat olla myös kuvatiedostoja ja digitoituja ääni- ja videotiedostoja. Ainoa edellytys linkityksen onnistumiselle on tiedoston lukemiseen tarvittava ohjelma.

NVivossa on myös mallintaja, jonka avulla voi kuvata graafisesti eri luokkien välisiä suhteita eli laatia edellä mainitun kaltaisia käsitekartastoja, sekä tekstieditori, jonka avulla tutkimusraportin voi muokata lähes painokuntoon.

NVivo tuo myös mielenkiintoisen lisän laadullisen ja tilastollisen analyysin yhdistämiseen. Puhtaasti laadullisesta aineistosta voi luokituksesta tai sen osasta tehdä *.dat -muodossa olevan tiedoston, jota useimmat tilastolliseen tietojenkäsittelyyn tarkoitetut ohjelmat ja taulukkolaskentaohjelmat lukevat. Tämä mahdollistaa laadullisen aineiston määrällis-tilastollisen analyysin.

Toisaalta ohjelmaa voi käyttää myös kyselyjen avovastausten analyysiin. Avovastaukset tuodaan NVivon alaisuuteen, ja tilastolliset muuttujat kirjoitetaan normaalin havaintomatriisin muotoon. Tilasto-ohjelmassa voidaan halutut taustamuuttujat - kuten sukupuoli, ikä ja koulutus - tallentaa *.dat- muodossa.

NVivo luokittelee avovastaukset automaattisesti valittujen muuttujien mukaisiin luokkiin. Tämän jälkeen voidaan esimerkiksi verrata toisiinsa miesten ja naisten vastauksia. Leikkausjoukkohaun avulla on mahdollista kysyä, mitä vaikkapa tietyn koulutuksen omaavat ja tietyn ikäiset miehet ovat vastanneet johonkin kysymykseen.



Käytön etuja
ja ongelmia


Mitä etuja tietokoneavusteisesta laadullisesta tutkimuksesta sitten on? Ensiksikin se helpottaa laadullisten aineistojen hallintaa ja luokittelua.

Se tuo myös systemaattisuutta aineiston tarkasteluun, mikä muunlaisessa laadullisessa tutkimuksessa jää joskus jo käytännön syistä puutteelliseksi.

Niinpä esimerkiksi tekstin etsinnässä ohjelma käy läpi kaikki halutut tuodut tiedostot antaen tulokseksi kaikki ne tekstikohdat, joista haun kohteena oleva merkkijoukko tai noodi löytyy.

Kolmanneksi ohjelmat estävät aineistojen nuhraantumisen, mikä on tyypillistä käytettäessä muistilappuja tai tekemällä teksteihin reunamerkintöjä ja alleviivauksia. Edelleen ohjelmien käyttö kuroo umpeen eroa laadullisen ja määrällisen tutkimuksen välillä.

Oulun yliopistossa N4Classic- ja NVivo -ohjelmia on käytetty menestyksellisesti useissa eri tutkimuksissa. Ne olisivat mielestäni käyttökelpoisia kaikkien tekstiaineistojen analyysissa. Sanallisen palautteen, jota kerätään usein säännönmukaisesti eri yrityksissä ja organisaatioissa, analyysi saattaisi olla helpompaa tietokoneavusteisesti.

Sivullemme wwwedu.oulu.fi/sos/ Linkkeja/muusoft.htm on koottu luettelo laadullisten aineistojen analyysin apuvälineiksi käytettävissä olevista ohjelmista. Sivu sisältää linkit kaikkien tässä kirjoituksessa mainittujen ja lukuisten muidenkin ohjelmien valmistajien kotisivuille, joilta löytyy tarkempaa tietoa.

Yleisohjelmien käyttöön liittyvät ongelmat löytyvät ennen muuta käyttäjäpuolelta. Esimerkiksi aineiston luokittelun helppous saattaa johtaa liian monimutkaisiin ja laajoihin luokituksiin, joista tutkijan on joskus vaikea luopua.

Laadullisen tutkimuksen apuvälineiksi suunnitellut ohjelmat eivät voi korvata tutkijaa, joka asettaa kysymykset ja tulkitsee vastauksia. Tähän ei mikään ohjelma tai tietokone kykene.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

48
"Miksi Lyseosta tuli tällainen kiistakapula", ihmetteli Jenni Pitko Oulun kaupunginvaltuustossa – Lyseon remontin esittely kirvoitti kiivasta keskustelua
47
Koulujen joulujuhlien lainmukaisuutta selvitetään myös Oulussa – Lyseon lukion iso ylioppilasjuhla mahtuu vain tuomiokirkkoon
36
SDP:n valtuustoryhmä päätti erottaa Husseinin luottamuspulan vuoksi – asiakas ei ollut poistunut taksista
14
"Illan kiisselit kasvoilla vielä aamulla" – vanhustenhuollon tila on ollut tapetilla jo pitkään, silti esille nousee yhä todella vakavia epäkohtia
12
Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"
9
Lumisateessa lakkovahtina värjötellyt PAU:n pääluottamusmies: Tunnen kaikki, jotka ovat tulossa tänne töihin
5
Postin "aitagate" herättää ihmetystä - PAU:n puheenjohtaja kertoo, ettei uudesta kulkuväylästä päässyt sisään, ellei nimi ollut listalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

253 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula ko?

Nykyajan nuoret on vötkylöitä. Aamulla kun pitäisi aikaisin herätä ja sitten töhinmeno pitäisi olla, että menenpä sitte ... Lue lisää...
niin ja.,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image