Digi

Kopiosuojaus hiipi CD-levyihin

Vaikea erottaa . Kopiosuojauksesta CD-levyssä kertoo pienen pieni teksti. KUVA: Tapio Maikkola
Digi 9.9.2002 0:00
Päivi Alasuutari
CD-levyjen kopiosuojaus tuli markkinoille ilman suurempia julkisia keskusteluja tai tiedotuskampanjoita. Syksystä alkaen suomalaisessa levytuotannossa kaikki suurimmat levy-yhtiöt ovat kopiosuojanneet uuden tuotantonsa.

Projektipäällikkö Tommi Kyyrä Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:stä luettelee tiukkoja lukuja kopiosuojauksen perusteiksi. Musiikin lisääntynyt digitaalinen kopiointi ja internetin ilmainen musiikkitarjonta laski viime vuonna äänitemyyntiä viisi prosenttia maailmanlaajuisesti. Ääniteteollisuuden kansainvälisen toimialajärjestön IFPI:n arvion mukaan viime vuonna kopioitiin yksi cd-levy jokaista myytyä audio cd-levyä kohti.

Myös Teoston Kasettimaksutoimiston teettämä tutkimus tukee näkemystä kopioinnin yleistymisestä. CD-R-levyjen käyttäjämäärä on reilussa vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Tutkimuksen mukaan CD-R-levyille tallennetusta aineistosta puolet on musiikkia, ja kun musiikkia kopioidaan CD-R-levylle, poltetaan tavallisesti kerralla koko alkuperäinen levy.

Tekijänoikeuslain uudistaminen on myös tulossa avuksi suojaamaan sisällöntekijöitä kopioinnilta. Mikäli keväällä julkaistun tekijänoikeustoimikunnan mietinnön näkemykset päätyvät valmisteilla olevaan lakiin, kopiosuojauksen kiertäminen tulee rangaistavaksi teoksi.

Kopiosuojauksen kriitikot - eturintamassa diplomi-insinööri, tietokirjailija Petteri Järvinen - peräänkuuluttavat kuluttajanäkökulmaa kopiosuojaukseen. Tuotteena CD-levy on muuttunut olennaisesti ilman, että kuluttajat ovat edes saaneet asiasta tietoa. Tekijänoikeuslain mukaan kopionti yksityiskäyttöön on sallittua. Nyt markkinoilla on CD-levyjä, joista ei enää saa laillista kopiota itselleen, joita ei voi kuunnella tietokoneella, ei kopioida md-kolmoselle minidisc-soittimella kuunneltavaksi.



Musiikkiteollisuuden oma vastuu


Järvisen mielestä kotikopioinnin merkitystä levymyynnille liioitellaan. Hän kaipaakin asiasta riippumatonta tutkimusta. Nyt käytetään selvityksiä, jotka ovat asianosaisten itsensä tekemiä.

"Sisältötuotanto on suurta teollisuutta, jossa liikkuvat valtavat rahasummat. Henkilökohtaisen kopioinnin vaikutuksia liioitellaan ja sen varjolla ylikansalliset viihdejätit pyrkivät suojaamaan markkinoita keinotekoisilla rajoituksilla. Kopiosuojaukset rajoittavat tavallisten kuluttajien oikeuksia käyttää ostamaansa tuotetta, mutta todelliseen ongelmaan, ammattimaiseen piratismiin sillä ei pystytä vaikuttamaan ", Järvinen väittää.

Esimerkiksi hän nostaa DVD-levyjen aluekoodin, jolla elokuvayhtiöt ovat jakaneet maapallon markkinasegmentteihin. Jos uuteen tekijänoikeuslakiin tulee suojakeinojen kiertämisen kriminalisointi, niin Euroopan ulkopuolelta ostetun DVD-elokuvan aluekoodin kiertäminen ja sitä kautta katselu Suomessa olisi laitonta puuhaa.

Järvinen perää myös teollisuuden omaa vastuuta syntyneestä tilanteesta. Musiikkiteollisuuden olisi pitänyt lähteä ajoissa kehittämään musiikin sähköistä jakelua, jolloin suojaamatonta MP3-tekniikkaa ei ehkä olisi syntynyt ja musiikin verkkojakelua olisi nyt helpompi hallita.

Käyttäjien ja kansalaisten oikeuksia Internetissä puolustava Electronic Frontier Finland ry painottaa, että teknisten suojakeinojen lisääminen vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin tekijänoikeuden omistajien suojaukseen.

Esimerkiksi sellaiset perusohjelmistot kuin käyttöjärjestelmät pystyvät suojausjärjestelmien turvin pakottamaan käyttämään tietyntyyppisiä tapoja jakaa informaatiota. Tämä voi tulla yhteiskunnallisesti kalliiksi ja rajoittaa innovatiivisuutta alalla.

Käytännössä suojaus toteutetaan tekemällä dataraitaan keinotekoisia virheitä. ÄKT ry:n Tommi Kyyrän mielestä kopiosuojauksen kritiikki on jo osittain vanhentunutta. Sonyn kehittämällä uusimmalla suojaustekniikkaversiolla suojattuja levyjä voi kuunnella myös tietokoneella. Midbarin kehittämä uusin versio mahdollistaa myös rajoitetun määrän kopioita.



Tavallinen kuluttaja
ei valita


Kyyrän mukaan tavalliset, keskivertokuluttajat eivät ole pitäneet kopiosuojausta ongelmana. Hän luonnehtii asiasta hälyn nostaneita "teknisesti orientoituneiksi nuoriksi opiskelijamiehiksi".

Kyyrä kertoo Ruotsista esimerkin, joka viittaa siihen, että massakopiointi tavallisten kuluttajien keskuudessa todella olisi lisääntynyt huikeasti. Ruotsissa kaksi hyvin samanlaisessa lähtötilanteessa ollutta yhtyettä julkaisi yhtä aikaa levyn, toinen oli suojaamaton, toinen kopiosuojattu. Yhtä suosittuja, molemmilla radiohittejä. Kopiosuojattua uutuutta myytiin 180 000 kappaletta, suojaamatonta 40 000 kappaletta.

Kauppias Jari Lipponen oululaisesta Levykauppa ÄX:stä vahvistaa Kyyrän havainnon. Asiakkaat eivät ole kopiosuojausta paheksuneet. Kukaan ei ole esimerkiksi tullut valittamaan siitä, että ostettu levy olikin kopiosuojattu.



Myyjällä niukat
tiedot


Mutta eivät levy-yhtiöt ole jälleenmyyjiäänkään kopiosuojauksesta tiedolla hemmotelleet. Lipponen osaa näyttää levyn, jonka alareunasta löytyy pienen pieni tarra "will not play on PC/MAC". Hän ei tiedä kopiosuojauksen käytön laajuudesta. Markkinoilla on jo mahdollisesti eri tavalla CD-levyn käyttöön vaikuttavia kopiosuojauksia. CD-levyjen myyjät eivät pysty ainakaan levy-yhtiöiltä saadun tiedon turvin informoimaan asiakkaita.

Kuluttaja-asiamiehen kannanoton mukaan kopiosuojaus pitää merkitä CD-levyihin selkeästi. Ohjeen mukaan kuluttajilla on oikeus palauttaa tuote, mikäli tietoa kaventuneista käyttömahdollisuuksista ei ole ollut.

Vaikka Jari Lipponen saa elantonta CD-levyjen myynnistä, hän pitää kopiosuojausta turhana vaivana.

"Uutuuslevyn pystyy joka tapauksessa hankkimaan netistä, joka niin haluaa menetellä. Musiikinharrastaja haluaa koko tuotteen, CD-levyn kansineen ja sanoineen", hän perustelee.



Pohjustusta nettikaupalle


Viestintäjohtaja Kalle Jämsen Teosto ry:stä on pessimistinen kopiosuojauksen mahdollisuuksista ehkäistä tekijänoikeuksien rikkomuksia. Hän uskoo kuitenkin kopiosuojauksen hieman hidastavan tavallisten kuluttajien intoa laittomaan kopiointiin.

Kopiosuojauksen tavoitteena on Jämsenin mukaan tehdä tietä musiikin nettikauppalle. Tällä hetkellä esteenä on Jämsenin mukaan se, että nettimarkkinat on jo täytetty ilmaistarjonnalla. Jämsen pelkää kehitystä, jossa yleistyy näkemys musiikista, tekijöidensä omaisuudesta, kaikille kuuluvana ilmaisena hyödykkeenä.

Jämsen ei hyväksy käsitystä, että netin napsterit palvelisivat sekä kuluttajaa että myyjää tutustumismahdollisuutena. Hänen mielestään kauppiaan on saatava päättää, tarjoaako hän asiakkaalle ilmaisia maistiaisia vai ei.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image