Tilaajille

Tanssi ja soitto olivat seis ran­gais­tuk­sen uhalla so­ta-ajan Suo­mes­sa – ko­ro­na-ajan tans­si­kiel­to on uusi, oman­lai­sen­sa luku tanssin kiel­tä­mi­sen his­to­riaan

Maailman mittakaavassakin poikkeuksellisen ankara tanssikielto teki tanssien järjestämisestä ja tanssimisesta rikoksen sota-ajan Suomessa. Poliisi jahtasi salatanssijoita tekemällä yllätysratsioita. Tanssi-into yritettiin katkaista jopa virittämällä tanssilavoille piikkilankoja ja lattialautoja poistamalla. Kiellon rikkomisesta tuli tutkijoiden mukaan silti melkein kansalaisvelvollisuus.

Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli Suomessa rikos. Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta. Nurkkatansseja arvosteltiin sivistysjärjestöissä, sanomalehdissä ja saarnastuoleissa. Nämä vilkkaat kesäiset lavatanssit järjestettiin 30-luvulla ennen sota-ajan tanssikieltoa.
Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli Suomessa rikos. Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta. Nurkkatansseja arvosteltiin sivistysjärjestöissä, sanomalehdissä ja saarnastuoleissa. Nämä vilkkaat kesäiset lavatanssit järjestettiin 30-luvulla ennen sota-ajan tanssikieltoa.
Kuva: Museovirasto historian kuvakokoelma

Suomessa astui maaliskuun alusta asti voimaan tanssi- ja laulukielto koronapandemian leviämisvaiheen alueilla. Ravintolat eivät saa järjestää, eivätkä sallia tanssimista ja karaoke-esiintymisiä. Tanssi on seis ja laulu on seis ainakin kesäkuun loppuun asti.

Tanssikielto oli Suomessa voimassa myös sota-aikana ja lievennettynä vielä senkin jälkeen vuosina 1939–1948. Valtioneuvoston asetuksella tanssien järjestäminen kiellettiin silloin osana yleisten huvien rajoittamista sota-aikana 7. joulukuuta 1939 alkaen.