Kolumni

Ta­lou­del­la on monet kasvot!

Koronakriisi on koetellut taloutta joka tasolla. Toipuminen kriisistä oli viime vuonna jopa yllättävän nopeaa. Taloudet harppasivat viime kesänä kohti normaalia yhdessä hujauksessa, kun kuluttajat palasivat kuluttamaan ja työllisyys toipui. Tämä heijastui myös osakemarkkinoiden ja asuntokaupan nopeaan elpymiseen.

Kirjoittaja Pekka Koskela on Nordean pankinjohtaja.
Kirjoittaja Pekka Koskela on Nordean pankinjohtaja.

Talouden palautuminen hidastui kuitenkin viime syksynä koronan toisen aallon myötä. Talouden normalisoituminen riippuu nyt myös rokottamisen onnistumisesta ja pandemian taltuttamisesta. Mitä nopeammin tämä tapahtuu sitä pienemmäksi jäävät pitkän aikavälin vahingolliset vaikutukset. Nordea ennustaa tuoreessa katsauksessaan Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 3 prosenttia.

Vaikka koronakriisi varmasti vahvistaa joitakin trendejä kuten etätyötä ja verkkokauppaa, muutostarpeet talouksien rakenteissa ovat kuitenkin vähäisemmät kuin finanssikriisin jälkeen reilu vuosikymmen sitten. Rajoituksilla  ja sulkutoimilla on vaikutusta talouden toimeliaisuuteen joka tasolla. Myös velkaantumisella ja elvytystoimilla on hintansa – nousseet velkatasot pienentävät mahdollisuuksia tasata normaaleja suhdannevaihteluita jatkossa ja ”liiallinen” elvytyspolitiikka saattaa tuoda talouden tasapainoon haasteita muun muassa kiihtyvän inflaation ja nousevien korkojen muodossa.

Koronakriisi vaikuttaa moniin yrityksiin ja kotitalouksiin. Osa palvelualojen yrityksistä on joutunut seuraamaan liiketoimintansa edellytysten romahtavan. Vaikka työllisyyden ennakoidaan toipuvan nopeasti, ovat koronan jättämät jäljet monissa perheissä ikäviä.

Vahva kansantalous kestää ja palautuu paremmin poikkeusoloista. Niinpä Suomelle on erityisen tärkeää pitkällä tähtäimellä varmistaa vientiteollisuuden sekä yrittäjien työllistämismahdollisuuksien hyvä asema.

Valtion koronatuista huolimatta tulee tämä kriisi edelleen syventämään monen kunnan alijäämää ja taloudellista ahdinkoa. Jossain vaiheessa tulee väistämättä raja vastaan, kuinka paljon veroja ja veronluonteisia maksuja voidaan korottaa ja kuinka suureksi kunnan velkakuorma voi kasvaa. Tämä talouden realiteetti tulee olemaan iso haaste kesäkuussa valittaville uusille valtuutetuille. Kunnan terve talous mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden kehittämisen pitkäjänteisesti ja tarjoaa samalla kilpailuetua ja vetovoimaa kunnalle.

Talouden asiat ovat siis monimuotoisia ja osin vaikeasti ennakoitavia. Ihmisten olisi hyvä ymmärtää talousasioita ainakin sen verran, mitä omassa kotitaloudessa tai vaikutuspiirissä tarvittavien päätösten tekeminen edellyttää. Nordea on jo vuosia kasvattanut esimerkiksi nuorten talousosaamista osana yhteiskuntavastuustrategiaa. Hyvä talouden hoito on vastuullista toimintaa ja taloudellisuutta.