Suomen Yrit­tä­jien Pen­ti­käi­nen huo­lis­saan: Yri­tyk­set työn­an­ta­ji­na vä­he­ne­vät yhä no­peam­min ko­ro­na­krii­sis­sä – yrit­tä­jiä lo­pet­taa, yri­tyk­siä yh­dis­tyy ja menee kon­kurs­siin

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on huolissaan työnantajayrittäjyyden perustan rapautumisesta. Työllistämisen hinta ja riskin suuruus iskevät erityisesti mikroyrityksiin, jotka työllistävät alle kymmenen henkeä. Siksi monet yrittäjät tekevät mieluummin yhteistyötä kuin rekrytoivat.

Monet hyvinvointialan yrittäjät, kuten kosmetologit, työskentelevät yksinyrittäjinä. Mikael Pentikäinen kirjoittaa, että harva heistä yrittää kuitenkaan täysin yksin, vaan verkostossa muiden kanssa. Verkostoyrittäjyys on työnantajayrittäjyyden uusi muoto, jossa jaetaan yrittäjä- ja työllistäjäriskiä.
Monet hyvinvointialan yrittäjät, kuten kosmetologit, työskentelevät yksinyrittäjinä. Mikael Pentikäinen kirjoittaa, että harva heistä yrittää kuitenkaan täysin yksin, vaan verkostossa muiden kanssa. Verkostoyrittäjyys on työnantajayrittäjyyden uusi muoto, jossa jaetaan yrittäjä- ja työllistäjäriskiä.
Kuva: paula Kaskimaa
Puheenvuoro

Juuri ennen koronakriisiä Suomessa oli alkutalouden ulkopuolella yrityksiä ilmeisesti enemmän kuin koskaan. Vuonna 2019 Suomessa toimi Tilastokeskuksen mukaan 292 377 yritystä.

Mikael Pentikäinen.
Mikael Pentikäinen.

Yritysmäärä on kasvanut viime vuodet. Vielä 1994 yrityksiä oli alle 178 000.

Yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle 10 henkeä työllistäviä lähes 270 000. Yritysten ylivoimainen valtavirta on siis pieniä. Yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 2019 noin 3 900 ja 10–49 henkeä työllistäviä runsaat 16 600.

Yritysmäärän kasvu on tervetullutta, koska yritykset investoivat, työllistävät sekä tuovat hyvinvointia ja verotuloja koko kansakuntaan.

Pelkkä määrän kasvu ei kuitenkaan riitä. Kuva onkin synkempi, kun katsoo lukujen sisälle. Suomalaisen työnantajayrittäjyyden perusta uhkaa rapautua.

Yli 60 000 yksinyrittäjää lisää 2000-luvulla

KKoronakriisi näyttää kiihdyttävän työnantajayritysten määrän laskua, mikä on huolestuttavaa. Se vaikeuttaa Suomen toipumista kriisistä ja hankaloittaa työllisyyden vahvistamista.

Vielä 2015 työnantajayrityksiä oli noin 94 000. Vuonna 2019 niitä oli alkutuotannon ulkopuolella noin 87 000. Koronasyksynä 2020 niitä oli työvoimatutkimuksen mukaan enää noin 81 000.

Määrä vähenee, kun yrittäjiä lopettaa, yrityksiä yhdistyy ja menee konkurssiin. Koronasyksynä yhdeksän prosenttia pohti lopettamista ja konkurssiuhkaa koki neljä prosenttia.

Konkursseja on kuitenkin toteutunut korona-aikana normaalia vähemmän. Tammi–marraskuussa 2020 pantiin vireille 2 045 konkurssia, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Taustalla on muun muassa konkurssilain väliaikaismuutos, jolla on rajoitettu konkursseja velkojan hakemuksesta. Velkojat ovat tehneet 34 prosenttia vähemmän konkurssihakemuksia kuin vuotta aiemmin. Velallisten konkurssihakemuksia on taas ollut 17 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Toinen muutostrendi on yksinyrittäjien määrän kasvu. Suomeen on tullut 2000-luvulla yli 60 000 yksinyrittäjää lisää.

Yksinyrittäjien määrä on laskenut koronakriisin aikana työnantajayrittäjien määrää vähemmän. Heitä oli työvoimatutkimuksen mukaan 2019 lopulla 191 000 ja 2020 syksyllä 188 000.

Harva yksinyrittäjä yrittää kuitenkaan yksin. Hän on tyypillisesti verkostoyrittäjä, joka työllistää toisia yksinyrittäjiä ja palvelee asiakkaitaan verkostollaan. Verkostoyrittäjyys on työnantajayrittäjyyden uusi muoto, jossa jaetaan yrittäjä- ja työllistäjäriskiä.

Siksi on tärkeää nähdä myös kriisissä yksinyrittäjien merkitys. He tarvitsevat tukensa.

Markkinoiden pienuus ja kilpailun ohuus isoja murheita

Suomi on lähtökohtaisesti hyvä yrittäjyysyhteiskunta. Se on vapaa ja vakaa oikeusvaltio, jossa on korkea osaaminen ja vähän korruptiota. Pk-yrityksille on kohtuullisesti rahoitusta. Yritys on helppo perustaa.

Mutta on myös isoja murheita, kuten markkinoiden pienuus ja kilpailun ohuus. On aloja, joilla julkinen valta – kunnat, kuntayhtymät ja valtio – vievät elintilaa yrittäjyydeltä toiminnallaan. Ilman kunnon kotimarkkinoita on vaikea kasvaa maailmalle.

Tämä voi heijastua myös yrittäjien kasvuhakuisuuteen, joka on laskenut viime vuosina.

Kasvuhakuisuus on tärkeää, koska se saa investoimaan ja työllistämään. Investoinnit parantavat usein myös tuottavuutta. Suomea ovat vaivanneet jo pitkään vähäiset investoinnit, heikko tuottavuuskehitys ja kilpailijamaita vähäisempi tutkimus ja kehitystyö.

Kasvuhaluja leikkaa myös työmarkkinoiden kankeus. Työllistämisen hinta ja riskin suuruus iskevät erityisesti mikroyrityksiin. Siksi monet yrittäjät tekevät mieluummin yhteistyötä kuin rekrytoivat.

Suomi menestyy työmarkkinoiden kansainvälisessä vertailussa yleisesti tyydyttävästi mutta muutamilla osa-alueilla huonosti.

Onnettomin tilanteemme on Maailman talousfoorumin vertailussa palkanmuodostuksen joustavuudessa. Tässä näkyy keskitetyn sopimisen perinne ja ohut paikallisen sopimisen liikkumatila. Meillä palkat ovat kuin kiveen hakattuja, meni hyvin tai huonosti.

Menestymme huonosti myös työvoiman liikkuvuudessa, palkkaus- ja irtisanomiskäytännöissä sekä ulkomaisen työvoiman palkkaamisen helppoudessa.

Suomessa pitää rohkeasti lisätä kilpailua, avata markkinoita, panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uudistaa verotuksen rakennetta sekä toteuttaa työmarkkinareformeja, jos haluamme vahvistaa työnantajayrittäjyyttä ja samalla hyvinvointivaltion taloudellista perustaa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.