vastaa kyselyyn: Tuetko työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen mie­len­il­mauk­sia ja lak­ko­ja?

Liikenne: Testaa Kalevan vi­sal­la, pär­jäi­sit­kö Oulun han­ka­lim­mis­sa ris­teyk­sis­sä

Jääkiekko: Miksei Saku Mäen­alas­ta pääs­tet­ty NHL-lei­ril­le?

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi + Lauantai 15,90 €/kk

Kolumni
Tilaajille

Suo­ma­lais­ur­hei­li­jan Ti­mant­ti­lii­gan osa­kil­pai­lu­voi­tos­ta on kulunut kah­dek­san vuotta – Wilma Murto on vahvin ehdokas kat­kai­se­maan kuiva kausi

19. kesäkuuta 2005 Pariisi, Stade de Francen yleisurheilupyhättö. Tero Pitkämäki kiskaisi ensimmäisen kerran keihäänsä taivaalle Kultaisen liigan osakilpailussa.

22-vuotias suomalainen heitti tuloksen 85,95 ja poistui stadionilta voittajana.

Siitä alkoi Pitkämäen ilotulitus, joka on yhä härmäläisen yleisurheilukansan tuoreessa muistissa. Arvokisamitaleja ropisi tasaiseen tahtiin Pekingin MM-kisoihin 2015 asti.

Mutta vire oli sitäkin kovempi Kultaisen liigan ja sen tilalle tulleen Timanttiliigan näyttämöillä.

Pitkämäki heitti Kultaisen liigan kilpailuissa ykköseksi 16 kertaa ja vuodesta 2010 alkaen kilpaillussa Timanttiliigassa pisimmälle kymmenen kertaa.

Päälle ropisi vielä lukuisia palkintokorokesijoja. Pitkämäen menestys oli tavallaan itsestään selvää.

Edes seitsenkertaisen aikuisten arvokisamitalistin voittokulku ei ollut ikuista. Pitkämäki voitti viimeisen kilpailunsa Timanttiliigassa 11. syyskuuta 2015 Belgian Brysselissä. Samana vuonna hän pokkasi koko Timanttiliiga-kauden ykköstilan keihäänheitossa.

Taival yleisurheilun arvostetuimman kilpailusarjan huipulla päättyi Zürichissä 24. elokuuta 2017, kun Pitkämäki sijoittui kolmanneksi tuloksella 86,57.

Ei ole yllätys, että sinivalkoista yleisurheilua vuosikaudet kannatelleen Pitkämäen lisäksi suomalaisvoittoa on juhlittu Kultaisessa liigassa ja Timanttiliigassa ainoastaan kertaalleen.

Antti Ruuskanen kuittasi ykköstilan Tukholmassa 2014 Zürichin EM-kultansa jälkeen.

Jatka lukemista vain _eurolla_

Tutustu kuukauden ajan, voit peruuttaa milloin vain.